Kitarat: kitarakamat ›

Voi sen tottakai noinkin ajatella. Että kun mun valinnoilla ei kuitenkaan ole suoraa vaikutusta niin sillon ei oikeastaan tarvitse välittää mistään, mitään.
 
Möh, jos nyt jätetään kitaratehtaitten työympäristö- ja työviihtyvyyspohdinnat hetkeksi.. Tuolla kutsuttiin esiin perustavaa laatua olevia keksintöjä.. Itse asiassa säädettävä kaularauta sellaisena kuin me sen tunnemme on tuon Kalamazoon tehtaan keksintö.. Ja takaisin kiintoisaan asiaan.. kutsuttiin esiin kompensoitua satulaa, ja pidettiin sitä ellei nyt suurimpana keksintönä soitinrakennuksessa vähään aikaan, niin kuitenkin sellaisena, jota ilman nuo 2 suurta jäävät mesotsooiselle maailmankaudelle..
Kaikki kunnia Earvanalle, mutta loppuviimeksi en sitä itse pidä kovinkaan merkittävänä.. jos vertaa vaikka johonkin Buzz Feitenin systeemiin, tai jopa kompensoituihin otenauhoihin (joka kaiketi hyvin tehtynä loppuviimeks olisi se kaikkein tarkin, jos kohta soiton kannalta hankalahko tasavireen ylläpitäjä) ei se nyt NIIN oleellinen juttu ole. Vai onko? Koska näemme lukkosatuloissa moisen? Jos se ei ole niin tarpeellinen niissä, ainoastaan F-G akselin kitaroissa? Onko Variaxissa Earvana?
Näihin kysymyksiin, näihin tunnelmiin... ;)

No vaikka tää juttu nyt alkuperäisestä lipesikin, niin täytyy kyllä tuohon sanoa, että mitäs me pikku kitaristit globalisaatiolle voimme. Jos meillä syömmissämme olisi voimakas aatteen palo, yhdistäisimme voimamme, lopettaisimme Indoneesia-kitaroiden ostamisen ja maailma pelastuisi! Mutta se vaatisi kaikkien maailman kitaristien yhteistä rintamaa ja......
Ajanhan minä autollakin joka helevetin päivä ja näin edistän kasvihuoneilmiötä. Mutta ihmisen perus(TUPO)luonteeseen kuuluu että saavutetuista eduista ei luovuta.
 
Voin sulle valaista että rock-musiikissa on nimen omaan kyse aatteen palosta ja maailman parantamisesta. Ollut jo muutaman kymmenen vuotta. Oikeestaan niin kauan kun sähkökitara on siinä nykyisessä muodossaan ollut olemassa, on sitä käytetty "peitsenä" rauahan saavuttamiseksi ja sortovallan nujertamiseksi.
 
Pitäisikin siteerata sellainen lause että: "Sähkökitara on miekkaa vahvempi."
 
Jos asia on maailmalla muuttunut niin ilmoitelkaa.

Voin sulle valaista että rock-musiikissa on nimen omaan kyse aatteen palosta ja maailman parantamisesta.
 
Ei välttämättä. Mulle rock-musiikin teko on lähinnä hyvää fiilistä ja hienoa meininkiä.

Ei välttämättä. Mulle rock-musiikin teko on lähinnä hyvää fiilistä ja hienoa meininkiä.
 
Eikös se juuri oo maailma parantamista. :)
 
Joo alkaa asia mennä hiukan sivuun.
 
Pistän omalta oslatani pisteen.

