Kitarat: kitarakamat ›

tietääkö kukaan suomessa kitaroiden,muiden soittimien ja vahvistimien kerääjiä?
oiskohan kellään sivuja tai listaa mitä kaikkea voi yhdellä miehellä/naisella olla:)?
 
tuli vaan ihan mieleen mitä kaikkea erikoista tai vähemmän erikoista suomesta löytyy:)
 
joskus muutamia vuosia sitten kävin ruotsin pääkaupungissa:) ja siellä oli semmonen soitin museo mikä oli (jos nyt oikein muistan) kahden ruotsalaisen veljen keräämiä soittimia ja vahvistimia.
haluisin mennä sinne uudestaan mutta en ole netistä löytänyt siitä paikasta mitään tietoa ja en muista yhtään missä päin se oli? kumminkin muistaakseni käveltiin vanhasta kaupungista sinne. ja olin ikaalisten soitin rakentajien mukana siellä ja he ovat ilmeisesti käynneet siellä useemmin eli joku siellä opiskeleva vois tietää paikan??
jos joku tietäis nimen tai kartan sinne tai ylipäätän sä onko paikkaa enään olisin tiedosta iloinen:)
 
kimi

Remulla oli paljon kaikkea ja ne paloi.

oliko sillä soittimiakin paljon? ymmärsin että enempi taidetta? ja titysti se vanha flyygeli:(

Remulla oli paljon kaikkea ja ne paloi.
 
Tarinan opetus?

Tarinan opetus?
 
Thou Shall Not Collecth! :)

Tarinan opetus?
 
Anna röökii tai tulee fyrkkaa.

tarinen opetus?
 
nuku kaverilla joka torstai niin ei tarvitse nukkua kotona:)

tietääkö kukaan suomessa kitaroiden,muiden soittimien ja vahvistimien kerääjiä?
oiskohan kellään sivuja tai listaa mitä kaikkea voi yhdellä miehellä/naisella olla:)?

 
Mä vähän veikkaan, että ne innokkaat keräilijät on tuskin kovin innokkaita listaamaan kokoelmaansa minnekään julkisesti.
 
Itse olen harkinnut sitä, että alkaisi keräämään kaikkia siistejä halvemman hintaluokan kitaroita ja vahvistimia. Puuhaa riittäisi etsimisen & kunnostuksen ynnä muun kanssa, vauhtiin pääsisi pienemmällä pääomalla eivätkä vakuutusmaksutkaan nousisi hirveiksi.

mä oon kans miettinyttota et pakosti niitä on mut ei sit ilmeisesti halua kertoa vaan niistä. onko syy siinä ettäpelätään rosvoja?
kuinka toden näköistä että yksityis asuntoon joku tulee viemään kitaroita tai vahvistimia?
 
kimi

Itse olen harkinnut sitä, että alkaisi keräämään kaikkia siistejä halvemman hintaluokan kitaroita ja vahvistimia. Puuhaa riittäisi etsimisen & kunnostuksen ynnä muun kanssa, vauhtiin pääsisi pienemmällä pääomalla eivätkä vakuutusmaksutkaan nousisi hirveiksi.
 
Tällanen tässä on ittelläkin kytenyt mielessä, nyt kun sekä kitara- että bassokamojen suhteen on tilanne vihdoin se, ettei tarvitse olla koko ajan vaihtamassa laitteita. Voisi ihan rauhassa keskittyä laajentamaan arsenaalia.
 
Sitäpaitsi jo suhteellisen pienellä rahalla on mahdollista päästä kiinni laatusoittimiin. Japanin Fenderit, vanhat Tokait jne...

kuinka toden näköistä että yksityis asuntoon joku tulee viemään kitaroita tai vahvistimia?
 
