Rock, pop, alternative ›

Stereophonics on yksi niitä brittirockbändejä, joiden suosiota en ole koskaan tajunnut. Orkesterihan on ollut Brittein saarilla iso nimi jo useamman vuoden, mutta kukaan ei silti taida muistaa yhtään heidän biisiänsä. Itse en ainakaan tiedä kuin pari puolitiehen jäänyttä cover-biisiä, kuten Handbags&Gladrags. En sitten tiedä, että onko bändin suosioon vaikuttanut jotenkin tuo laulajan ulkomuoto.
 
Doh...
 
Stereophonics nousi pinnalle vuoden 1997 syksyllä julkaistulla 'Word Gets Around' -debyytillään, joka nousi suoraan brittilistan kuudenneksi. 'More Life In A Tramp's Vest', 'A Thousand Trees', 'Local Boy In The Photograph' ja 'Traffic' on tämän lätyn ns. hitti -biisit. Yhtye äänestettiin heti vuoden 1998 helmikuussa Brit Awardseissa vuoden parhaaksi tulokkaaksi. Seuraava single 'The Bartender And The Thief', joka julkaistiin loppu vuodesta '98 nousi listalla sijalle 3. 'Performance And Cocktails' (1999) osoittautui todelliseksi läpimurroksi, niin Euroopassa kuin USA:ssakin (pelkästään briteissä levy roikkui lista kärjessä liki puolitoista vuotta. Levy myös debytoi listan kärjessä.) 'Just Looking', 'Pick A Part That's New', 'I Wouldn't Believe Your Radio' ja 'Hurry Up And Wait' (kaksi ensimmäistä nousivat listalla top 5:n sijalle 4. ja kaksi viimeistä sijalle 11.) ovat tämän valtavaa suosiota niittäneen levyn kovimmat raidat. Käväisipä yhtye samana vuonna suomessakin. Vuonna 2001 ilmestynyt 'Just Enough Education To Perform' ja etenkin kappale 'Mr.Writer' (jälleen top 5 -single,) jolla yhtye näpäytti kriitikoita, sai varsinkin briteissä kriitikoilta happamia arvosteluja. Kansa äänesti kuitenkin jaloillaan ja tämäkin levy debytoi lista kärjessä. Kappaleet 'Have A Nice Day' ja 'Mr. Writer' ovat tämän levyn soitetuimmat viisut. Uusin 'You Gotta Go There To Come Back' nousi myös listan kärkeen, jossa se on keikkunut jo hyvän aikaa. Sinkut 'Madame Helga' ja 'Maybe Tomorrow' ovat olleet myös hyvin esillä listoilla.
 
Siinä on kovaa faktaa siitä, miksi Stereophonics on niin suosittu kuin on. Ei siihen Kelly Jonesin ulkomuoto liene pahemmin vaikuttanut. Pikemminkin miehen loistavat lyriikat ja sävellykset. Mikäli jokainen yhtyeen jokainen levy on ollut brittilistan top kymmenessä, ei voi olla kyse aivan mitättömästä poppoosta. Kyseinen lista on kuitenkin eräs maailman arvostetuimmista ja vaikeimmin valloitettavista. Voit käydä ynnäilemään myytyjen levyjen määrää.. Menee miljoonien puolelle. Aiemmin tämän vuoden puolella Q:n (lienee maailman arvostetuin musiikkilehti) lukija äänestyksessä 'Word Gets Around' sijoittui sadan kaikkien aikojen parhaan levyn joukkoon.
 
Lisäksi bändi on vuosien varrella keikkaillut mm. The Whon, Manic Street Preachersin, U2:n jne. kanssa sekä tehnyt yhteistyötä mm. Tom Jonesin kanssa. Näihin meriitteihin harva bändi pystyy. Luulisi, että niitä biisejä kuitenkin jotkut muistavat... Eller hur? Jos haluaa yhtyeeseen tutustua kannattaa alkuun hankkia kaksi ekaa levyä tai/ja mainio live-DVD ' A Day At The Races.'
 
Mitä tulee uuteen levyyn, niin se on JEEP:iä paljon parempaa tavaraa. Sen levyn tienoilla tuntui siltä, että Mr. Jonesilta on inspiraatio pahan kerran hukassa. Uudella lätyllä onneksi irtoaa taas. 'Madame Helga' ei kyllä ole kovinkaan helmi biisi, mutta muuten kolahtaa hyvin. I rest my case.