Möh, jos nyt jätetään kitaratehtaitten työympäristö- ja työviihtyvyyspohdinnat hetkeksi.. Tuolla kutsuttiin esiin perustavaa laatua olevia keksintöjä.. Itse asiassa säädettävä kaularauta sellaisena kuin me sen tunnemme on tuon Kalamazoon tehtaan keksintö.. Ja takaisin kiintoisaan asiaan.. kutsuttiin esiin kompensoitua satulaa, ja pidettiin sitä ellei nyt suurimpana keksintönä soitinrakennuksessa vähään aikaan, niin kuitenkin sellaisena, jota ilman nuo 2 suurta jäävät mesotsooiselle maailmankaudelle..
Kaikki kunnia Earvanalle, mutta loppuviimeksi en sitä itse pidä kovinkaan merkittävänä.. jos vertaa vaikka johonkin Buzz Feitenin systeemiin, tai jopa kompensoituihin otenauhoihin (joka kaiketi hyvin tehtynä loppuviimeks olisi se kaikkein tarkin, jos kohta soiton kannalta hankalahko tasavireen ylläpitäjä) ei se nyt NIIN oleellinen juttu ole. Vai onko? Koska näemme lukkosatuloissa moisen? Jos se ei ole niin tarpeellinen niissä, ainoastaan F-G akselin kitaroissa? Onko Variaxissa Earvana?
Näihin kysymyksiin, näihin tunnelmiin... ;)
 
Eikös pietsomikit ole aika uusi keksintö? Siitä en tiedä miten mullistava se on ollut tai miten käytännöllisiä ne nykyään ovat.
 
Entä mikkien vahaus, miten vanha keksintö?

Mitään en sille voi, jos joku ei sanomaani ymmärrä, vaan on sitä mieltä, että Gibson ja Fender ovat antiikkisine spekseineen parasta mitä rahalla saa. Otan kuitenkin oikeuden kutsua sellaista ihmistä typeräksi, koska typerä sellainen ihminen on.
 
Siitä vaan. Fendereiden ominaisuudet riittävät mulle kuitenkin varsin hyvin. Esimerkiksi Jaguarin vibra on paras vibra mitä missään kitarassa olen koskaan kokeillut. Pehmeä, ei liian jyrkkä ja pitää vireen ihanteellisesti. Yksittäisten kielien korkeutta tunnen harvoin tarvetta säätää - jos muut säädöt ovat kohdallaan, siihen ei ole pahemmin tarvetta. Soundiin mulle riittää itse kitara - loput saan vahvistimesta ja parista harvasta purkista, jotka voin itse valita. Taidan nyt jättää soundi- ja ulkonäköominaisuudet väliin - niillä on tietenkin valtavasti merkitystä.

Tiivistettynä olen yrittänyt sanoa, että Gibson ja Fender ovat kaksi vitun dinosaurusta, jotka tarjoavat meille antiikkisilla spekseillä kasattuja sähkökitaroita.

Mitään en sille voi, jos joku ei sanomaani ymmärrä, vaan on sitä mieltä, että Gibson ja Fender ovat antiikkisine spekseineen parasta mitä rahalla saa. Otan kuitenkin oikeuden kutsua sellaista ihmistä typeräksi, koska typerä sellainen ihminen on.
 
Oot sie Lucifer kyllä hurja kaveri. Tämän tykityksen jälkeen olen valmis ripottelemaan tuhkaa ylleni ja laittamaan rakkaat soittopelini kierrätykseen. 30 vuotta alan tutkiskelua on mennyt ihan hukkaan.

Eikös pietsomikit ole aika uusi keksintö? Siitä en tiedä miten mullistava se on ollut tai miten käytännöllisiä ne nykyään ovat.
 
Pietsomikkien käytännöllisyys vaati pikkuriikkisen etuasteen, joka aikasemmin rajoitti niitten käyttöö.. oli niit jo tuolla 70-luvun loppupuolella, muistaaksein. Barcus-Berryn HotDot saatto olla ekoja, ainakin eka mitä minä oon kitaraan laittanu..
 
Entä mikkien vahaus, miten vanha keksintö?
 
Aikas vanha.. Tosin aikasemmin kovasti käytettiin epoksipikeen valamista joissai keraamisilla magneeteilla tehdyissä ns. "tehomikeissä" niinku esim. Giban Elginin tehtaan "SuperHumbuckereissa" -70 luvulla ja Ibanezin "Super80" mikeissä 1976..
Mutta sillon ei ollu todellakaan niin suurta tarvetta tuolle jutulle, kun ei ollu sitä ylenmäärästä etuasteen gain-boostausta mikä nykyään noita mikkejä laittaa vonkumaan..
Tarkkaa aikaa en tuolle vahaukselle osaa oikeen sanoa, mutta kyllä se jo 70-luvun alussa oli hyvinkin tunnettu..

