Aloittelijat ›

Kitaran valinta on tottakai noiden FAQien perustavaraa. Puoliakustisista löytyy kuitenkin melko heikosti tietoa. Eli miten se noiden kanssa on? Olisiko tuollaisesta aloittelijan instrumentiksi, vai onko kyseessä huono akustisen ja sähköisen kitaran kompromissi?

Mun mielestä hyvä puoliakustinen toteuttaa molempien virkaa aika kelvollisesti. Kotona on kiva soitella ilman vahvistinta ja bänditoiminnassa toimii mitä parhaiten, jos ei nyt aivan ruuhkametallia soita.
 
Samat sävelet kuten akustisissa tai sähkiksissäkin, paska on aina paska. Puliakustisessa ehkä sähköpuolen osuus korostuu bändisoitossa. Mukava akustinen soundi ilman sähköjä taasen ehkä korvaa tätä vähän. Miä piän kyllä.

Siis eikös puliakustisissa ole aivan erilainen tatsi kuin sähkökitaroissa? Meinaan niitä teräskielisiä. Kun tarvitsee paljon enemmän sormivoimaa kielien painamisessa, bendauksessa ja muussa. Itse valitsisin sen perusteella mitä soitan. Puoliakustisilla tuskin saa mitään metallisäröjä tai minkäänlaista siedettävää säröä(tästä en nyt aivan varma). Mutta jos soitat kamaa jota soitetaan puhtailla niin puoliakustinen on hyvä vaihtoehto. Bändinkin kanssa saa voluumia lisää kytkemällä kepin mikseriin.
 
Mutta valitse sen mukaan mitä soitat.

Siis eikös puliakustisissa ole aivan erilainen tatsi kuin sähkökitaroissa?
 
Taidat tarkoittaa elektroakustista, joka on akustinen kitara, johon on asennettu jokin mikki.
Puoliakustinen on ihan sähkökitara, joka on ontto. Ja yleensä magneettiset mikrofonit. Joten kyllä puoliakustisesta ihan sähkökitaran ääni lähtee, lämpimämpi yleensä tosin.

Lämpimämpi joo, tai pehmeämpi, tai tarvittaessa vaikka terävämpi. Hyvä esimerkki vois olla Foo Fightersien uusi levy. Soi aika rapsakasti..

Silläpä tätä kyselenkin, kun aina joskus kuulee, että puoliakustinen olisi raskaampi soittaa tai jotain sellaista. En kyllä ymmärrä miksi olisi - sehän on tavallinen sähkökitara?
Soundi näissä on minun mielestäni kohdallaan. Tai ainakin, kun kuuntelee jotain B.B.Kingiä, niin tuntuu, että tuommoinen soitto voisi omalle kohdallekin olla riittävän hyvän kuuloista ...
Jossain akustinen vai sähköinen väittelyssä nostettiin pointsiksi se, että akustinen on mukavampi soittaa, kun se "värisee" sylissä. Minkäverran tuollaisessa puoliakustisessa on tätä akustista ominaisuutta jäljellä?

Riippuu tietty ihan rakenteesta ja kitarasta. Mulla oli aikoinaan Epin Wildkat- joka oli kuin Les Paul- ( muodoltaan)- mutta runko oli ontto. Tässä oli kivasti sellasta lankkukitaran jämäkkyyttä mutta puoliakkarin resonanssia.
 
Toisessa päässä sitten nää ns. jazzkoppaiset, jossa ei ole keskipalkkia. Nää on sitten taas lähempänä sitä akustisen tuntua sylissä. Tää on aika monisyinen kysymys, joku umpipuinen sähkis jossa on oikeesti hyvät puut ja liimakaula resonoi hienosti ja akustinen ääni on lankuksi voimakas.
 
Toisaalta taas joku paska puoliakustinen ei soi kunnolla ilman sähköjä ja mikeissä on säästetty monivaiheisemman (ja kalliimman) tuotannon takia, joten se ei soi kunnolla edes sähköillä. Eli mitä tästä voidaan taas kerran päätellä?
 
