Kitarat: kitarakamat ›

Jotkut pelaa, jotkut ei.
 
HK tube factor ainaki näyttäisi pelaavan, eikä soundin kanssa ole mitää onkelmia. Vitu jees. En olisi varmaan ostanut jos en olisi löytänyt sitä käytettynä tavallisen uuden säröspedun hintaan.

Itse en ole putkipurkkeja kokeillut, mutta tuntuu vähän että sillä "kolme etuasteputkea, kaksi pääteputkea, järeät muuntajat, korkeajännitteet + kunnon ämyrit ja vitusti äänenpainetta" -soundilla myydään tuollaista pikku purkkia jossa on yksi pikku putki, ja ääritapauksessa toimii vielä 9V paristolla..

Ibanez Tube king. En usko että myyn eteenpäin. Onhan tuo monipuolisuudessaan ihan eri luokkaa kuin parhaatkaan trankku-/diodisäröt ja soittotatsiin reagointi on vaan niin miellyttävä ominaisuus.

Mulla on/on ollut Chandlerin Tube Drivereista kaksi pedaalimallia (ei tietenkään samaan aikaan) ja myös räkkiversio, Tonebonen Classic ja SIB! Varidrive. Kaikissa on ’vikana’ minun mielestä koko ja siitä (tai verkkolaitteesta) johtuva epäkäytännöllisyys. Ja uutena kaikki nuo on/oli myös jonkin verran kalliimpia kuin transistorispedut.
 
Vähän jos yksilöi niin Tube Driver on aivan loistava peli jos etsii tummaa Eric Johnson – tyyppistä leadsoundia, mutta kirkkaammilla asetuksilla siitä tulee äkkiä aika riipivä ja komppisäröä siitä en ainakaan itse saanut kovin hyvin irti. Virtajohdon puolivälissä on ulkoinen muuntaja ja se on ikävästi alkanut pätkiä. Räkkimallissa taas on enemmän säätöjä, mm. boosti, mutta sitä en ole koskaan kokeillu keikalla tai edes treenivolalla.
 
Tonebonessa taas on säätövaraa aivan mielettömästi ja olin siitä alussa tosi innostunut mutta sitten vaikka sitä kuinka ruuvasi, niin sen perussoundi alkoi tökkimään. Eikä se mun mielestä ollut sen enempää ’vahvistinmainen’ kuin hyvät ei-putkipedaalit.
 
Mun ylivoiminen suosikki on Varidrive joka löytyi hyvällä onnella torilta, siitä lähtee ruuvamalla kaikkea EJ-tyyppisestä soolosooundista kohtalaisen vakuuttavaan moderniin komppisäröön asti (chunka-chunka?), mutta sen eq käyttäytyy jotenkin epäintuitiivisesti, joten vähän aikaa kesti ennen kuin siihen tottui. Ja tuo toimii loistavasti myös aivan puhtaan perussoundin kanssa (sama pätee myös Toneboneen).
 
Ainoa noista jossa se putki todella kuuluu ja *tuntuu* on tuo Varidrive. Silti kaikki nuo häviää jossain määrin käytännöllisyydessä/monipuolisuudessa vaikkapa Barberin Burn Unit EQ:lle.

Ibanez Tube king. En usko että myyn eteenpäin. Onhan tuo monipuolisuudessaan ihan eri luokkaa kuin parhaatkaan trankku-/diodisäröt ja soittotatsiin reagointi on vaan niin miellyttävä ominaisuus.
 
Tämä on jännä juttu. Meillä oli bändin toisella kitaristilla tuommonen joskus joku vuosi sitten. Ei saatu siitä miellyttävää soundia mitenkään ulos. Jotenkin semmonen hirveän terävä ääni vaikka mitä teki, ainakin jos jonkinmoista säröä halusi käyttää. Muistutti lähinnä jotain Hotrod sarjan Fendereiden etuaste säröä. Meillä oli Fenderiä,Peaveytä,Ampegia ja joku Marshallikin muistaakseni vahvistimina joilla voitiin testata. Mutta ei. Kumpaakaan ei miellyttänyt. Haettiin semmosta lievää blues/rock tyylistä säröä johon tuon tulisi passata kuin nenä päähän. Oisko se laite ollut rikki vai mikä siinä oli. Toisaalta haluttais kokeilla vielä uusiksi, mutta se efekti meni vaihtoon hyvin pian. Soittotatsiinhan se kyllä reagoi, mutta oli huomattavasti riipivämpi kuin esim SD-1, eli pehmeys puuttui kokonaan. Mikä meillä meni pieleen? Testi kitaroina 335, LP ja strato. Mites muut jotka tuota käyttää tai on käyttäneet?
Jos sokkotestiin sais laitettua useita särö/od/jne purkkeja niin sieltä se ois jännä valita mieleisensä.Tiedä minkä Behringerin sitte nimeäis mieleisekseen...

Muistutti lähinnä jotain Hotrod sarjan Fendereiden etuaste säröä.
se on muuten hirveä! miten ois kochin pedaltone? tai mesan vastaava. tonebonet on kehuttuja ja niitä on montaa sorttia, mutta musta se on parempi pitää putkistyrkkari ja säröpurkki erikseen.