Eikös pietsomikit ole aika uusi keksintö? Siitä en tiedä miten mullistava se on ollut tai miten käytännöllisiä ne nykyään ovat.
 
Useampi vuosikymmen niiden keksimisestä taitaa jo olla ja aika paskojahan ne soundiltaan loppujen lopuksi ovat. Suomalaista B-Band mikkiä voi kyllä pitää yhtenä viimevuosien kitarakeksinnöistä ja tulee ilmeisesti ainakin jossain määrin muuttamaan myös rumpujen mikitystapaa tulevaisuudessa.
 
Entä mikkien vahaus, miten vanha keksintö?
Veikkaisin että yli 30 vuotiaasta keksinnöstä tässäkin on kyse.

Tuolla kutsuttiin esiin perustavaa laatua olevia keksintöjä.. Itse asiassa säädettävä kaularauta sellaisena kuin me sen tunnemme on tuon Kalamazoon tehtaan keksintö..
 
Kaikki kunnia heille siitä. Minulla ei kitaroissa ole kuin kaksitoimisia kaularautoja, joten en osaa arvioida sen paremmuutta muunlaisiin.
 
Ja takaisin kiintoisaan asiaan.. kutsuttiin esiin kompensoitua satulaa, ja pidettiin sitä ellei nyt suurimpana keksintönä soitinrakennuksessa vähään aikaan, niin kuitenkin sellaisena, jota ilman nuo 2 suurta jäävät mesotsooiselle maailmankaudelle.. Kaikki kunnia Earvanalle, mutta loppuviimeksi en sitä itse pidä kovinkaan merkittävänä.. jos vertaa vaikka johonkin Buzz Feitenin systeemiin, tai jopa kompensoituihin otenauhoihin (joka kaiketi hyvin tehtynä loppuviimeks olisi se kaikkein tarkin, jos kohta soiton kannalta hankalahko tasavireen ylläpitäjä) ei se nyt NIIN oleellinen juttu ole. Vai onko? Koska näemme lukkosatuloissa moisen? Jos se ei ole niin tarpeellinen niissä, ainoastaan F-G akselin kitaroissa? Onko Variaxissa Earvana?
 
Washburnhan tarjoaa Feiteniä vakiovarusteena kitaroissaan... ja ovat hyviä. Tosin esim. W.n puoliakustiset olisivat hyviä ilman Feiteniäkin. Pointti on kuitenkin siinä, että tuo kompensoitu satula, oli se sitten Feiten tai Earvana, ei ole rahakysymys. Washburnin kitarat tarjoaisivat vastinetta rahalle, vaikka niistä Feiten puuttuisikin. Parin tonnin arvoisessa Les Paulissa kompeisoidusta satulasta maksettu lisenssimaksu ei tuntuisi missään, vaikka se olisi saman hintainen kuin kuluttajalle kaupasta ostettuna (mitä se ei varmastikaan olisi. Itse asiassa Gibson on sen kokoluokan firma ja Les Paul omaa sellaisen imagon, että lisenssimaksujen sijaan Gibsonkonserni voisi hyvinkin olla saavana osapuolena, mikäli se suostuisi jonkun satulafirman tuotteita käyttämään ja mainostamaan). Miksi Gibson ei siis tarjoa kuluttajille parempivireisiä kitaroita, kun se pystyisi sen edullisesti tekemään? Edullisemmin kuin kuluttaja pystyy itse tuon vireenparannuksen hankkimaan.
 
Sen sijaan, että tuomitsee jokaisen keksinnön vaikutuksen vähämerkitykselliseksi kokonaisuuden kannalta, pitäisi nähdä metsä puilta ja todeta, että Gibsonin ja Fenderin kitaroista puuttuvat kaikki nuo vähämerkityksiset innovaatiot. Fenderin kitaroiden kohdalla asian ymmärtää, koska kysehän on sähkökitaroiden kuplavolkkarista, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut tuotantokustannusten pitäminen mahdollisimman alhaisina. Gibsonista sen sijaan pitäisi löytyä kaikki mahdollinen, ainakin mikäli se haluaa pysyä tuotteena imagonsa tasalla.

kun kerran Gibson yrittää olla jonkinlainen kitaramaailman Mersu, niin on käsittemätöntä, ettei tuollaista ominaisuutta ole heidän eniten myytyyn malliin saatu. Rahasta sen ei pitäisi olla kiinni, sillä kitara on muutoinkin varsin tyyrin ja yksittäisen osan kustannukset kitaran hinnasta ovat mitättömiä.
 
