Kitarat: kitarakamat ›

Miksi pirussa muuten Fenderin moderneista talloista tuo säätömahdollisuus löytyy, jos se on kerran täysin turha? Koriste? Muuttuvasäteisen radiuksen paremmuus suoraan radiukseen nähden taas perustuu pitkälti fysiikkaan.
 
wOOt? Ohan fendereissä aina ollut korkeudenräätömahdollisuus per kieli. Itse en ole kyllä kertaakaan kaivannut lespaan mahdollisuutta nostaa esim g-kieltä senttiä muita korkeammalle. Tai yleensäkään miks sä haluisit jonkun kielen muista poikkeavalle korkeudelle?
 
Kompensoitu satula on ihan kiva. Mutta perinteisenkin saa säädettyä melkolailla hyväksi kompromissiksi.
 
Muuttuvasäteisen radiuksen ylivoimaisuus on ihan makuasia. Siinä on kuitenkin otettava huomioon myös se tatsin muuttuminen ylänauhoilta. Mikäs sä oot päättämään mikä sopii kenenkin käteen? Mulle compoud radius sopii mut ymmärrän kyllä ettei kaikki siitä tykkää. Kielet korkealle vaan eikä tule mitään ongelmia.

Että kompensoitu satula ei paranna kitaran vireisyyttä? Että yksittäisen kielen korkeudensäätömahdollisuus ei ole parempi vaihtoehto kuin kyseisen säätömahdollisuuden puuttuminen? Miksi pirussa muuten Fenderin moderneista talloista tuo säätömahdollisuus löytyy, jos se on kerran täysin turha? Koriste? Muuttuvasäteisen radiuksen paremmuus suoraan radiukseen nähden taas perustuu pitkälti fysiikkaan. Kun kielet kerran ovat tallasta leveämmällä kuin satulasta ja niissä jokin radius on, niin kartion pinnan muotoinen otelauta sopii alle paremmin kuin sylinterin pinnan mukainen otelauta.
 
Varmaan kompensoitu satula parantaa kitaran vireisyyttä teoriassa. Käytännössä suurin osa soittajista on tyytyväisiä perinteiseen, minäkin. Mitä siihen sanot että bändissä osalla on temperoitu viritys ja osalla perinteinen?
 
Samoin Fenderillä on jo 50 vuotta sitten ollut jokaiselle kielelle oma hienosäätö niin pituus- kuin korkeussuuntaan. Ihan kiva ominaisuus ja on tehty vielä nerokkaan yksinkertaisesti. Olen myös ihan tyytyväinen Les Paulin säätömähdollisuuksiin. Samoin akustisten kitaroitteni kiinteään tallaan. Olen siis typerä? Ilmeisesti, lainataanpa aikaisempaa:
 
Tiivistettynä olen yrittänyt sanoa, että Gibson ja Fender ovat kaksi vitun dinosaurusta, jotka tarjoavat meille antiikkisilla spekseillä kasattuja sähkökitaroita. Näin siitäkin huolimatta, että sähkökitaraan on sen keksimisen jälkeen kehitetty lukuisia parannuksia, joita vastaan ei järkeviä argumentteja ole. Minun käsitykseni järkevästä on, että vireinen soitin on parempi kuin epävireinen, että yksittäisen kielen korkeudensäätömahdollisuus on parempi vaihtoehto kuin että jos mahdollisuutta ei ole, että helpposoittoinen kitara on parempi kuin vaikeasoittoinen, että lukkoviritin on nerokas keksintö sekä kieltenvaihdon helppouden että kitaran vireen säilyvyyden näkökulmasta, jne.
 
Kaikki tuo yllä oleva on jälleen teoriaa, akateemista ajattelua. Käytäntö on osoittanut tietyt ratkaisut kuitenkin toimiviksi ja siksi suosituiksi. Fender on tarjonnut suurta osaa noista parannuksista kitaroisaan keksinkertaisin kaupallisin tuloksin. Samoin Gibson oli ideoineen 70-luvulla muita edellä. (Les Paul Studio, RD jne...) Turpiin tuli markkinoilla.
 
