Kitarat: kitarakamat ›

Matoa koukkuun.
 
Mikä tekee Fenderistä ja Gibsonista niin suositun?
 
Asiaa pari päivää (=sekuntia) mietittyäni en voinut olla tulematta muuhun lopputulokseen kuin että kitaristien tyhmyys ja taikauskoisuus tekevät Fenderistä ja Gibsonista niin suosittuja.
 
En äkkiseltään (parissa sekunnissa) keksinyt mitään muita tuotteita, jotka olisivat kokeneet keksimisensä jälkeen yhtä vähän muutosta ja tuotekehitystä, tai teollisuudenaloja, joissa ensimmäisenä mukana olleet olisivat säilyttäneet yhtä suvereenin aseman markkinoilla kuin mitä Fender tai Gibson ovat säilyttäneet sähkökitaroiden valmistajina. En myöskään keksinyt montaakaan tuotetta, joihin liittyy niiden yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta yhtä paljon myyttejä ja uskomuksia kuin sähkökitaraan.
 
Pistetäänkö sustainkeskustelu pystyyn? Muistuisivat mieleen taas kaikki hassut uskomukset liittyen kitaran rakenteeseen ja materiaaleihin...

onko kellään kokemuksia noista dan smithin 81-83 suunnittelemista stratoista..niissä oli ilmeisesti jo laatu kohdillaan..en ole myynnissä nähnyt missään sellaista.(jos jollakulla on: mulle saa kaupitella)

Etkö ole kuullut muista soittimista joita on tehty samoilla spekseillä huomattavasti kauemmin??
 
Viulistit ne vasta säälittäviä ovat: satoja vuosia vanhoja stradivariuksia vinguttavat. Ei oo ollu tuotekehittelystä ja innovaatioista tietoakaan myöhäisrokokoon jälkeen.

Viulistit ne vasta säälittäviä ovat: satoja vuosia vanhoja stradivariuksia vinguttavat. Ei oo ollu tuotekehittelystä ja innovaatioista tietoakaan myöhäisrokokoon jälkeen.
 
no entäs se lindan sähköviulu? ulkomuodossa on edetty jonkun verran mutta ääni on sitä kissan kuristamista ollut aina sieltä 1400-luvulta lähtien. siinä on hirveä vehje täytyy sanoa

Etkö ole kuullut muista soittimista joita on tehty samoilla spekseillä huomattavasti kauemmin??
 
Kyllä luutusta on ollut pitkä tie eteenpäin. Tunnen muiden soittimien historaa kovin huonosti, enkä sähkökitarankaan mitenkään hyvin, mutta kyllä esimerkiksi harmonikkoihin on ihan viime vuosiin saakka sovellettu uutta tekniikkaa, jolla niistä on saatu helpposoittoisempia yms. Pystyn myös kuvittelemaan, että ensimmäinen viulu ei ole ollut sen näköinen minä sen nyt tunnemme. Eli kyse on siitä, että vaikka jokin soitin on ollut samanlainen viimeiset satavuotta, on sillä kuitenkin alun kehityshistoria. Sähkökitaroissa taas asia on pitkälti niin, että Les Paul ja Telecaster ovat ensimmäisiä sarjatuotettuja kepakkoja eivätkä ne ole juurikaan muuttuneet. Mitä nyt teleen on saatu kuusi tallapalaa kolmen sijaan, Pauliin humppari yms. Kuitenkin molemmat ovat sähkökitaroiksi edelleen aika karkeita, jos niitä vertaa PRS:n tai monien nyrkkipajojen nykymalleihin. Ehkä se karkeus sitten viehättää?
 
Ehkä sähkökitaroiden kehityksen esteenä on ollut tuotannon liian nopea teollistaminen ja sarjatuotanto. Sekä Fenderillä että Gibsonilla tuotekehitysvaihe oli hätäinen ja molemmissa leireissä kehittelystä vastasivat yksinäiset miehet fiksaatioineen. Innovaatista käsityöläisperinnettä ei oikeastaan ollut ennen sarjatuotantovaihetta, vaan se on kasvanut elinvoimaiseksi vasta myöhemmin, teollisuuden rinnalle.