No juu. Itse asiassa tuo sentin korotustarveheitto ynnä nimitys "kermaperse" ei ollu juuri sulle henkilökohtaisesti tarkoitettu. 8)
Onko muuten tuohon mitään sanomista tuohon "erään innovatiivisen valmistajan" täysin säädöistä vapaaseen tallaan? Ei senkään kitarat juuri halpuudellaan juhli..
Tune-o-matikin kielikohtainen korkeussäätö on katsottu McCartyn (keksijä) kohdalla epätarkoituksenmukaiseks, enkä minäkään sitä näin muutaman vuoden kokemuksella ole osannu hirveen kipeesti kaivata. Ehkä olen tietämätön, typerä ja vaikka mitä muuta.
Eipä niitä kielikohtasia säätöjä ole myöskään Melita-bridgessä, Badassin Giba-tallassa, Gibraltar-talloissa eikä niin kovin monessa muussakaan, jotka on tarkoitettu LIIMAKAULAISIIN kitaroihin alunperin.
 
Onko meidän kiittäminen Gibsonia tai Fenderiä esim. virettä parantavista satuloista, sustainerista tai muista sen tyylisistä tuotteista? Ei. Suurin osa sähkökitaraan liittyvistä innovaatiosta syntyy nyrkkipajojen ja käsityöläisten toimesta, ei yritysten tuotekehitysosastoilla.
 
Ei toki. Mutta niin kovin monesta muusta, joita ilman ei olis sellasta perus-sähkökitaraa.. Ei kaularautoja, ei hienoviritystallaa, ei kitaramikrofoneja, ei vibratallaa.. Ja tuosta Earvanasta kirjoittelin jo ylempänä.
 
Tiivistettynä olen yrittänyt sanoa, että Gibson ja Fender ovat kaksi vitun dinosaurusta, jotka tarjoavat meille antiikkisilla spekseillä kasattuja sähkökitaroita.
 
Tämä oli todella hienosti kiteytetty. Mikäs kitara sulla itselläs on, jos rohkenen moista tiedustella? Se Steinberger? Zemaitis? Varmasti joku hi-tech vehje niinku Parker Nitefly? Kats juuri tuon takia valmistuksessa on niin montaa mallia ja merkkiä, että todella vaativat pro-kitaristitkin löytää omansa.
Me idiootit ja vähäjärkiset tiedostamattomat sitte noilla huonoilla dinosaureilla, jotka on varsin oivia pesänsytykkeitä, joudumme rämpyttelemään.
Paljasta meille ultimate-kitarasi, niin ehkä näemme valon! Olethan "Valontuoja" (Lucifer)

Paljasta meille ultimate-kitarasi, niin ehkä näemme valon! Olethan "Valontuoja" (Lucifer)
 
Jos saan veikata, niin joku Washburn.

Jos saan veikata, niin joku Washburn.
 
Ei olis ollenkaan paha, moinen.. Paljonkohan M-maailma pisti "rasvausta" ku eräs tietämäni kitaristi hylkäs Waspöörnin ja siirty ESPiin... *pohtii*
 
Noista spekseistä vaan veikkaisin Steinbergeriä, Parkeria tai jotain ihan üüber-valmistajan Jenkeissä tekemää super-customia...
Onneks en kitarankorjausaikoinani kellekään sanonu että "Vie ny vattuun se vatun dinosauri-kitara! Minä en lainkaan arvosta moista! Oot typerä ja imbesilli kitaristi, hyyyyi!" 8)

Kaikki kunnia heille siitä. Minulla ei kitaroissa ole kuin kaksitoimisia kaularautoja, joten en osaa arvioida sen paremmuutta muunlaisiin.
 
Kaularauta kumminkin.. :)
 
Gibsonista sen sijaan pitäisi löytyä kaikki mahdollinen, ainakin mikäli se haluaa pysyä tuotteena imagonsa tasalla.
 
