Studiotyöskentely ›

Ongelma on seuraava: kaikki nauhoittamani materiaali kuulostaa poikkeuksetta tunkkaiselta. Yläpäätä on, muttei tarpeeksi ja se kuulostaa tunkkaiselta. On kokeiltu ties millä äänilähteillä ties mistä kulmista ja ties miten monenlaisilla mikeillä. Nauhoitukset on muistaakseni hoidettu kolmessa eri tilassa: kaverin entisessä kämpässä (kivinen rivitalo, huono akustiikka), nuorisotalon soittohuoneessa (aika perusakustiikka, ei kovin hyvä) ja omassa talossa (paras akustiikka näistä, muttei mitää kovin hyvää siltikään).
 
Nauhoituskalustona mulla on kaksi TSM MT87S:ää, kaksi EV Co4:sta, TSM MT57, Sennheiser e609, Shure Beta 52A ja lainassa on ollut muutama Shuren 58. Etuasteen virkaa hoitaa Behringer ADA8000 ja Alton pikkumikseri (ei oo ollut käytössä juurikaan enää). Kalustopuoli on siis periaatteessa ihan riittävän hyvää perusdemoiluun.
 
Onko nyt kyse ihan siitä, että nauhoitusympäristö kusee, vai onko mulla jäänyt jotain todellakin merkittävää ymmärtämättä nauhoitusprosessista? Voiko huono/keskinkertainen akustiikka todellakin imeä kaiken kirkkauden myös lähimikitetyistä soundeista, vai pitäisikö alkaa etsiä syntipukkia vaikkapa etuasteesta? Tasot on olleet nauhoitettaessa kondiksessa, äänikortin asetukset kunnossa, kamat ehjiä yms. Mä olen omassa mielessäni paikantanut vian juurikin tuohon puutteelliseen akustiikkaan ja mahdollisesti etuasteeseen. Olen kuitenkin kuullut hyviäkin nauhoituksia ADA:lla, joten ei se ihan päällimmäisenä ole vaihtoehdoista. Tunkkaisuus ei häviä edes sisääntuloja vaihtamalla. Eq:lla ja excitereilla ei saa myöskään mitään aikaan, lähtösoundi on tunkkainen ja sellaisena pysyy. Pitäisi saada siis homma pelaamaan jo narulle mentäessä.
 
Mikä neuvoksi? Isompi nauhoitustila ja akustointi?

Oletko kokeillut monialueista kompressoria? Itse olen todennut että budjettiluokan äänityssetistäni lähtee kirkkautta vaikka millä mitalla kun vähänkin härnää yläpäätä kompuralla. Itsellä juuri ADA ja käytössä yleensä suhteellisen halpoja mikkejä.
 
Toisaalta omassa tapauksessa myös mikkitekniikkaa parantamalla saisi tuloksia, mutta useimmiten itsellä on käytössä aina liian vähän mikkejä kohteisiin nähden joten kompromisseja joutuu tehdä liikaakin..

Oisko jotain hyviä monialuekompuroita saatavilla ilmaiseksi? Mulla oli yksi kolmialueinen, mutta se oli oikeastaan limitteri. Vinkkejä käyttöön? Täytyykin mennä etsimään...
 
Mutta tosiaan, lähtösoundeissa kusee jokatapauksessa jokin. Mikkitekniikassakin olisi todella paljon parantamisen varaa, mutta se nyt tietenkin kehittyy harjoitellessa.

En nyt ehkä lähtis heti monialuekompuralla tunkkaisuutta poistamaan. Monialuekompressointi on ihan oma taiteenlajinsa millä saa myös paljon pahaa aikaan. Kyllä soundin matalien mössötaajuuksien leikkaus taitaa kuitenkin olla se ratkaisu.
 
Toki jos monialuekompressointia haluaa harjoitella siihen löytyy vaikka freewarena
 
C3 Multiband Comp.

En nyt ehkä lähtis heti monialuekompuralla tunkkaisuutta poistamaan. Monialuekompressointi on ihan oma taiteenlajinsa millä saa myös paljon pahaa aikaan. Kyllä soundin matalien mössötaajuuksien leikkaus taitaa kuitenkin olla se ratkaisu.
 
Toki jos monialuekompressointia haluaa harjoitella siihen löytyy vaikka freewarena
 
C3 Multiband Comp.
 
Totta kyllä, jäikin mainitsematta juuri tuo tärkeä alapään leikkaus. Vanha totuushan kuitenkin lienee että jos haluat paremman kuuloista, leikkaa, äläkä lisää..

Monialuekompressori ei ole vastaus. Ei myöskään efektointi. Siinä sokea taluttaa sokeaa, kun tuollaisia aletaan miettia.
 
Katso tarkkaan nyt aluksi vaikka se, että instrumentit eivät ole päällekkäin samoilla taajuuksilla. Erityisesti alhaalla.

Täytyy ilmeisesti paneutua noiden taajuuksien päällekkäisyyksiin vähän enemmän, jos se vastaus löytyisi tosiaankin sieltä.
 