Minäpä olen soittanut sekä originaalilla '62:lla Stratolla että '62 Reissuella ja molemmat ovat olleet parhaimpia kitaroita soitettavuudeltaan ja saundeiltaan mitä olen soittanut mutta eipä nyt mitään oleellista eroa tule noiden välillä mieleen kun en ole mitään varsinaista parivertailua päässyt suorittamaan. Käytännöllisitä ja taloudellisista syitä valitsisin varmaan kumminkin tuon reissuen koska ei tuollaisen antiikkisen arvopelin kanssa uskaltaisi varmaan edes kännipäissään soitella ku ei ikinä tiedä mihin sen kitaran sattuu milloinkin kolhimaan.-
 
Niin olen minäkin, ja soitan edelleen tuolla Reissuella. Soundeissa ei niin ollut eroa, mutta hintaa oli 19.500 dollaria vähemmän.

Kyllä luutusta on ollut pitkä tie eteenpäin. Tunnen muiden soittimien historaa kovin huonosti, enkä sähkökitarankaan mitenkään hyvin, mutta kyllä esimerkiksi harmonikkoihin on ihan viime vuosiin saakka sovellettu uutta tekniikkaa, jolla niistä on saatu helpposoittoisempia yms. Pystyn myös kuvittelemaan, että ensimmäinen viulu ei ole ollut sen näköinen minä sen nyt tunnemme. Eli kyse on siitä, että vaikka jokin soitin on ollut samanlainen viimeiset satavuotta, on sillä kuitenkin alun kehityshistoria. Sähkökitaroissa taas asia on pitkälti niin, että Les Paul ja Telecaster ovat ensimmäisiä sarjatuotettuja kepakkoja eivätkä ne ole juurikaan muuttuneet.
 
No kyllähän ne kitaratkin muuttuvat ja ovat muuttuneet :http://en.wikipedia.org/wiki/Electric_guitar
 
Mut jos kysymys on miksi nuo em. vintagemallit eivät ole juuri muutuneet niin vastaus on yksinkertaisesti; kauppa käy. Eipä silti huolta! Valmistus loppuu kyllä samantien kuin ostaminenkin.

En äkkiseltään (parissa sekunnissa) keksinyt mitään muita tuotteita, jotka olisivat kokeneet keksimisensä jälkeen yhtä vähän muutosta ja tuotekehitystä, tai teollisuudenaloja, joissa ensimmäisenä mukana olleet olisivat säilyttäneet yhtä suvereenin aseman markkinoilla kuin mitä Fender tai Gibson ovat säilyttäneet sähkökitaroiden valmistajina. En myöskään keksinyt montaakaan tuotetta, joihin liittyy niiden yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta yhtä paljon myyttejä ja uskomuksia kuin sähkökitaraan.
 
Oletkos kuullut keksinnöstä nimeltään viulu? Tai sinfoniaorkesteri? Niillä jätkillä (ja tytöillä) on vähintään 400 vuotta vanhat keksinnöt käytössä ja myyttejä ja uskomuksia koko tuolta ajalta. Kyllä me sähkökitaristit olemme aika moderneja veikkoja kuitenkin.

Moni muuten varmaan ottais mieluummin 60-luvun spekseillä tehdyn Ford Mustangin kun mun Mondeo TDn, innovatiivisinta siinäkin tuntuu olevan tähtitieteelliset korjaamolaskut..

Jotta kitaranvalmistaja saa buukattua jonkun nimekkään tähden tuotteittensa mannekiiniksi, on varmasti pelissä isoja rahoja. Varmasti ESP on valmistanut/valmistuttanut Metallica-miehille juuri haluamansa kepit - joilla ei välttämättä ole juurikaan logoa lukuunottamatta yhteistä sarjavalmisteisiin ESPeihin.
- Mutta tuohon peruskysymykseen vielä: muiden soitinten 'kehittyminen' on ollut vielä vähäisempää. Esimerkiksi Amati- tai Stradivarius-viuluja yritetään nykyisinkin kopioida mahdollisimman tarkasti. Jos Strato ja LesPaul olivat jo syntyessään täydellisiä? :)
 
Ja tästä ilmiöstä kertoo se että Htfiel muka soittaisi keikoillaan LTD:llä.Tämä on paskaa=mainontaa :) hoho....! Isot mainossopimukset on kyllä tuon kohdalla kyseessä.Ja yleensäkin varmasti herrojen kohdalla joilla on "signature" keppi.