Pistä lehteen ilmoitus että omistat miljoonan arvoisen kitaran ja osoitteesi alle. Suoritetaan pieni empiristinen tutkimus!
 
kimi
 
Räikkönen?
Sillä vois olla pari nyysittävää kärryä :)

kuinka toden näköistä että yksityis asuntoon joku tulee viemään kitaroita tai vahvistimia?
 
No sitä todennäkösempäähän se on, mitä useampi niiden olemassaolosta tietää.

niin varmaan jos on jotain super arvokasta? mutta miten sit ihan tommosia 1000-2000 kitaroita ja vahvistimia?
tuskin hirveen monella on isoa nippua 50 luvun gibsoneita tai vastaavia himas:)
mut jos olis porukkaa millä olis perus tavaraa paljon? siis 50-80lukuu? ei mitään sika hintasta tavaraa tietenkään tarvii kertoa ja esitellä:)

tietnekin jos on joku talo joka on usein tyhjillään tai aina säännöllisesti eikä ole naapureita. kerrostalo asuntoihin luulis että ei kannata muutamien satasten takia lähteä:)
koska aina joku on himas tai naapurissa:)
kimi

Kyllä arvokamoja on suomessakin ja monella, ei vaan taida netistä löytyä yhtään keräilijää ainakaan niin, että olisi listannut kamojaan kuvien kanssa. Tietääkseni yhdellä tunnetulla humoristi-muusikolla on valtavat kokoelmat arvokitaroita? Itseasiassa kitarat ovat ihan hyvä sijoituskohde, jos on ylimääräistä rahaa, ainakin parempia kuin autot. Parin laatuauton hinnalla saa jo parikymmentä laatuvintagekitaraa, jotka saa tarvittaessa myytyä vuosienkin jälkeen omakustanne hintaan.

Sitäpaitsi jo suhteellisen pienellä rahalla on mahdollista päästä kiinni laatusoittimiin. Japanin Fenderit, vanhat Tokait jne...
 
Jep. Itselläni on japanilaisista kytenyt mielessä esim. Grecon ilman lisenssiä valmistamat Zemaitis kopsut, joita on valmistettu '80 ja 90 luvuilla. Niitä välillä näkee ebayssä. Sekä myös Fenkut tietysti, Jazzmaster ja Jaguar kiinnostaisivat, samoin kuin Jazz Bass.
 
Myös Danelectrot & Silvertonet ovat varsin houkuttelevia, mutta niistä ei ole vielä tullut sopivaa vastaan, ainakaan sopivaan hintaan.
 
Vahvistinpuolella kiinnostaisivat vanhat Farfisan putkivahvistimet, joista ei kyllä usein saa havaintoja.

tietääkö kukaan suomessa kitaroiden,muiden soittimien ja vahvistimien kerääjiä?
oiskohan kellään sivuja tai listaa mitä kaikkea voi yhdellä miehellä/naisella olla:)?
 
Kimi hyvä, kyllä varmasti niit Suomestakin löytyy, mutta eivät takuuvarmasti niistä mitään listaa anna saati muutakaan.. Ei täällä kyllä (mun tietääkseni) yhtään Chinerya tai Enwhistlee (RIP) ole, joilla olis tuommoset 350-400 soitinta, lähinnä 50-70 luvuilta, mutta kyllä sitten pienempiä keräilijöitä on. Olen parille-kolmelle aikoinaan tehny hankintaduunia, mutta sopimusteknisesti et saa nimiä etkä osoitteita.. 8)
Yks ainakin on/oli aivan täysin soittotaidoton, mutta olipahan vaan kiinnostunu kitaroista taide-esineen vertaisina..
Janille vielä, että ihan todella kannattavaa olis nyt aloittaa, noi ns. "paremman luokan" japsitkin rupee olemaan jo hinnoissaan, tuossa esimerkkiä:
http://cgi.ebay.com/ws/eBayISAPI.dll?ViewItem&item=7371637149
 
Tosin vielä on vähän matkaa noihin "länsimaisiin" keräilykappaleisiin hinnassakin.. Oikeestaan olis pitänyt tuossa 90-luvun alussa jo aloittaa, kun ihmiset pisti noita klassisempia vehkeitä vaihdossa kaikenmoisiin "hevi-keppeihin"...
 