Noi monialuekompurat vaikuttavat aika mielenkiintoisilta laitteilta muuten. Täytyy alkaa opiskelemaan niiden sielunelämää vähän enemmänkin. Noillahan voi periaatteessa hoitaa equtuksenkin samalla, kun kompressoi. Vaikeaa vaan on, kun tavallinenkin kompura on vaikea saada "soimaan".
 
Kiitoksia avustuksesta ja vinkeistä.

Noillahan voi periaatteessa hoitaa equtuksenkin samalla, kun kompressoi.
 
Uh-oh, is that a distant thunder rollin' or do i hear a disaster comin'?
:-D

Uh-oh, is that a distant thunder rollin' or do i hear a disaster comin'?
:-D
 
Sounds like It's coming this way now... Oh no, it's GOODZILLAAA!

Ei saa poijaat (tai vanhat äijät, ihan miten vaan) kiusata. Tuleehan noita ajattelemattomia lausahduksia... :)

Mulla on nauhotussoftana Adobe Audition ja eq:na ties mitä ilmaisia plugareja. En oo osannu valita vielä mieleistäni, ehkäpä Kjaerhusin Classic -sarjaa, tai tuon ohjelman omat eq:t.
 
EDIT 1: Lähes nollabudjetilla kun tässä muutenkin liikutaan, niin täytyy pidättäytyä halvoissa softissa. Pitäisi Audition tai äänikortti kyllä vaihtaa johonkin järkevämpään, kun tolla yhdistelmällä (Marc A, ADA8000, Audition) ei saa monitoroitua sisääntulevaa ääntä ollenkaan. On soundien etsiminen aikamoista hakuammuntaa, kun ei voi harjoittaa tarkkailua. Pikkumikserillä (2 mikkikanavaa !!!) ensin haetaan pari mikkiä kerrallaan soundeja ja sitten piuhat etuseen... Ei oo hyvä systeemi se ollenkaan, varsinkaan jotain rumpuja mikittäessä.
 
EDIT 2: Jotta en nyt sotke tätä ketjua asiaan kuulumattomilla seikoilla, niin pistänpä linkin uuteen kyssäriini: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=33&t=111259&
 
Siellä on asiaa siis tuosta monitoroinnin hoitamisesta. Äänikorttiehdotuksia kaipailen.

Mitkään noista mainituista mikeistä ei ole erityisen kirkassoundisia. MT87:lla mulla hetken kesti että opin sijoittamaan mikin hyvin. Yksi pointti on myös se, että läheltä mikitettynä harva asia kuulostaa kirkkaalta. Tän takia hi-pass filtterit ja low-shelf leikkaukset on hyvin usein tarpeellisia.
 
Niin, mitä äänilähdettä siis nauhoitat?

Niin, mitä äänilähdettä siis nauhoitat?
 
No siis ihan perus rokkibändikattaus: rummut, sähkökitaraa, bassokitaraa ja laulua.
 
Ei sulla olis sitten vinkkejä vaikka tuon 87:n sijoittamiseen joitain tiettyjä äänilähteitä varten?

Katso tarkkaan nyt aluksi vaikka se, että instrumentit eivät ole päällekkäin samoilla taajuuksilla. Erityisesti alhaalla.
 
+1 tuossa on mielestäni tähän ongelmaan se vastaus
 
Jos äänitystilat ja mikrofonit ovat mitä ovat, niin hommaa voi ainakin kokeilla pelastaa miksauksessa. Sanoit, että EQ ei toimi, mutta oletko käyttänyt yli- ja alipäästösuotimia rajaamaan soittimet omille taajuusalueilleen. EQ:lla voi sitten kokeilla leikata pahimpia ongelmakohtia (muta-alue, ~250-800Hz?). Myöskin alimpien bassojen leikkaaminen (noin 30Hz:stä alaspäin) selkeyttää mielestäni koko miksausta.
 
EDIT: Lähimikityksestä vielä. Siinä tahtoo syntyä sellaista matalataajuuksista kuminaa jota joutunet kompensoimaan eq:lla.
 
(kotisählääjä olen itsekin, mutta noista on ollut apua)

oletko käyttänyt yli- ja alipäästösuotimia rajaamaan soittimet omille taajuusalueilleen.
 
Tuossa voisi olla ideaa, vaikka eq:n käyttöähän nuo suotimetkin on. En ole ihmeemmin koittanut rajata soundeja (paitsi kitarat poikki jostain 80Hz tienoilta), vaan pätkinyt eq:lla sieltä, mistä on huonoimmalta kuulostanut. Kaikkien projektien soundit on vaan pitänyt olla mahdollisimman isoa kirkasta ja botnekasta, niin ei oo välttämättä käyny mielessä yli- ja alipäästösuotimet. Ehkä pitäisi alapäästä leikata huomattavasti entistä rajummin ja käyttää noita suotimia.
 
Mutta oppia ikä kaikki. Lisää vinkkejä ja esimerkkejä käytännön toteutuksista noiden työkalujen käyttöön kaipaisin.