Moni muuten varmaan ottais mieluummin 60-luvun spekseillä tehdyn Ford Mustangin kun mun Mondeo TDn, innovatiivisinta siinäkin tuntuu olevan tähtitieteelliset korjaamolaskut..
 
Et voisi paremmin sanoa! :D Joku '69 Boss-Musse....

No kyllähän ne kitaratkin muuttuvat ja ovat muuttuneet
 
Toki. Mutta vaikka uusia innovaatiota syntyy, moni kitaristi ei halua niitä käyttöönsä ottaa. Muuten kaikissa myytävissä kitaroissa olisi lukkovirittimet samoin kuin kaikissa autoissa on ilmatäytteiset renkaat. Kyllähän umpikumisetkin toimisivat, samoin kuin toimivat lukottomat virittimet, mutta...
 
Mut jos kysymys on miksi nuo em. vintagemallit eivät ole juuri muutuneet niin vastaus on yksinkertaisesti; kauppa käy. Eipä silti huolta! Valmistus loppuu kyllä samantien kuin ostaminenkin.
 
Nimenomaan. Noiden vanhojen kitaramallien valmistus alkukantaisessa muodossaan loppuu samoin tein kun ihmisen kitaranvalintaperusteet muuttuvat rationaalisiksi. Heti kun aletaan vaatia tarkkoja lukkovirittimiä, muuttuvasäteistä radiusta, ergonomista muotoilua...
 
Moni muuten varmaan ottais mieluummin 60-luvun spekseillä tehdyn Ford Mustangin kun mun Mondeo TDn, innovatiivisinta siinäkin tuntuu olevan tähtitieteelliset korjaamolaskut..
 
Jos joutuu elämässään ajamaan muutoinkin kuin huvikseen, niin en näe monenkaan ihmisen tuollaista 60-luvun Mustangia Mondeon sijaan valitsevan. (Mondeota en ole kyllä ajanut, mutta jos se on läheskään yhtä mukava kuin vastaavan kokoluokan Hondat tai Volvot ovat, niin se riittää.) Mustang olisi talvikeleillä ihan loistava kauppakassi tai työmatka-auto? Ja näillä polttoaineen hinnoilla ihan edullinen ajopeli?

Noiden vanhojen kitaramallien valmistus alkukantaisessa muodossaan loppuu samoin tein kun ihmisen kitaranvalintaperusteet muuttuvat rationaalisiksi. Heti kun aletaan vaatia tarkkoja lukkovirittimiä, muuttuvasäteistä radiusta, ergonomista muotoilua...
 
Ööö. Eli haluat sanoa että näitä vanhoja kitaramalleja suosivat henkilöt tekevät valintansa irrationaalisesti ja täysin tunnepohjalta? Minusta kun ko. ihmiset ovat erittäin tietoisia siitä mitä he vehkeiltään haluavat jokaista yksityiskohtaa myöten. Esimerkkinä vaikka Eric Johnson, joka haluaa nimikkokitaransakin pohjautuvan vanhaan Fenderin malliin. Luulisi ko. perfektionistin ottavan juurikin mainitsemiasi uusia parannuksia käyttöönsä.

Ööö. Eli haluat sanoa että näitä vanhoja kitaramalleja suosivat henkilöt tekevät valintansa irrationaalisesti ja täysin tunnepohjalta?
 
Vähän tässä on sellaista olkiukon kyhäämistä havaittavissa, mutta mutkat suoristaen jep, juuri niin haluan sanoa.
 
Minusta kun ko. ihmiset ovat erittäin tietoisia siitä mitä he vehkeiltään haluavat jokaista yksityiskohtaa myöten. Esimerkkinä vaikka Eric Johnson, joka haluaa nimikkokitaransakin pohjautuvan vanhaan Fenderin malliin. Luulisi ko. perfektionistin ottavan juurikin mainitsemiasi uusia parannuksia käyttöönsä.
 
Se, että Eric "luulen kuulevani, jos putkessa on rasvainen sormenjälki" Johnson otetaan esimerkiksi rationaalisesta kitaristikuluttajasta vetää kyllä sanattomaksi.
 
Vanhojen äijien kohdalla on kyse pitkälti siitä, että heillä joku tietty kitara on kasvanut osaksi vartaloa. Yhteiselo on niin täydellistä, että muutos on aina muutosta huonompaan. Kun oppii epätäydellisen täydellisesti, siitä voi saada enemmän irti mitä saisi täydellisestä oppimatta sitä. Kun pomputtelet pari vuotta soikeaa jalkapalloa, hallitsen sen paremmin kuin pyöreän ensiyrittämällä... Saitko pisteen?
 
