Kitarat: kitarakamat ›

joo nyt ymmärsin. itse vaan ei tule yleensä mieleen edes kysellä sarjanumeroa. yleensä aika sokeana uskon että ihmisellä on oikeasti on se myytävä tavara mitä kauppaakin. tosin yleensä en tee kauppoja ilman että olen puhelimessa jutellut tyypin kanssa.
ja aina olen maksanut yleensä tilille etukäteen tavaran ennen kuin olen edes nähnyt. ja vielläpä tuommoisia 900e ostoksiakin tällä perjaatteella muutaman.
koskaan ei ole ollut ongelmia.
kyllä puhelimessa toisesta aika hyvin huomaa mikä on miehiään.
tietenkin voi huonostikkin käydä mutta silloin lähetään muutaman kaverin kanssa kylään ja varmasti ei olla terve tulleita vieraita;)
ei vaan hyvin noi on sujunut.
vähän kun käyttää järkeä se yleensä riittää.
 
jos saan kysyä niin kuinka ison summan vakuutus maksoi mutisematta?
kun ei tarvii edes olla kalliita tavaroita niin silti helposti kertyy tuhansien eurojen arvosta roipetta jos vaan useempi vuosi kaikkea kertynyt mukaan.

onko muuten kaikilla vakuutukset kunnossa?
 
Tottakai on, mutta vakuutus ei korvaa sen harvineisen vuosia pidetyn soittimen mittaamatonta tunnearvoa eikä sitä suunnatonta vitutusta, kun joku pöllii sun omaisuutta ja parhaimmillaan vielä on luvatta sun kotona.
 
kaikista kamoista pitää ottaa valokuvat talteen jne.
 
Juuri näin. Kaikista:
- valokuvat
- kuitit
- sarjanumerot
- muut olennaiset yksityiskohdat

Mua ovat kiinnostaneet lähes aina nuo 70(80?)-luvun tutemattomammat japsit, kuten vaikka Gallan ja Shiro. Ja erityisesti ne niiden omemmat luomukset, joskin hinta-laatusuhteeltaan esim. hypistelemäni Gallanin LP-kopiot ovat olleet aika käsittämättömän hyviä. Mutta niissä omimmissa jutuissa, kuten läpikaulan näköisissä pulttikauloissa on jotain omituisen kiehtovaa.
 
Melkein aina niissä on joitain puutteita työn laadun suhteen, tosin lähinnä esteettisellä tasolla. Tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, että lähes kaikki kokeilemani ovat soineet todella hyvin ja soitettavuuskin on ollut pääosin kohdallaan. Soittokäyttöön jokainen niistä vaatisi tosin ainakin elektroniikkapuolen uusimista mutta se nyt ei ole mikään ongelma. Ja väittäisin, että niissä ei enää arvo ainakaan putoa, joten sijoituksinakin olisivat ihan kelvollisia.
 
Mulla oli aikanaan yksi Gallanin läpikaulainen, kiinteätallasien stratojen tyylinen keppi. Maksoi sellaset 700 mk -95. Nyt voisin maksaa siitä vaikka nelinkertaisen hinnan, vaan eipä ole kymmenen vuoden sisällä kuin yksi vastaava tullut vastaan. Ja siitä ei luovuttu. Prrkklll.

Ehkä ne "tosikeräilijät" eivät mainosta kokoelmiaan netissä ja muualla koska heille on tärkeämpääkin tekemistä kuin leveillä isolla arsenaalilla. Ne keräilee niitä rakkaudesta soittimiin eikä mistään huomionkipeydestä tai rispektin puutteesta.

Mua ovat kiinnostaneet lähes aina nuo 70(80?)-luvun tutemattomammat japsit, kuten vaikka Gallan ja Shiro. Ja erityisesti ne niiden omemmat luomukset, joskin hinta-laatusuhteeltaan esim. hypistelemäni Gallanin LP-kopiot ovat olleet aika käsittämättömän hyviä. Mutta niissä omimmissa jutuissa, kuten läpikaulan näköisissä pulttikauloissa on jotain omituisen kiehtovaa.
 