Mutta oppia ikä kaikki. Lisää vinkkejä ja esimerkkejä käytännön toteutuksista noiden työkalujen käyttöön kaipaisin.
 
Tämä postattiin tänne aikaisemminkin, mutta kitaroiden äänittämisestä.
 
http://www.badmuckingfastard.com/sound/slipperman.html
 
Suositeltavaa lukemista, kaikki on selitetty juurta jaksaen vaikka kirjoitustyyli ei kaikkia miellytäkään.
 
Yleisempää äänitysjuttua löytyy myös pilvin pimein:
 
http://www.theprojectstudiohandbook.com/directory.htm
 
En ole kauheasti kitaroita äänitellyt, mutta aika lo-fi -soitinhan se on. Sen voi yläpäästä leikata johonki 8-9kHz vaiheille riippuen tietenki paljoko haluaa sinne kihinää. Tuo alapääleikkuri sulla oli aika lailla kohallaan, mutta korvahan sen lopulta kertoo, mikä on paras asetus. Niiden yläbassojen kanssa saat tapella ihan itse, itse en ainakaan osaa equttaa kitaraa kunnolla.

Tuossa voisi olla ideaa, vaikka eq:n käyttöähän nuo suotimetkin on. En ole ihmeemmin koittanut rajata soundeja (paitsi kitarat poikki jostain 80Hz tienoilta), vaan pätkinyt eq:lla sieltä, mistä on huonoimmalta kuulostanut. Kaikkien projektien soundit on vaan pitänyt olla mahdollisimman isoa kirkasta ja botnekasta, niin ei oo välttämättä käyny mielessä yli- ja alipäästösuotimet. Ehkä pitäisi alapäästä leikata huomattavasti entistä rajummin ja käyttää noita suotimia.
 
Mutta oppia ikä kaikki. Lisää vinkkejä ja esimerkkejä käytännön toteutuksista noiden työkalujen käyttöön kaipaisin.
 
No, tuossa nyt tulikin heti esiin yksi selvä ongelma.
 
Mä tein viimeksi aika jyrän rokkilevyn. EQ:t menivät esimerkiksi seuraavasti (näin niinku ulkomuistista):
 
Bassari: piikki 50Hz, napsun piikki 3,5-4,5KHz, kaikkea tuosta väliltä pois. Tiukka gate. Tiukka ja järeä kompressio.
Tomit: samalla tavalla kuin bassari, mutta omien taajuuksiensa mukaan.
Snare: käyrä auki analysaattoriin että näkee ylä- ja alapiikkien paikat, kaikkea muuta pois. Alamikkiin gate ja kääntö vastavaiheeseen.
Overheadit: korostetusti yläpäätä aina 20KHz asti, alapää pois.
Kitarat (Marshall JCM800, Telecaster): kaikki alle 250 Hz pois, piikkiä ylämiddleen.
Basso (Gibson Thunderbird): korostetusti kaikki alle 75Hz ja ylhäältä piikkiä että saa kielten kosketuksen mukaan, väliltä kaikkea pois.
 
Bassari ja basson alapää lähetetään omaan ryhmäänsä ja järeällä kompressorilla yhteen, release 1/8-nuotti. Nostetaan puhtaan soundin alle tueksi.
Basson yläpää särölle.
Virveli särölle.
 
Laulu: rintaa 2KHz alapuolelta, preesensiä 6-8KHz alueelta ja ilmaa. Lähetetään kahteen eri ryhmään, joista toinen optisella kompuralla lyttyyn ja särölle, toiseen plate-kaiku. "Puhtaaseen" lauluun nauhakaiku piilottamaan Autotunen ääni (kyllä, joo) ja korostetusti ilmaa 16-18KHZ alueelta ettei mee tukkoon.
 
Jotakuinkin noin. Aika järeätä toimintaa, mutta jyräsi kyllä. kaikki leikkaukset jyrkkiä, kaikki korostukset loivia, paitsi rumpujen piikit.

Hommaa joku analysaattori, mistä näet missäpäin miksausta on "ruuhkaa". Esim Voxengon SPAN on ilmainen ja hyvä: http://www.voxengo.com/product/SPAN/
 
Nuo yli-ja alipäästösuotimet toimivat mainiosti, mietit vain raita kohtaisesti, mitkä raidat kaipaavaat alapään murinaa ja mitkä eivät. Sama homma yläpäiden kohdalla.

Kivelle nostan jälleen kerran hattua. Suuri kiitos!
 
Eihän noita ohjeita voi tietenkään 1:1 soveltaa välttämättä, mutta on nuo vihjeet todella arvokkaita silti, kun ei ole ketään neuvomassa vieressä.Itseopiskelu on vaan tautisen hankalaa, varsinkin kun kaikki olettaa soundien olevan ns. valmista kamaa jo ensimmäisiä nauhoituksia tehtäessä. Saatavilla olevan tiedon ja softan määrä on vaan niin valtavan laaja, ettei oikein osaa suodattaa riittävästi turhanpäiväistä kukkua pois.