Mitä taas tulee tavallisten tallaajien kitarakamahankintoihin, niin hyvän kuvan niitä ohjaavista epärationaalisista kriteereistä saa pari viikkoa m.netin kitarakamapalstaa lukemalla.

Nyt kun Lucifer esittelee mulle ihmisen, joka tekee itselleen sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että emotionaalisilta yhtymäkohdiltaan tärkeän tuotteen hankinnan täysin rationaalisin perustein, niin mä raahaan kaikki tuntemani markkinoinnin alan ihmiset sitä ihmettä tutkimaan... Ihmisen ostokäyttäytyminen EI toimi rationaalisin perustein, ei edes merkityksettömien perushyödykkeiden kohdalla, saati sitten sähkökitaran, joka on ladattu kaikenlaisilla merkityksillä sen funktionaalisuuden lisäksi.

Vähän tässä on sellaista olkiukon kyhäämistä havaittavissa, mutta mutkat suoristaen jep, juuri niin haluan sanoa.
 
Ok. Onneksi löytyy myös moderneja kitaroita sinunlaisille kuluttajille, joissa nämä vanhanaikaiset ratkaisut on toteuttu eri tavalla. Valintahan on täysin vapaa ja siksi tämäkin ketju on perustettu, että näitä asioita voidaan porukalla pohdiskella.

Nyt kun Lucifer esittelee mulle ihmisen, joka tekee itselleen sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että emotionaalisilta yhtymäkohdiltaan tärkeän tuotteen hankinnan täysin rationaalisin perustein, niin mä raahaan kaikki tuntemani markkinoinnin alan ihmiset sitä ihmettä tutkimaan... Ihmisen ostokäyttäytyminen EI toimi rationaalisin perustein, ei edes merkityksettömien perushyödykkeiden kohdalla, saati sitten sähkökitaran, joka on ladattu kaikenlaisilla merkityksillä sen funktionaalisuuden lisäksi.
 
Näinkö ne sinulle kertoivat kioskitieteiden luennolla? Nuori tieteenala, hatara teoriapohja, suotakoon anteeksi. Sitten kun oot selvinnyt jatko-opiskelijaksi saakka, huomannet, että sulle on puhuttu paskaa, että ihmisten käytöksestä on kovin vaikeaa sanoa mitään yleistä ja että tiedettä voi tehdä maailmaa syleilevien yleistysten ja yhdentekevien keistutkimusten välimaastossa.
 
Kyllä mä tiedän parikin ihmistä, joille järkevimmän, edullisimman ja hinta-laatusuhteeltaan parhaan kulutuspäätöksen teko on fiksaatio. Mitään ei voi ostaa perehtymättä asiaan, on kyse kuinka pienestä hankinnasta tahansa. Jotta voi esimerkiksi ostaa parikymmentä DVD-levyä, pitää perehtyä levyjen mediakoodeihin, hyviin ja huonoihin tehtaisiin ynnä muuhin perin triviaaleihin asioihin. Ja sitten tehdään taulukkoja eri levyjen laadusta ja lasketaan laskimella, että miltä valmistajalta saa tietyn levyn tietyllä mediakoodilla kaikkein edullisimmin...
 
Ja olen mäkin ostanut joskus hivenen paremman Pacifican, vaikka en yhtään pidä straton muodoista. Värikin oli paska. Kitara oli kuitenkin hyvä.
 
Joten:
 
Rationaalisuuden aste ihmisen ostokäyttäytymisessä vaihtelee. Yleensä ottaen se on suurempi merkityksettömien perushyödykkeiden kohdalla kuin esimerkiksi sähkökitaran kohdalla. Sähkökitaraan liittyy sen käyttötarkoituksen lisäksi paljon käyttötarkoituksen kannalta sekundäärisiä, mutta tunteisiin vetoavia merkityksiä, kuten ulkonäkö, imago jne. Sähkökitara on omistajalleen paitsi soitin, myös identiteetin rakennuspalikka. Hevimies ei soita puoliakustisella!
 
Poikkeus kaataa säännön.