Yksinkertainen on usein parempi kuin se teoriassa paras ratkaisu. Itse en esim. lukkoviritintä pidä minään paranuksena mihinkään suuntaan. Väitteeni tueksi minulla on sellaisakin. Ei siitä mitään suurta haittaakaan ole korkeampaa hintaa ja painoa lukuunottamatta. Kunhan on taas yksi keksintö jolla saadaan tuote differentioitua markkinoilla. Jos se tekee onnelliseksi niin hieno homma.

Mitään en sille voi, jos joku ei sanomaani ymmärrä, vaan on sitä mieltä, että Gibson ja Fender ovat antiikkisine spekseineen parasta mitä rahalla saa. Otan kuitenkin oikeuden kutsua sellaista ihmistä typeräksi, koska typerä sellainen ihminen on.
 
Mitähän tästä pitää tuumata? 90 % kitaristeista on typeryksiä koska soittavat näillä instrumenteilla. Ai niin tuossahan selittelet itse sanomaasi:
 
Sikäli kun väärinymmärtämisen kykynne on toisinaan häkellyttävää, huomautan, etten suinkaan pidä kaikkia Fenderillä ja Gibsonilla soittavia ihmisiä typerinä. En pidä typerinä edes niitä ihmisiä, joiden mielestä Gibson tai Fender rakentaa heille sopivimmat kitarat. Ainoastaan pidän typerinä niitä ihmisiä, jotka väittävät Gibsonin ja Fenderin rakentavan parhaita kitaroita maailmassa, tai jotka väittävät, että Gibsonin ja Fenderin kitarat tarjoavat "ominaisuuksineen" vastinetta rahoille. Heitä on valitettavan paljon ja he mahdollistavat sen, että me keskustelemme täällä Gibsonista ja Fenderistä suosituimpina kitaranvalmistajina.
 
Ensin väität tähän keskusteluun osallistujia ymmärtämättömiksi. Seuraavaksi väität että kitaran hyvyys on jotenkin absoluuttinen eli mitattava asia. Millä mittarilla? Käyttöönotettujen viimeisimpien kehitysideoiden määrälläkö? Tästä voisit väitellä tohtoriksi, mutta väittele sitten sellaisten kanssa jotka eivät asiasta ymmärrä tai joilla ei ole asiasta muuta kuin teoriataustaa.
 
Oman kitaran rakentamien (olen ymmärtänyt että sinä olet prosessissa) antaa toki lisäsyvyyttä asiantuntemukseen muttei tee kenestäkään auktoriteettia. Niin paljon olen törmännyt surkeisiin käsityönäytteisiin. Myös omieni. Harvalla riittää osaaminen edes puunvalintaan saati sen oikeaoppiseen työstämiseen. Se että lukee tuon tiedon jostain oppaasta auttaa välttämään suurimmat virheet, mutta vasta vuosikymmenten työ ja valmistettujen tuotteiden käyttökokemukset näyttävät miten työssä on onnistuttu. Ja tätä kokemusta näillä dinosauruksilla on. Hyvä Fender ja Gibson!

wOOt? Ohan fendereissä aina ollut korkeudenräätömahdollisuus per kieli.
 
Telen kolmetynnyrisessä satulassa ei ole. Tai ainakin se on invaliidi ja yksittäisen kielen intonaationsäätömahdollisuus uupuu.
 
Itse en ole kyllä kertaakaan kaivannut lespaan mahdollisuutta nostaa esim g-kieltä senttiä muita korkeammalle. Tai yleensäkään miks sä haluisit jonkun kielen muista poikkeavalle korkeudelle?
 
Mä en oikein ymmärrä tätä senttijuttua. Kyllä niitä kieliä voi säätää ihan millejä tai sen osia. Sehän se pointti onkin, kun optimaalista actionia hakee.
 
Kompensoitu satula on ihan kiva. Mutta perinteisenkin saa säädettyä melkolailla hyväksi kompromissiksi.
 
Nii-in...
 