Minulla on Dean Markley Overlord putki overdrive ja käytän sitä jatkuvasti. Se on siis mielestäni hyvä. Vaihdoin aikanaan putkeksi 12au7:n ja soundi parani.

Ei saatu siitä miellyttävää soundia mitenkään ulos. Jotenkin semmonen hirveän terävä ääni vaikka mitä teki, ainakin jos jonkinmoista säröä halusi käyttää. Muistutti lähinnä jotain Hotrod sarjan Fendereiden etuaste säröä.
 
Kuulostaa rikkinäiseltä pedaalilta, sillä ei muistuta yhtään omaani. :)
 
Eri putkilla voi muuten vaikuttaa aika paljon tuon vehkeen käytökseen vielä. Tein joskus ihan testinkin siitä:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=15&t=88407&o=0#p2508569

...putkilla toteutettuja säröjä kuten electro harmonix hot tubesia...
 
Minulla on tuo EH:n Hot Tubes ja voin sanoa, että bluesin soittoon tuosta vielä saa jotain iloa, mutta pidemmän päälle soundi on todella tunkkainen ja mutainen enkä yhtään pidä siitä.
 
Joulun jälkeen vaihdan tuohon noi putket hieman pienempigainisiin ja kirkkaampiin niin näkee sitten, joskos laite alkaisi syöttää sellaista yliohjausta, että taipuu paremmin rokkiin ja bluesiin. :)
 
200€ ja ne EH:n standardiputket on täyttä p**kaa.

Minulla on Dean Markley Overlord putki overdrive ja käytän sitä jonkun verran. Se on siis mielestäni varsin hyvä. Vaihdoin vähän aikaa sitten putkeksi 12au7:n ja soundi parani. Pitää vain pientä sirinää ja ohitus nyt on mitä on.

Ei ne putkisäröpedaalit sen parempia ole kuin transistoripurkitkaan. Yleensä kai päin vastoin. Kyllähän ne suositumpia olisivat, jos ne ylivertaisia olisivat tavan säristimiin verrattuna, vai mitä? Ja usein se putki tuntuu tosiaan olevan siellä ihan muodon vuoksi, eikä edes pääasiallisena särön lähteenä. Ja ehkä se on vähän liikaa, kun on putkietuasteen edessä vielä yksi "putkietuaste"?
 
Kochin Pedaltone kyllä on pirun hyvän kuuloinen, mutta sehän onkin oikeastaan enemmän jo vahvistin itsessään. Toimii kyllä hyvin ihan säröopedaaliinakin.
 
Itse en ole omistanut mitään putkipedaalia. Kaverilla oli Pedaltone. Lukenut olen kyllä paljon noita ulkomaan foorumeita ja aika vähän niitä tuntuvat yleensäkin käyttävän. Toki hinnatkin ovat yleisesti ottaen kovemmat kuin pedaaleissa yleensä.
 
Ei se putki autuaaksi tee. Ja miksi monet käyttävät putkivahvarinsa särökanavan sijaan säröpedaalia puhtaan kanavan kanssa... ;-)

Ei ne putkisäröpedaalit sen parempia ole kuin transistoripurkitkaan. Yleensä kai päin vastoin. Kyllähän ne suositumpia olisivat, jos ne ylivertaisia olisivat tavan säristimiin verrattuna, vai mitä? Ja usein se putki tuntuu tosiaan olevan siellä ihan muodon vuoksi, eikä edes pääasiallisena särön lähteenä. Ja ehkä se on vähän liikaa, kun on putkietuasteen edessä vielä yksi "putkietuaste"?
 
Yleensä noi putkisäristimet toimii ihan lussuilla jännitteillä verrattuna oikeaan vahvistimeen ja putkiin siellä. Oliskohan sillä mitään tekoa tämän kanssa?
 
Hughes & Ketnetin tubefactor ja tubeman vissiin ovat ihan "oikeita" sikäli, että siellä on pari sataa volttia anodilla jännitettä ja näitä olen kuullut kehuttavan.
 
Sama se, itse käytän trankkulootia ja putkivahvistimia. :)

Yleensä noi putkisäristimet toimii ihan lussuilla jännitteillä verrattuna oikeaan vahvistimeen ja putkiin siellä. Oliskohan sillä mitään tekoa tämän kanssa?
 
Hughes & Ketnetin tubefactor ja tubeman vissiin ovat ihan "oikeita" sikäli, että siellä on pari sataa volttia anodilla jännitettä ja näitä olen kuullut kehuttavan.
 
Sama se, itse käytän trankkulootia ja putkivahvistimia. :)
 
Näinhän se on. Ja sitä ajoin takaa, että vaikka putki pedaalissa toimisi samoilla jännitteillä kuin vahvistimisessa ei se tee siitä hyvä soundista vehjestä. Ja toisaalta taas ei ole välttämättä olemassa hyviä ja huonoja vaan ainoastaan erilaisia säröjä. Joku löytää onnensa 500 euron putkipedaalista ja toinen 29 euron Behringeristä...ja joku ei kummastakaan.