Kyllä mielestäni Gibson on kehittänyt soittimiaan vaikka ulkomuoto ei niin radikaalisti olekaan vaihtunut kaikissa yksilöissä. Justhan tässä muutama vuosi sitten tulivat BurstBuckerit vakiona kaikkiin Standardeihin. Digitaalinen LP tais tulla vuosi sitten kanssa, tallat ovat kehittyneet trapezestä tune-o-maticiin, runkoihin on tullut keventäviä reikiä, kitaramalleja on vuosien varrella ollut ja mennyt jne.
 
Fenderilläkin on ollut floikallisia ja setneck stratoja, erilaisia Toronadoja ja ties mitä härveleitä. Se että ne eivät ole menestyneet ovat ajaneet tuotantolinjat alas niiden mallien osalta. Ja eikös sitä sanota että "vanhassa vara parempi".
 
En ymmärrä miksi joku jättää ostamatta hyvän soittimen sen takia että "siihen ei ole tullut mitään innovatiivistä uutta sitten vuoden '57". Kyllä sitä saa ja pitää olla innovatiivinen mutta miksi keksiä pyörä uudestaan?
 
Voisitko lucifer hieman selventää mielipidettäsi siitä, miksi Gibson ja Fender ovat vain ja ainoastaan "typerien muusikoiden" soittimia? Yhtä typerää se on toteuttaa itseään muillakin soittimilla, olivat ne kuinka kehityksen huippua tai ainutlaatuisia tahansa. Ei G ja F-pajan tuotteet ihan huonojakaan voi olla, koska niillä soittelee ihan menestyvätkin artistit. Tuskinpa he töitään surkeilla työkaluilla tekisivät vuodesta toiseen.

Ööö. Eli haluat sanoa että näitä vanhoja kitaramalleja suosivat henkilöt tekevät valintansa irrationaalisesti ja täysin tunnepohjalta? Minusta kun ko. ihmiset ovat erittäin tietoisia siitä mitä he vehkeiltään haluavat jokaista yksityiskohtaa myöten. Esimerkkinä vaikka Eric Johnson, joka haluaa nimikkokitaransakin pohjautuvan vanhaan Fenderin malliin. Luulisi ko. perfektionistin ottavan juurikin mainitsemiasi uusia parannuksia käyttöönsä.
 
Tässä on hyvä pointti, eikä kukaan varmaan kiellä sitä jos haluaa Fenderiltä tai Gibsonilta tilata soittimensa muuttuvalla radiuksella, lukkovirittimillä ja ties vaikka millä. Miksei Gibsonkin voisi tehdä SG:stä sellaista innovatiivista häsäkkää missä on kaikki leivänpaahdinta ja partakonetta myöten... vaan eipä se taida olla se sen soittimen tarkoituskaan. Jokainen joka SG:n valitsee, valitsee sen nimenomaan siitä syystä, että saavat solidin rokkiskeban missä ei ole mitään koruja ja kromeluureja. Se on simppeli ja toimii kuin pommi tilanteessa kuin tilanteessa.
 
Olisikohan siinä riittävästi innovatiivisuutta kun esim. floikka vibattais ittekseen aina tietyssä kohtaan biisiä, eli sen sais ohjelmoitua tekeen sillai. Tai vaikka että kitarassa ei olis kieliä ollenkaan, vaan ainoastaan näppäimiä nauhojen välissä kielten sijasta. Niin tai vaikka että se kitara soittais itekseen kaiken eikä soittajan enää tarttis tehdä mitään. Kitara ois aina vireessä vaikka kielet lepattais polvissa... no more virehäikkää!
 
Mitä innovatiivista nuo 50 vuotta vanhat menestysmallit kaipaavat? No ok, voihan sitä laittaa LePaan ja Stratoon Earvanan satulan ja lukkovirittimet... alle 100e homma tehdä itse ja siinä on sitten jokaiselle inno-fanaatikolle laadukas soittopeli.
 
EDIT: tässä kaikkien innovatiivisten keksintöjen herkullisin tuotos:
http://www.harmony-central.com/Newp/2003/V3X-body-sm.jpg
 
Ja bodyksi on valittu... YLLÄRI YLLÄRI!!! STRATO!
 
EDIT2: ja nyt sit homma karkas lapasesta...
http://news.harmony-central.com/Newp/2001/Ztar-Mark-III-Diamond.jpg
http://www.starrlabs.com/z2.html