Aika monelle löytyy riittävästi, ja ainahan on olemassa Custom Shop. Et muuten tuohon Earvana- kommenttiini vastannu mitenkään täydentävästi.. Jos se on todella niin merkittävä niin ei varmaankaan olisi sen yleistymiselle estettä, esim. lukkotallapuolella?? Vai onko niissä omat sääntönsä, eli koskeeko Earvana-puute vaan kahta Dinosaurusta" eikä esim. PRS:saa, Zemaitista saati muita ns. "kalliita mutta hyväksyttäviä" ei-dinosaurusmerkkejä??

Gibsonista sen sijaan pitäisi löytyä kaikki mahdollinen, ainakin mikäli se haluaa pysyä tuotteena imagonsa tasalla.
 
Sellainenkin lähestymistapa on kuin "vähän, mutta hyvää". Miksi joka valmistajalta pitäisi löytyä kaikkea mahdollista?

Jos saan veikata, niin joku Washburn.
Vastauksestaan päättelen samaa huippuinnovatiivista merkkiä veikkaan.
Historiallisesti ajateltuna veikkaisin -asiasta toiseen- sähkökitaraa yhdeksi nopeiten kehittyneistä soittimista. Meidän tarkastelemamme ajanjakso on kuitenkin mitätön n50v. ja kehitystä on tapahtunut ja tapahtuu jatkuvasti. Jos jokin yksittäinen soitinmalli elää sukupolven ajan lähes muuttumattomana niin ei se nyt niin kovin ihmeellistä ole.

Kaularauta kumminkin.. :)
 
Mä muistelin, että Martin oli ensimmäisenä tuonut kitaroihinsa kaularaudan... Olin väärässä.
 
Et muuten tuohon Earvana- kommenttiini vastannu mitenkään täydentävästi.. Jos se on todella niin merkittävä niin ei varmaankaan olisi sen yleistymiselle estettä, esim. lukkotallapuolella?? Vai onko niissä omat sääntönsä, eli koskeeko Earvana-puute vaan kahta Dinosaurusta" eikä esim. PRS:saa, Zemaitista saati muita ns. "kalliita mutta hyväksyttäviä" ei-dinosaurusmerkkejä??
 
Mä yritän tässä tehdä töitäkin, joten en vastaukset ovat aika hätäisiä. Kompensoitujen satuloiden puute koskee toki kaikkia valmistajia, joilla sitä ei ole. Erityisesti se koskee niitä valmistajia, jotka luovat kitaroillensa imagoa kompromissittomina huippusoittimina - mitä ne eivät ilman kompensoitua satulaa ole.
 
Sama ajatus pätee PRS:n McCarthy-tallaan. Se sopii aloittelijalle, joka käyttää sitä tiettyä kielisettiä, eikä vaivaudu soitintaan säätämään tai ei sitä osaisi. Minä en ilman säätöjä pärjää, koska en viitsi paskasti säädetyllä soittimella soittaa, tai semmoista kitaraa kuunnella.

Ei toki. Mutta niin kovin monesta muusta, joita ilman ei olis sellasta perus-sähkökitaraa.. Ei kaularautoja, ei hienoviritystallaa, ei kitaramikrofoneja, ei vibratallaa.. Ja tuosta Earvanasta kirjoittelin jo ylempänä.
 
Monesta noista en tiedä, mutta elektromagneettinen mikrofoni ei ole Fenderin tai Gibsonin tuotoksia, vaan George Beuachampin keksintö. Jotain rajaa. Humppari on sitten asia erikseen.

Ja mitä kitaroihini nykyään tulee, kun se niin kovasti kiinnostaa, niin rakennan ne itse. Ainut kaupan kitarani on Yamaha. Omatekoisista todettakoon sen verran, että kyllä, niissä on Feitenin tapaan kompensoitu talla (joka tosin on nollanauha), muuttuvasäteinen radius ja talla, josta löytyy säätömahdollisuuksia enempään kuin eteen ja taakse.

George Beuachampin keksintö. http://www.stratcollector.com/newsdesk/archives/000103.html Siis tarkoitat G. Beauchampin nusnus=). Parasta vääntöä on tämä pitkään aikaan!! Jees!!

'lucifer', saanko udella mitä musiikkia kuuntelet?