Kitarat: kitarakamat ›

Käsittääkseni Anssi Kelalla olisi useampia arvokkaampia kitaroita (20+?), tosin ovat käytössä. Ainakin joku vintage-Gretsch, joka on keikoillakin käytössä. Ei tarkempia muistikuvia kylläkään.

Hevisuunnikkaita ja Superstratoja.. 8) Ei mulla oikeen mitään sen kummosempaa tule mieleen, paitti tietty nuo ziljoonat kopiot
 
Nooh. Täytyypi tyytyä sitten etsimään vaikka niitä kopioita. Eivät superstratot nappaa.
 
Josta pääsemme siihen asiaan, että jos pystyy tekemään kitaralle ns. perusremonttia, saattaa päästä ihan kivoille arvonnousuasteille.. ;)
 
Tämän takia pitäisikin hommata joku tarpeeksi halpa kitara, että pääsisi huoletta harjoittelemaan perusremonttia ilman pelkoa siitä, että kämmätessä se kaikkein mieleisin soitin kärsii.

Omaperäisistä malleista tulee mieleen vaik -94 -96 Ibanez Ghostriderit, jotka tehtiin Koreassa..
 
Jep, ja Talmanit on kans näitä leitgreittejä... Niitähän värkättiin Jaappanissakin. Muita tällasia mahdollisia suht edullisia haalittavia tulee mieleen muutamiakin noiden japsi-Fenkkujen ja Tokaiden lisäksi:
 
De Armondit; erityisesti M-75, puoliakustiset sekä Jet Star
 
Washburn J9 (köyhän rokkarin white tai black falcon)
 
Squierin Pro Tone -sarja, korealaisuudestaan huolimatta helkkarin hyviä kitaroita - näin juuri Pro Tone Straton myynnissä hintaan 350 egeä, ja oli muuten hieno!
 
Heritagen lespat; näitä irtoaa alle tonnilla - un-fucking-believable! Ostan takuulla heti, kunhan sopiva yksilö kävelee vastaan!
 
Epiphonen kalliimmat mallit, erityisesti puoliakustiset. Eivät ole mitään kehnompia pelejä, etenkin jos huippuyksilö sattuu eteen! Esim. Sorrento (valmistus lopetettu), Zephyr, Sheraton, ES-295 (olen testannut tollasen ja jukoliste että oli hyvä) jne...
 
Rickenbackerin 600-sarja
 
Vanhemmat G&L:t
 
Uudemmista Reverendit, DiPintot etc... Kyllähän näitä riittää! Olis vaan rahaa.

De Armondit; erityisesti M-75,
 
Mulla on tällanen M-65. Kaverin veljeltä ostin, kun oli roikkunu seinällä jo ainakin kaks vuotta soittamatta ja puolet kielistäkin puuttu. Varmaan noitten kahden seikan takia ei kaulakaan ole ihan luotisuora, mut ei särise vaikka onkin matala ja kepee tatsi. Mikit on vähän liian rouheet puhtaalle, mut säröisä bluesrock, hevi ja kaikenlainen sustain vingutus menee hienosti. Halvaks kitaraks hyvä. Muistaakseni oli maksanut jotain 3-3,5tuhatta markkaa uutena.
 
http://img.photobucket.com/albums/v601/LamaAjanElvis/DeArmondM-65.jpg
 
Epiphonen kalliimmat mallit, erityisesti puoliakustiset. Eivät ole mitään kehnompia pelejä, etenkin jos huippuyksilö sattuu eteen! Esim. Sorrento (valmistus lopetettu), Zephyr, Sheraton, ES-295 (olen testannut tollasen ja jukoliste että oli hyvä) jne...
 
Nämä + Ibanezin puoliakkarit kiinnostais, mut perhana kun ei koskaan satu paikalliseen liikkeeseen näitä että vois testata. Joskus vuosi sitten oli yks käytetty Sheraton näyteikkunassa, mut ei tullut piru edes testattua. Seuraavalla kerralla olikin jo myyty.

Jep, ja Talmanit on kans näitä leitgreittejä... Niitähän värkättiin Jaappanissakin.
 
Niinpä.. se oli muuten kuulun lasisilmäisen blueskitaristi "Skinny" Talmanin nimikko.. Soitti lasisilmällä slideä hän!
 