Yhdellä 20 vuoden takaisella bändikaverilla oli Gallanin SG-kopio. Se oli kyllä ihan asiallinen ja silloin pilkkahintainen käytettynä. Minulla on myös tietty viehtymys 70-luvun kopiokitaroihin. Jos jotain keräilisin koristeeksi, niin juuri niitä.

Ne keräilee niitä rakkaudesta soittimiin eikä mistään huomionkipeydestä tai rispektin puutteesta.
 
Just noin.. Mutta en mä siltikään sanois että täällä jonkin kitaran mainostamisella/listaamisella varsinaisesti rispektiä/ego-boostia haetaan, hitto, onhan täällä kiva hengenheimolaisten ja asiantuntijoiden kanssa vähän jutella, toki se ittestäkin kivalta tuntuu..
-Kattos, tällasen ostin!
"Onpas hieno, mikä toi tallaratkaisu, onko toimiva.."
 
Mutta toki, tietty varovaisuus on tarpeen, kyllä täälläkin vierailee niin monenlaista porukkaa...

joo lähinnä olis kiva laittaa jostain omista tavaroista listaa ja kysellä enempi tietäviltä lisää niistä itelle tietoa.

joo lähinnä olis kiva laittaa jostain omista tavaroista listaa ja kysellä enempi tietäviltä lisää niistä itelle tietoa.
 
Hyvä konsti, jos yleisellä palstalla kysyt, olis vaikka 1-3 kitarasta kerrallaan.. ;) Siis jos haluaa laajasti tietoo.

niinpä;)

Juuri näin. Kaikista:
- valokuvat
- kuitit
- sarjanumerot
- muut olennaiset yksityiskohdat
 
Itse aloin keräämään tuollaista kansiota n.vuosi sitten. Jonninmoinen kama-addikti olen itsekkin ja sen verran puupää että unohtuu helposti yksityiskohdat niistä vermeistä jotka on tullu myytyä. Mukavampi voivotella ja porata oikein kuvien kera niitä vääriä kamoja mitä on tullu myytyä.... MarkII 70-luvun 50w Marsua, JV Squieria.... Noista esim ei ole jäänyt mitään dokumenttia.
Hyödyllinen monella tavalla tuollainen kansio. Suosittelen!!

Ai.. Artistissakin on kolmepala kaula ja volute. Ilmankos Fox sitä hypettää=)
http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=85002
 
Eipä noissa mitään vikaa muutenkaan :)
 
Kaippa noissakin vielä hinta nousee, joten voivat olla ihan kivoja kohteita senkin vuoksi. Mutta se paras hommahan noissa en se hyvyys; AR-100:sen saa siihen n.650 eurosta ylöspäin, ja siihen hintaan ei kyllä noin vaan löydä parempaa peliä. Toki, niissä varhaisimmissa AR-100:ssa on vähän huonommat mikit, siis ne jo valmiiksi kuorettomat. Tai eivät nekään nyt huonot ole mielestäni, mutta eivät yhtä hyvät kuin toiset Iboissa käytetyt humpparit. (en muista näiden mikkien nimiä)

on itsekkin kyseinen squier tullut myytyä ja viellä oli silleen erikoinen että muistaakseni oliko nyt 82 kun kirjan mukaan oli alettu tekemään tuota squiereita? ja toi oli joka tapauksessa kaulan leimasta lukien joulukuussa 81 tai joka tapauksessa edellisenä vuotena jo!! eli kai ihan ensimmäisiä.
ostin yheltä tyypiltä sen ja marshallin vanhan vahvistimen 150mk ja sitten meni vaihtamaan kitaran pois siinä luulossa että hinta oli tuo puolet tuosta suurin piirtein:):) onneksi annoin pois koska olin purkannut kitaran jo osiin ja oli saamassa mustan miranolin ja uuden kaulan muotoilun!:):)
mutta sitten mulla oli voxin semmonen kana munan muotoinen kitara joku kyllä koki tuon kohtalon :(! en ole edes viittinyt selvittää miten harvinainen kitara oli kyseessä:/ siitä ei ole enään mitään jäljellä muutakuin kaulan helmiäs upotukset:)
bodin jätin puutyö luokkaan kun en ollut maalipintaan tyytyväinen:)
myös vanhan fenderin kitaran ostin yhen papan ullakolta joskus vuonna 96 300mk ja annoin sen vaihossa halpis passoon ja uskon kitaran olleen 60luvulta!!
mutta sattuuhan näitä:) onneksi en muista/tiedä varmaan mitä kaikkea tyhmää sitä on tehty:)
onhan noita tosiaan käynnyt:)