Muuttuvasäteisen radiuksen ylivoimaisuus on ihan makuasia. Siinä on kuitenkin otettava huomioon myös se tatsin muuttuminen ylänauhoilta. Mikäs sä oot päättämään mikä sopii kenenkin käteen? Mulle compoud radius sopii mut ymmärrän kyllä ettei kaikki siitä tykkää.
 
Mun mielestä tuo vrajalan viulunrakennusta sivuava kirjoitus vastaa aika hyvin tähän. Compound radius on ongelma ainoastaan niille, jotka ovat normaaliin tottuneet. Jos kitarat olisivat aina olleet muuttuvasäteisellä radiuksella, porukka olisi käsineen siihen tottunut, eikä kenelläkään tulisi mieleenkään haluta vakiosäteistä radiusta. Sillä ei saavuteta mitään etuja muuttuvasäteiseen verrattuna. Päinvastoin on toisin.
 
Kielet korkealle vaan eikä tule mitään ongelmia.
 
Mun mielestä tää kertoo kaiken oleellisen. Soittajien on vain mukauduttava kaikkeen siihen paskaan, mitä nämä kaksi suurta sitten ikinä tarjoavatkin. Ntä jos soittaja kokee liian korkealla olevat kielet ongelmaksi? Silloin pitää varmaan lopettaa soittoharrastus... Paskat siitä, että ongelma olisi ratkaistavissa.

Telen kolmetynnyrisessä satulassa ei ole. Tai ainakin se on invaliidi ja yksittäisen kielen intonaationsäätömahdollisuus uupuu.
 
Tallapalaa voi tiltata ruuveilla niin että molempien sen yli menevien kielien korkeus on oikea. Vanha kikka on myös taivuttaa säätöruuvia siten että kielikohtainen intonaatio on oikein.

Telen kolmetynnyrisessä satulassa ei ole. Tai ainakin se on invaliidi ja yksittäisen kielen intonaationsäätömahdollisuus uupuu.
 
Jaajaa, juujuu. Puhe oli modernista stratotallasta, niin tiätty oletin vertailun vintagetallaan. Mut siinähän sä näät fenderin innovatiivisuuden. Seuraavassa mallissa toi puute oli korjattu.
 
Mä en oikein ymmärrä tätä senttijuttua. Kyllä niitä kieliä voi säätää ihan millejä tai sen osia. Sehän se pointti onkin, kun optimaalista actionia hakee.
 
Ei suatana. Millin osistako tässä on soittamiset kiinni?
 
Mun mielestä tuo vrajalan viulunrakennusta sivuava kirjoitus vastaa aika hyvin tähän. Compound radius on ongelma ainoastaan niille, jotka ovat normaaliin tottuneet. Jos kitarat olisivat aina olleet muuttuvasäteisellä radiuksella, porukka olisi käsineen siihen tottunut, eikä kenelläkään tulisi mieleenkään haluta vakiosäteistä radiusta. Sillä ei saavuteta mitään etuja muuttuvasäteiseen verrattuna. Päinvastoin on toisin.
 
Siinä on eri tatsi ja siitä sä et pyristele mihnään. Mulla on toisessa stratossa se perinteinen 7,25" ja kielten korkeus 12. nauhan päältä ~2,5mm. En mä osais edes soittaa matalammalla actionilla. Tai no varsinaisesti mä en osaa soittaa ollenkaan.
 
Mun mielestä tää kertoo kaiken oleellisen. Soittajien on vain mukauduttava kaikkeen siihen paskaan, mitä nämä kaksi suurta sitten ikinä tarjoavatkin. Ntä jos soittaja kokee liian korkealla olevat kielet ongelmaksi? Silloin pitää varmaan lopettaa soittoharrastus... Paskat siitä, että ongelma olisi ratkaistavissa.
 
Mun mielestä tämä sitten taas sun jutuista kertoo kaiken oleellisen. Olisiksää tajunnu sen eri tavalla jos mä olisin pistäny siihen hymiön?