Heritagen lespat; näitä irtoaa alle tonnilla - un-fucking-believable! Ostan takuulla heti, kunhan sopiva yksilö kävelee vastaan!
 
Ovat kyl mainioita, mutta silti (toki omakohtainen juttukin täs vaikuttaa) kattelisin kyllä ensin jotain 80 -81 Ibanez Artistia, esim. tuohon 650-800 euron haarukkaan saa sellasen AR 100:sen, ihan peruskeppi, ja tuolla ajanjaksolla oli kaikista hienoimmat puut onnistuneet Hoshinon ostajat jostain hommaamaan.. ;)
 
Rickenbackerin 600-sarja
 
Aattelinkin jo, että mihkä Jani on Rickyt unohtanu.. ;)

Nämä + Ibanezin puoliakkarit kiinnostais, mut perhana kun ei koskaan satu paikalliseen liikkeeseen näitä että vois testata. Joskus vuosi sitten oli yks käytetty Sheraton näyteikkunassa, mut ei tullut piru edes testattua. Seuraavalla kerralla olikin jo myyty.
 
Vallankin Iban Stagemaster-, AS ja AM -sarjojen Artisteja tuotiin ihan jokunen, syistä jotka tuol edellä on kerrottu, ei ne ollu "enää" niitä halpoja kopiokitaroita, ja joutuivat kilpailemaan kovin just Giban ES-sarjalaisten kanssa, miltei samoissa hinnoissa kun olivat..
Tosin tuollasta ei ollu edes Gibsonilla.. ;)
http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=7371637149

tosta tuli muuten mieleen että onko väärin roikuttaa kitaroita joilla ei soita seinällä koristeena? eli miten kaula/muu kitara siitä tykkää?
 
räikkönen tietenkin mutta en paljasta sitä;)

Aattelinkin jo, että mihkä Jani on Rickyt unohtanu.. ;)
 
Ei unohdu Rickyt, ei!
 
Kunhan niitä ei yhdistetä Martiniin... 8)

tosta tuli muuten mieleen että onko väärin roikuttaa kitaroita joilla ei soita seinällä koristeena? eli miten kaula/muu kitara siitä tykkää?;)
 
Miks ei voi niit roikuttaa, jos tykkää.. ;) Eikä se kaula siit yhtään mitään häiriinny, jos ihan suorassa roikottaa..

tutun faijalla on joku 10 vintage ac-30:sta.

tutun faijalla on joku 10 vintage ac-30:sta.
 
Toi on kyl väärin kun niitä kaipaa niin moni muukin.
 
Yks myyjä yhessä musaliikkeessä jossain etelä-Suomessa omistaa oliko se nyt 50+ kitaraa, keräilymielessä. En viitsi tarkemmin kertoa.
 
Ja sit täällä oli joku joka keräilee tommosta epämääräistä halpisroinaa:
 
http://muusikoiden.net/jasenet/kuvaus.php?id=735&
 
:o)

Toi on kyl väärin kun niitä kaipaa niin moni muukin.
 
Yks myyjä yhessä musaliikkeessä jossain etelä-Suomessa omistaa oliko se nyt 50+ kitaraa, keräilymielessä. En viitsi tarkemmin kertoa.
 
Lappeenrannan Old Cockin omistaja, ja suomen tunnetuin beatles diggari, omistaa myös aika maittavan massiivisen kitara+kamakokoelman. osa myynnissä lpr:n soundwellissä. jos ei pikkurahasta ole puutetta, niin eiku shoppaamaan.

Jos miula ois joku sika-arvokas kitara, vakuuttaisin sen ja ilmoittaisin kaikille, että moisen omistan. Se kun on niin hauskaa Suomen laissa, että varastetun tavaran ostajakin saa tuomion. Hähähää!

joo no tolla yhellä oli jo aika listaa vaikkakaan ei mitään hirveän ihmeellistä mutta kumminkin. ja tuskin kukaan on sen koti ovea menossa noiden takia murtamaan:)
tosin onhan noita piripäitä ja muita hörhöjä kyllä mitkä nyt voi pölliä poltetut polttopuutkin;)
 
on muuten aika hieno fiilis kun käy noissa hard rock cafeissa:) siellä on mielenkiintoista kamaa:)
 
mutta kukaan ei ole siis tietoinen siitä ruotsin soitin museosta missä paljon sähkökitaroita ja muita alan vehkeitä??