Tai eivät nekään nyt huonot ole mielestäni, mutta eivät yhtä hyvät kuin toiset Iboissa käytetyt humpparit. (en muista näiden mikkien nimiä)
 
Super 58:t ne on, oivat PAFfi kloonit.. Koko lailla pitkään olleet valmistuksessa, muuten.. tuolta 70-luvun lopulta, ja edelleenkin niit on uusiin Iboihin laitettu.
Tuota AR 200:sta tehtiin koko lailla lyhyen aikaa, muuten. Itse asiassa sama kitara kuin AR 100, mutta kaulamikille on tri-sound kytkin. Tuosta olis ollu kiva nähdä rungostakin kuva. :)
Se vehje Artist-sarjassa, jossa oli ne avonaiset Super 70:t, ei oo satanen vaan AR 50, mutta vallankin reunalistallisena ei sitä juur satasesta erota. Etupäässä 50:t on mustia, kas kun se oli se "halvempi" Artisti..

Se vehje Artist-sarjassa, jossa oli ne avonaiset Super 70:t, ei oo satanen vaan AR 50
 
AR100:ssa ainakin vuonna '81 oli V-2:set, ja ne on vähän sopimattomat tollaseen kitaraan, reilusti ylikäämitty. Aika lähellä DiMarzion SuperDistortionia. Mun ST100:ssa oli semmoset, aika kuraa mun makuun.

AR100:ssa ainakin vuonna '81 oli V-2:set
 
Jep, mulla oli just tuollainen AR100. Siinä nimenomaan kaikki tuntomerkit täsmäsivät siihen, että se on AR-100, jostain netistä löysin aikanaan lisäinfoakin...
 
Mutta nimenomaan vissiin pelkästään '81 AR-100:ssa on noi V-2:set.

Mutta nimenomaan vissiin pelkästään '81 AR-100:ssa on noi V-2:set.
 
Nimenomaan, eikä ees ihan kaikissa niissäkään.. Kuten Aki tuossa sano, ja selvensi tilannetta..ei se oo oikein Super58:n veroinen. Kyllähän noita V-2:sia oli mm. Studio-sarjassa ja muutamassa muussakin, joissain Destroyereissa ja Rocket Rolleissa tallamikkinä ym. Tosin Ibanez on tunnettu osien ja speksien luovasta muuttelusta.. 8)
 
Lisätietoo kaikista vintage- ja muistakin Iboista löytyy www.ibanezcollectors.com osokkeesta..
 
Tuosta toisesta avokela-mikistä sen verran, että on loistava kaulamikki Super70.. ja oivallinen just kun tallassa on vaikka Super58.

Tuosta toisesta avokela-mikistä sen verran, että on loistava kaulamikki Super70.. ja oivallinen just kun tallassa on vaikka Super58.
 
Täysin samaa mieltä! Vaikka 58:ssa on inasen vähemmän gainia, niin soundit osuvat upeasti yksiin. Pidin mikkejä näin taannoin omistamassani AM255:ssa.

Täysin samaa mieltä! Vaikka 58:ssa on inasen vähemmän gainia, niin soundit osuvat upeasti yksiin. Pidin mikkejä näin taannoin omistamassani AM255:ssa.
 
Hih, jotenkin tuo ei ollenkaan ihmetytä.. ;) Mulla on muuten uus "projektikuntonen" Artisti työn alla, mutta piru kun ei tahdo olla osia..siis ihmismöiseen hintaan..