Olen tässä itse pikkuhiljaa testaillut erilaisia puoliakustisia joko ihan omana ( Wildkat, Gretsch) tai sitten kaupassa Gibsonin 335 ja monia 335 "kopioita", Iban Artcore-sarja, Gretschit jne. Paras kokemus tällasestakitarasta missä molemmat puolet on kohdallaan on ehdottomasti PRS Hollowbody. Hintaakin on sitten jo yli "kolme" ainakin hyllyssä. Hyviä H/L - suhteen keppejä on löytynyt mm. Tokain 335 ja Iban Artcore- sarjalaiset vähän paksukoppaisempana. Jos löytäisin tuon Epin jostain, niin ostaisin varmasti takaisin..

Eiköhän tuo "raskaampi soittaa" -väite johdu just siitä, kun monella tuntuu olevan väärä käsitys siitä, mikä on puoliakustinen. Useat ei näy ymmärtävän 'puoliakustinen' ja 'elektroakustinen' -nimitysten eroa.

Tuossa on puoliakustinen...
http://www.strombergguitars.com/
 
ja tässä elektroakustinen
http://www.soundslive.co.uk/product … in-000C-16-RGTE-Premium~ID~3978.asp

Tuossa on puoliakustinen...
 
(Gibson ES-335 tyyppinen) puoliakustinen kitara on näistä ensimmäinen:
 
* thinline semi-hollowbody
* thinline with a fully hollow body
* hollow-body arch-top
 
...tai siis tuo keskimmäinen ylärivissä:
 
http://www.strombergguitars.com/JazzGuitars.htm

Isäpuolella oli joskus aikoinaan 12-kielinen puolikustinen (älkää tappako mua, kun en muista merkkiä/mallia, mut hey siitä on noin 7 vuotta). Soi tosi nätisti ja kevyesti. Soundi oli todella lämmin.
Tietysti riippuu tosi paljon siitä, millasta musiikkia soittaa, että ihan hirveetä tilutusta varten en hankkis. Hinnat on kuitenkin laatusoittimilla aika suolasia. Bluesia soittaessa saa fiiliksen kohdilleen jo ottamalla hyvän puoliakustisen kaulalle.

Isäpuolella oli joskus aikoinaan 12-kielinen puolikustinen (älkää tappako mua, kun en muista merkkiä/mallia, mut hey siitä on noin 7 vuotta).
 
12-kieliset sähkökitarat on melko harvinaisia, joten veikkaisin että kyseessä oli Rickenbacker. Tosin lämpimyydestä en tiedä. :P

Eikö noi puoliakustiset mee aika helposti feedbackille. BB. King kullemma joutui laittamaan pyyhkeitä kitaransa sisälle estääkseen moiset vaivat. Vai olenko väärässä?

Eikö noi puoliakustiset mee aika helposti feedbackille.
 
Ja mitäs vikaa feedbackissä on? :D
 
Tietääkö kukaan mitään hyviä sivuja, mitkä olisivat keskittyneet pelkästään instrumenttien, vahvistimien ja efektien arvosteluun? Yritin etsiskellä arvosteluita tilaamastani IBANEZ AGB200-TBR bassosta ja nyt mietiskelen, että ostaisiko
 
http://www.thomann.de/fi/ibanez_ags73bt_tkf.htm
 
vai
 
http://www.thomann.de/fi/gretsch_electromatic_g5125_bk.htm
 
En noista Ibanezeista löytänyt oikeen mitään järkeviä arvosteluja. Pieniä kehuja siellä täällä noi artcore sarjan soittimet ovat saaneet...
 
Kumpi noista kannattaisi ostaa? Minkälaisia eroja noissa on odotettavissa muutakuin hinta ja ulkonäkö?
 
Toi Gretsch on Gretschin halvimpia kitaroita ja siinä mielessä se vähän epäilyttää. Ibanezin saisin hankittua nopeasti, Gretschiä en ihan niin nopeasti. Ulkonäöllisesti ja merkin puolesta Gretsch viehättää enemmän.
 