Vanha kikka on myös taivuttaa säätöruuvia siten että kielikohtainen intonaatio on oikein.
 
http://www.callahamguitars.com/ ja sieltä Tele Parts... ja "Callaham 3 Saddles with Slant Compensation"
 
Sori... en ihan tarkkaan tiedä, mutta onko Fenderillä ollut missään Telen tallassa valmiiksi vinoja tallapaloja? Ihan vitun uskomatonta mikäli sekin keksintö on dinosauruksella vielä "vaiheessa" tai jätetty vaan tekemättä. Kysymys on taas siitä, että kun on oivallettu selkeä parannuksen mahdollisuus, niin tehdäänkö kitara asiakkaalle valmiiksi asti vai pitääkö asiakkaan korjata itse valmista tuotetta.
Nuo Callahamin osat muuten painivat muutenkin eri sarjassa Fenderiin verrattuna... ja niitä voi käyttää Fenderien "korjaamiseen".

Sori... en ihan tarkkaan tiedä, mutta onko Fenderillä ollut missään Telen tallassa valmiiksi vinoja tallapaloja? Ihan vitun uskomatonta mikäli sekin keksintö on dinosauruksella vielä "vaiheessa" tai jätetty vaan tekemättä.
 
Tuo valmis kompensointi on kiinteä, joten se ei toimi kaikille kieliseteille. Ja jos haluaa, saa Fenderin Telen nykyäänkin täysin säädettävällä tallalla. Se ei sitten saundaa ihan samalta kuin alkuperäinen, mutta poistaa tuon intonaatio-ongelman.

Sori... en ihan tarkkaan tiedä, mutta onko Fenderillä ollut missään Telen tallassa valmiiksi vinoja tallapaloja? Ihan vitun uskomatonta mikäli sekin keksintö on dinosauruksella vielä "vaiheessa" tai jätetty vaan tekemättä. Kysymys on taas siitä, että kun on oivallettu selkeä parannuksen mahdollisuus, niin tehdäänkö kitara asiakkaalle valmiiksi asti vai pitääkö asiakkaan korjata itse valmista tuotetta.
 
Nii-i, aatteles.. elämme epätäydellisessä maailmassa, kyllä. Jos vaihtaa kielisetin vahvuutta, niin täytyy vaihtaa uusiks kaikki satulat ja kompensoidut tallapalat..Sitte menee keikalle ja tasavire on menetetty, lämpötilanvahteluista ja roudauskolhuista johtuen kitara ei olekaan vireessä! Uskomatonta! Mitä tekevät G:n ja F:n edustajat! Irvailevat vaan koska sullahan on Hamer tai Washburn! Sellasia ne ovat, nuo suur-yritykset! V**un uskomatonta meininkiä niiltä! (myhiö)

Varmaan kompensoitu satula parantaa kitaran vireisyyttä teoriassa. Käytännössä suurin osa soittajista on tyytyväisiä perinteiseen, minäkin. Mitä siihen sanot että bändissä osalla on temperoitu viritys ja osalla perinteinen?
 
Vireongelma on niillä, joilla se on, ei niillä, joilla sitä ei ole.
 
Samoin Fenderillä on jo 50 vuotta sitten ollut jokaiselle kielelle oma hienosäätö niin pituus- kuin korkeussuuntaan. Ihan kiva ominaisuus ja on tehty vielä nerokkaan yksinkertaisesti. Olen myös ihan tyytyväinen Les Paulin säätömähdollisuuksiin. Samoin akustisten kitaroitteni kiinteään tallaan. Olen siis typerä?
 
Telen vintagetallaan jo tuossa otinkin kantaa. Mulle on ihan sama, mihin sä olet tyytyväinen. Kunhan sä et yritä tehdä standardia siitä, mikä riittää sulle. Eli sä voit todeta, että normisatula riittää sulle, mutta se ei tarkoita, että sen pitäisi riittää kaikille tai että se on parempi kuin kompensoitu satula. Siitähän tässä on kyse?
 
Kaikki tuo yllä oleva on jälleen teoriaa, akateemista ajattelua.
 