Varsinaisia "keräilijöitä" tuskin ovat ns. oldskool-soittajat, joilla on vaan jääny nurkkiin vanhaa uskollista kitaraa ja styrkkaa, nimittäin niitäpä onkin sitte jo lukuisia... Mutta kas, monasti niiden henkilöiden kitarat ja muut vermeet ei oo enää sellasessa "ultimate-vintagekokoelmakunnossa" vaan niit on soitettu, kolhittu ja modailtu.. Itellänikin on pari-kuustoista.. Jopa muutama sellanen, jotka ei oo sillon muinoin kelvanneet muille..
 
Nyt tosiaan, Jani ja muut kiinnostuneet, kandeis ehkä ruveta ostelemaan tuollasia 90-luvun malleja (toki miksei niit vanhempiakin.. .) ) joiden hinnat ei vielä oo nousussa. Tällä hetkellä suurin prosentuaalinen nousu vintage-markkinoiden hinnoissa on esim. Ibaneesin "kultakauden" 1978-82 niissä alkuaankin kallliissa kepeissä, valitettavasti niit ei niin kovin edes Suomeen tuotu, sillä hinnoissa olivat koko likellä esim. Gibsonin LP:n hintoja.. Tuossa vähän osviittaa taulukon muodossa joistain, muutettuna nykypäivän dollarihintaan..
 
heres the 78 price list in todays dollars..
 
model 1978 2005
2670 $1840 $5491
2681 $785 $2342
PS10 $795 $2372
2622 $890 $2656
GB10 $995 $2969
 
Lähde Vintage Trader Bulletin
Tuo PS 10 joka olin melkein halvin tuosta laumasta on tietty Paul Stanley Signature Iceman...
 
Lisäys: huomattava on se, että v. 1980 Gibsonin listahinnat esim. Les Paul Standardille oli 845 dollaria.. Joten esim. Artist 2622 EQ (Steve Miller Model) oli 45 dollaria kalliimpi.. Joten eipä ihme, että esim. Suomesta ei kauheen montaa tuollasta Ibanezia löydy..

kandeis ehkä ruveta ostelemaan tuollasia 90-luvun malleja (toki miksei niit vanhempiakin.. .) ) joiden hinnat ei vielä oo nousussa.
 
No perhana. Onko tuolta aikakaudelta mitään kivaa, vai onko kaikki hevisuunnikkaita? :)
Edit: Tosin eihän mulla ole rahaakaan, mutta aina sitä voi kaikenlaista suunnitella.

No perhana. Onko tuolta aikakaudelta mitään kivaa, vai onko kaikki hevisuunnikkaita? :)
Edit: Tosin eihän mulla ole rahaakaan, mutta aina sitä voi kaikenlaista suunnitella.
 
Hevisuunnikkaita ja Superstratoja.. 8) Ei mulla oikeen mitään sen kummosempaa tule mieleen, paitti tietty nuo ziljoonat kopiot (ei siis lawsuit-mallit, jotka loppuu 1977-vuoteen, vaikka niillä hypetetään ja myyntipuheita pidetään 90-luvun Tokaistakin..) Omaperäisistä malleista tulee mieleen vaik -94 -96 Ibanez Ghostriderit, jotka tehtiin Koreassa.. omani hommasin ruhtinaalliseen 280 euron hintaan joku vuos sitten, ja nythän näkyy fleabayssa olevan jo tuossa 500 euron hintaluokassa.. Tosin se mun yksilö oli saapuessaan mikitön ja muutenkin projekti.
Josta pääsemme siihen asiaan, että jos pystyy tekemään kitaralle ns. perusremonttia, saattaa päästä ihan kivoille arvonnousuasteille.. ;)