Yks ainakin on/oli aivan täysin soittotaidoton, mutta olipahan vaan kiinnostunu kitaroista taide-esineen vertaisina..
 
Taide-esineitähän ne onkin, mutta kyllä ne tykkää siitä että niillä soitetaan. Kai se nyt edes antaa jonkun muun soittaa niillä kitaroilla?. Surullista jos hyvät vehkeet päätyy pelkiksi koristeiksi.

eiköhän kitaroita riitä soitettavaksikin vaikka muutamia satoja /yuhansia roikkuu seinillä;) mä en ainakaan antasi jotain 50-60 luvun kitaroita keikailtavaksi:)
 
yks juttua oon ihmetellyt, eli miksi kaikki ei halua antaa kitaroiden sarja numeroita? esim. jos jollain on esitteillä joku kitara netissä niin sit on niinkuin laitettu sarjanumeroakin mutta jätetty muutama kirjain pois?
mikä siinä voi olla? en keksi mitään muuta syytä kuin että pelätään että kitara on jossain vaiheessa epärehellisesti vaihtanut omistajaa?
 
vai enkö nyt jotain ymmärrä?

yks juttua oon ihmetellyt, eli miksi kaikki ei halua antaa kitaroiden sarja numeroita? esim. jos jollain on esitteillä joku kitara netissä niin sit on niinkuin laitettu sarjanumeroakin mutta jätetty muutama kirjain pois?
mikä siinä voi olla? en keksi mitään muuta syytä kuin että pelätään että kitara on jossain vaiheessa epärehellisesti vaihtanut omistajaa?
 
Ei vaan kyse on siitä, että jotkut rikolliset kaappaavat noita kuvia netistä ja käyttävät näitä tekaistuissa myynti-ilmoituksissa, samoin kuvauksia. Kun ei anna sarjanumeroa aivan täydellisesti, niin mahdollisen huijarin yrityksen jäävät lyhyeen, kunhan joku älyää vain pyytää sitä. En silti yhtään ihmettele, monet keräilijät ovat niin fanaattisia ja jos jonkun tietyn mallin, tietyltä vuodelta haluavat, niin monet ovat valmiita ottamaan vaikka kuumaa tavaraa. Tässäkin on yksi hyvä syy miksi kamoja ei levitellä avoimesti.

Tässäkin on yksi hyvä syy miksi kamoja ei levitellä avoimesti.
 
Nimen omaan..kaikenlaisten petosyritysten välttelemiseksi. Kats Kimi, maailma on joskus varsin v-mäinen paikka.
Asiaan, eli tuohon kamalistaukseen, liittyen.. Joskus hiukka "kylmää" kun netissä pitkin, bändien ynnä muiden sivuilla on selvitetty juurta jaksain, että kitaristilla on niin ja niin monta kitaraa, ja kolme vahvaria, merkiltään se-ja-se.. Treenikämppä on myös ilmoitettu, että se on siellä ja siellä kellarissa varasto/teollisuusalueella..
No, siinähän sitte on rosmolle valmis varastokirjanpito ja ajo-ohjeet, vielä kun ilmoitetaan jossain yhteydessä että juu, treenit on sillon ja sillon..
Ei auttas ihan kauheen huolettomasti ilmoitella ihan kaikkia netissä..mun mielestä.
Toki on tärkeää, että sarjanumerot on tallessa ja ylhäällä, mutta itse jätän aina täydellisiä numeroita julkaisematta, poikkeustapauksia tuohon sääntöön toki aina tulee.

onko muuten kaikilla vakuutukset kunnossa?
kaikista kamoista pitää ottaa valokuvat talteen jne. multa vietiin kamaa varastosta, sain tyypit kiinni (naapurissa asui narkkari vuokralla) vein oikeuteen ja vakuutuksesta rahat. jos mulla EI olisi ollut vakuutusta, niin mitään rahaa en olisi miltään subutexwilleriltä saanut. nyt vakuutusyhtiö kantaa vastuun sen narkkarin perimisestä ja mä saan olla rauhassa.