Mä en ole omasta mielestäni mitään muuta yrittänyt väittääkään. Eikä mun nähdäkseni kitaran hyvyyttä voi yleisellä tasolla muuten ajatella. Kukin voisi toki vuorotellen kertoa, että minkälaisesta kitarasta pitää ja kaikki hymyilisivät. Sitten voitaisiin laskea keskiarvoja vastauksista ja tehdä virheellinen yleistys, jotta tämä keskiarvokitara on paras.

Mitähän tästä pitää tuumata? 90 % kitaristeista on typeryksiä koska soittavat näillä instrumenteilla. Ai niin tuossahan selittelet itse sanomaasi:
 
Molemmissa lainauksissa oli sama idea.
 
Ensin väität tähän keskusteluun osallistujia ymmärtämättömiksi.
 
Joka on valitettavaa.
 
Seuraavaksi väität että kitaran hyvyys on jotenkin absoluuttinen eli mitattava asia. Millä mittarilla? Käyttöönotettujen viimeisimpien kehitysideoiden määrälläkö?
 
Väitinkö? Olen todennut yksittäiset, kitaran rakenteeseen liittyvät ratkaisut paremmiksi kuin toiset. Jos tämä on mittaamista, niin olkoon sitten niin. Monikaan teistä ei varmasti väittäisi vastaan, jos toteaisi luisen satulan olevan parempi kuin pahvisen, tai että 16:1 suhteinen viritin on parempi kuin muutoin samanlainen, mutta 10:1 suhteinen viritin. Kyse on ihan samoista asioista, joskin huipulla marginaalit käyvät pienemmiksi. Kyse ei kuitenkaan ole rajanvedosta, siitä mikä riittää ja mikä on tarpeetonta, sillä parempi on aina parempi, on ero kuinka marginaalinen tahansa.

Eli sä voit todeta, että normisatula riittää sulle, mutta se ei tarkoita, että sen pitäisi riittää kaikille tai että se on parempi kuin kompensoitu satula. Siitähän tässä on kyse?
 
Tästä syystä markkinoilla on tarjolla MONIA erilaisia tuotteita. Turha siitä on sen enempää jankata.
 
Mä en ole omasta mielestäni mitään muuta yrittänyt väittääkään. Eikä mun nähdäkseni kitaran hyvyyttä voi yleisellä tasolla muuten ajatella. Kukin voisi toki vuorotellen kertoa, että minkälaisesta kitarasta pitää ja kaikki hymyilisivät. Sitten voitaisiin laskea keskiarvoja vastauksista ja tehdä virheellinen yleistys, jotta tämä keskiarvokitara on paras.
 
Mukavampaa on esittää abduktio jokaisen nimimerkin ja avatarin pohjalta. Se on paljon hauskempaa niin :)

Kyse ei kuitenkaan ole rajanvedosta, siitä mikä riittää ja mikä on tarpeetonta, sillä parempi on aina parempi, on ero kuinka marginaalinen tahansa.
 
Millä tämä paremmuus mitataan?
- kaupallisella menestyksellä
- teknisellä toteutuksella (josta voidaan olla montaa mieltä)
- saundilla (josta ollaan montaa mieltä)
 
Olet mahdottoman tehtävän edessä jos haluat osoittaa jonkun asian absoluuttisesti paremmaksi silloin kun mitataan mieltymyksiä ja subjektiivisia asioita. Ainut kiistaton mittari on kaupallinen menestys ja siihen taas vaikuttavat niin tuotteen todellinen kuin oletettu laatu (mielikuva), hinnoittelu, markkinointikoneisto, jakelutie ja kilpailutilanne koko ajan muuttuvassa tilanteessa.
 
Ne joilla on muskelia ja mainetta pärjäävät. Se ei suoraan osoita tuotetta paremmaksi, mutta ei myöskään tee siitä automaattisesti huonompaa.

Jaajaa, juujuu. Puhe oli modernista stratotallasta, niin tiätty oletin vertailun vintagetallaan. Mut siinähän sä näät fenderin innovatiivisuuden. Seuraavassa mallissa toi puute oli korjattu.
 
Kait täällä on talloista puhuttu ihan yleisesti, mä ainaskin muistan haukkuneeni pääosin Gibsonin tuotoksia. Ja viimeksi tais olla kyse venderin moderneista talloista yleensä, ei nimenomaisesti stratotallasta.
 