Tässä topicissa jotkut ovat puhuneet metallin soittamisesta puoliakustisella (no ei ollutkaan tässä topicissa, oli joku muu samaan aiheeseen liittyvä mitä lueskelin aikaisemmin). Vaikka en paljon soittimien päälle ymmärrä, niin mielestäni tuossa mennään metsään. Ainakin jos seuraa eri musiikkigenrejä ja samalla sitä minkälaisia soittimia näissä genreissä soitetaan. Enempää puoliakustisten maailmaa tuntematta, niin mulle on tullut sellainen mielikuva, että puoliakustista suositaan jatsissa, kantrissa ja rock'n'roll/rockabillyssä. Noiden edellämainittujen genrejen välisissä puoliakustisissa kitaroissakin tuntuu olevan kovasti eroja. Tästä olisi mielenkiintoista kuulla asiantunteva kommentti, että mitkä kaikki noi erot ovat? Ainakin se kaikukoppa on jazz kitarassa on isompi ja kömpelömmän näköinen kuin rockabilly kitaristien suosimissa puoliakustisissa.
 
Muutenkin olisi hienoa saada tänne topic mikä keskittyisi kitaroihin ja bassoihin musiikkigenreittäin. Minkälaisia soittimia eri musiikkigenreissä suositaan ja miksi? Se helpoittaisi varmaan eniten aloittelevien soittajien soittimen hankinnan tuskaa. Yksi ihminen tollaista on varmaankin aika huono kirjoittamaan... ellei sitten satu olemaan kokenut myyjä :)

Itse olen soittanut yli kymmenenvuotta ja aina on himottanut puoliakustinen eli gibsonin 335 malli. Ostin kopion (sx-merkki) ja vaihdoin mikit ja jo potkii! Ehkä erona lankkukitaroihin siis perussähkis on lyhempi sustain ja rapeampi soundi. Itse suosittelen varauksettomasti puoliakustisia, sähkis tuntuma ja soundi vähän erillainen ja tietenkin melkein tyylikkäimmän näköinen kitara! Kierto eli feedback ei ongelma jos vaan vetää volat nolliin aina kun ei soita (vahvistin marsun 1959x). Kokeilin joskus tuollaista enemmän jazz-kitaraa, missä ei ole keskipalkkia ja siinä akustinen soundi oli tosi voimakas, melkein täysakustisen veroinen, mutta luulen että tuollaisella kierto-ongelmat olisisvat aika pahoja... Osta joku es335 kopio, ja ala soittamaan!
 
Yksi tärkeä asia vielä!
Perus es335-aidossa/kopiossa ei ole takana luukkua elektroniikalle! Yritä löytää sellainen jossa on (itse vetelin oksaporalla omaan kopioon vastaavan luukun, ja perus pleksi suojaksi).
Tämä on mielestäni todella tärkeää, sillä jos elektroniikassa menee joku v***iksi joudut viemään kitaran soitinrakentajalle mikä maksaa, jos "huoltoaukko" on osaat, tai opit korjaamaan ongelman itse (eli yleensä yksi juotos). Ilman tuota aukkoa on aivan mahdotonta/ äärettömän v***maista korjata elektroniikka ongelmia. (puhuin joskus asiasta ystävälleni joka on soitinkorjaaja ja hän kiroili rakennetta, joutuvat suurinpiirtein riisitikuilla f-aukoista säätämään...)

En sitten ostanut Gretschiä, enkä tuota ruman mustaa Ibanezia....
 
Ibanezin kuitenkin. Tilattu ja maksettu. Halpa ku mikä ja netissä ei ole saanut muutakuin kehuja.
 
http://www.guitarvillage.co.uk/prod … 75T%2DTRD%2C+Transparent+Red%2C+New

Jos soittaa jatsia, niin oisko puliaskutinen hyvä vaihtoehto?

Jos soittaa jatsia, niin oisko puliaskutinen hyvä vaihtoehto?
 
Jazz kitaroiksihan noita usein sanotaan. Sopii varmaan hyvin kaikkeen vähän rootsimpaan musiikkiin.
 
Noissa puoliakustisten kaikukopissa, vai miksi niitä nyt ikinä sanotaankaan, on kyllä koko eroja. Olisiko noi syvyydeltään isommat enemmän suunnattu juuri sinnen jatsin suuntaan?

...ja jatsia on myös niin kovin monenlaista... Laittaa stratoon 012-paksuiset hoitut kielet niin kyllä sillä jatsit saa. Ja saa muuten ysikielilläkin. :)