Ei suatana. Millin osistako tässä on soittamiset kiinni?
 
Toisinaan, juu. Mä en vain viitsi soittaa kitaralla, jos tiedän, että siitä olisi mahdollista säätää paremmaksi. Enkä mä kyllä itseasiassa muutenkaan juuri enää soittele...
 
Siinä on eri tatsi ja siitä sä et pyristele mihnään. Mulla on toisessa stratossa se perinteinen 7,25" ja kielten korkeus 12. nauhan päältä ~2,5mm. En mä osais edes soittaa matalammalla actionilla. Tai no varsinaisesti mä en osaa soittaa ollenkaan.
 
En pyristele en, mutta ymmärrät kuitenkin pointtini aihetta koskien? Se riittää. Ihan yhtä lailla, kun näiden dinosaurusten tulisi mun mielestä valmistaa kitaroita compound radiuksella, niin niiden tulisi valmistaa kitaroita myös vakioradiuksella, jos niille vain on kysyntää.
 
Pointti on siinä, että kukin soittaa sillä mikä parhaalta tuntuu, ja monelle tuntuu parhaalta se mihin on tottunut. Kuitenkin niin, että junioreita ei välttämättä pitäisi totuttaa vanhaan ja huonompaan. Esim. se, että joku vanhus pelaa vielä nykyäänkin vanhanaikaisella 3,5 kilon tennismailalla, koska on sellaiseen tottunut, ei saisi tarkoittaa sitä, että juniorit eivät saisi pelata uusilla ja kevyillä mailoilla, tai että heidän pitäisi tuollaisella vanhalla mailalla opetella pelaamaan. Koska uusi ja kevyempi maila on parempi ja sen mahdollisuudet ovat suuremmat.
 
Mun mielestä tämä sitten taas sun jutuista kertoo kaiken oleellisen. Olisiksää tajunnu sen eri tavalla jos mä olisin pistäny siihen hymiön?
 
Sä olet ottanut sen verran vähän osaa tähän keskusteluun, etten millään voinut arvata heiton olevan ironiaa, varsinkin, kun porukka tuntuu latailevan tuollaisia kommentteja tosissaankin.

Enkä mä kyllä itseasiassa muutenkaan juuri enää soittele...
 
No niin, silti jaksat sivutolkulla jauhaa joistakin dinosaurusten puutteista. Ne jotka oikeasti soittaa kitaraa, nämä puutteet ei juurikaan merkitse mitään. Ehkä ne eivät ehdi ajattelemaan näitä merkittäviä teknisiä parannuksia joista he jäävät typeryydessään paitsi.

Millä tämä paremmuus mitataan?
- kaupallisella menestyksellä
- teknisellä toteutuksella (josta voidaan olla montaa mieltä)
- saundilla (josta ollaan montaa mieltä)
 
Dialektiikalla. Meillä täytyy olla arvot ja paras tekninen ratkaisu on se, joka nuo arvot parhaiten toteuttaa. Arvoista ja niidne painoarvoista emme tietysti koskaan pääse yksimielisyyteen. Ne ovat usein suhteissa toisiinsa ja toisen muuttaminen muuttaa toista. Mutta meillä on myös ratkaisuja, joilla voidaan jotain arvoa parantaa, ilman että se vaikuttaa muihin arvoihin (ainakaan merkittävästi). Tällaiset ratkaisut ovat kiistattomasti suositeltavia. Hymiö.

Nii-i, aatteles.. elämme epätäydellisessä maailmassa, kyllä. Jos vaihtaa kielisetin vahvuutta, niin täytyy vaihtaa uusiks kaikki satulat ja kompensoidut tallapalat..Sitte menee keikalle ja tasavire on menetetty...
 
Nojoo, ymmärrän pointin :) Tottahan se on että ei tässä millään konsteilla täydellisyyteen päästä ja hyvä että musiikki silti soi. Selkeät rakenteelliset parannukset kuitenkin kiinnostavat mua, kun esimerkiksi tietynlainen satula tai tallapalat... lukkovirittimet eivät vähennä multa soittomojoa. En ole ainakaan huomannut.
 
Kun tuijotan jostain kuvasta Telen vintage-satulaa ja siinä on kolme tallapalaa suorassa asennossa, niin pistää vaan mietityttämään, että onko se nyt sitten paras ratkaisu siihen tallaan, vaikka F:llä niin onkin päätetty. Kompensoidut tallapalat toiminevat kuitenkin parillakin eri kielisetillä paremmin kuin suorat. Toki omalla kädellä vähän sinnepäin vinoonväännellyt tallapalat toimivat aina vielä paremmin, koska niissä on oma kädenjälki mukana. Hyvissä soittofiiliksissä ei edes huomaa jos se purkkavirityksen säätö pääsee vähän muuttumaan :)

No niin, silti jaksat sivutolkulla jauhaa joistakin dinosaurusten puutteista. Ne jotka oikeasti soittaa kitaraa, nämä puutteet ei juurikaan merkitse mitään. Ehkä ne eivät ehdi ajattelemaan näitä merkittäviä teknisiä parannuksia joista he jäävät typeryydessään paitsi.
 
Just näin. _Oikeasti_ ketäänhän ei voi mitenkään häiritä se, että kitarat on pahimmillaan 10 centtiä epävireessä parilta ensimmäiseltä nauhalta, vire heittelee kammetessa, eikä jokaista kieltä pääse säätämään erikseen tallasta.
 
Mä olen repinyt kiloittaan hiuksia varsinkin äänitellessä kun kitaraa ei saa mitenkään vireeseen. En todellakaan ole mikään kultakorva, enkä omaa absoluuttista sävelkorvaa. Rollareiden kyynelbiisin epävireisyys ei haittaa sitten pätkääkään, mutta kummasti vaan häiritsee kun se omassa kädessä oleva kitara ei ole vireessä. Ei se epävireisyys (tosin sitä saa omaperäisillä viritysratkaisuilla poistettua jonkinverran) sitten enää viikon päästä häiritse kun kuuntelee niitä nauhoja, mutta kyllä se vaan vie fiilistä ja aikaa helvetin paljon että joutuu tappelemaan. Kaikkia ei varmasti häiritse, mutta mua häiritsee.
 
En näe yhtään järkevää syytä siihen, miksei jokaiseen kitaraan asenneta jo tehtaalla edes jonkinlaista kompensaatiota satulaan. Toistaiseksi vastaväitteiksi luokiteltavissa olevat argumentit ovat olleet ainoastaan tätä "mutta kun minä en tarvitse" - lajia.

En pyristele en, mutta ymmärrät kuitenkin pointtini aihetta koskien? Se riittää. Ihan yhtä lailla, kun näiden dinosaurusten tulisi mun mielestä valmistaa kitaroita compound radiuksella, niin niiden tulisi valmistaa kitaroita myös vakioradiuksella, jos niille vain on kysyntää.
 
Juups. Mut olisko kuitenkin vähemmistö ketä vaatii compound radiusta? Ei noilla valmistajilla ole varmaan oikein motiivia ruveta ohjaamaan kulutustottumuksia oikeampaan suuntaan. Parhaat kitaristit ketä mää tunnen on just semmosia et piuha pitää vahvarin päässä taittaa sopivasti et yhdistää ja nauhat voi olla niin kuluneet et pitää miettii soinnuille vaihtoehtoisia sormituksia, mut soitto kulkee :)

Olisipa kiva kuulla näiltä kompensoituja satuloita vaativilta sankareilta joku soittonäyte, voisi tulla näille vaatimuksille jotain realistisempaa näkökulmaa. Itse en tunne henkilökohtaisesti yhtään soittajaa, jolle tämä on mikään issue. Tunnen kuitenkin kohtuu runsaasti muusikoita, joista jokainen on 100 kertaa itseäni kovempia soittoniekkoja.

Kun välineurheilee tarpeeksi ni osaa arvioida vermeitä pelkästään sillä mitä ne on, jättäen huomiotta sen mitä niissä lukee. Tai ainaki pitäisi osata.