Aihe: TK: Miten määritellään kappaleen sointuluokka? 1 | |
|---|---|
 M_Rouge05.12.2005 17:09:16 | |
Musiikin teoria on aika tavalla käsittämätön viidakko. Tiedän about perusnuotit, aika-arvot, soinnut jne, tahtilajit jne, mutta miten määräytyy/määritellään esimerkiksi jonkin kappaleen sointuluokka? En tiedä onko tuo sana juuri se oikea - mutta tarkoitan niitä mitä varsinkin klassisessa musiikissa viljellään: preludi B# minor, etydi C sharp major jne. Onko kyse vain siitä, että kappale pääsääntöisesti kulkee esim. C duurissa? Eihän se voi niin olla? Voisiko joku valaista. Taisi olla jällees tyhmä kysymys. Mitä eroa on sitten tällä esim. C-Major / C-Sharp Major (siis en tarkoita käännöstä, vaan ihan niin kuin teoriassa? | |
 cubasisti05.12.2005 17:19:16 | |
Varmaan sävellajia tarkoitat. http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vellaji | |
 baron05.12.2005 18:43:04 (muokattu 05.12.2005 18:43:38) | |
Musiikin teoria on aika tavalla käsittämätön viidakko. Tiedän about perusnuotit, aika-arvot, soinnut jne, tahtilajit jne, mutta miten määräytyy/määritellään esimerkiksi jonkin kappaleen sointuluokka? En tiedä onko tuo sana juuri se oikea - mutta tarkoitan niitä mitä varsinkin klassisessa musiikissa viljellään: preludi B# minor, etydi C sharp major jne. Onko kyse vain siitä, että kappale pääsääntöisesti kulkee esim. C duurissa? Eihän se voi niin olla? Voisiko joku valaista. Taisi olla jällees tyhmä kysymys. Mitä eroa on sitten tällä esim. C-Major / C-Sharp Major (siis en tarkoita käännöstä, vaan ihan niin kuin teoriassa? Ehkä tarkoitat sävellajia? Pääsääntöisesti etumerkeistä. C-Sharp Major on suomeksi Cis-duuri, C-major = C-duuri My name is Baron, Sir Baron. | |
 Corvus05.12.2005 20:31:43 | |
Onko kyse vain siitä, että kappale pääsääntöisesti kulkee esim. C duurissa? Eihän se voi niin olla? Sävellaji viittaa siihen sävelasteikkoon, skaalaan, jossa kappale pääasiassa kulkee. Nuotteihin tämä sävellaji kirjataan etumerkkeihin (korotukset ja alennukset). Kitaran sointulistoihin tätä ei ole erikseen kirjattu, mutta varsin usein kappaleet alkavat ja päättyvät sävellajin I asteen sointuun (C-duurissa C) Harmoniselta rakenteeltaan yksinkertaiset kappaleet kulkevat lähes koko ajan sävellajin mukaisella asteikolla ja säestyksessä käytetään vain kyseiselle sävellajille ominaisia sointuja - C-duurissa mm. C, F, G, Dm, Am. Käytännössä melodiaa voidaan sävyttää ottamalla mukaan sävellajin mukaiseen asteikkoon kuulumattomia välisäveliä - kromaattisia säveliä. Lisäksi voidaan lainata sointuja muista sävellajeista tai siirtyä käyttämään jonkun muun sävellajin sointuja. Jos toinen sävellaji on rinnakkaismolli, esim. C-duurille a-molli, eivät etumerkit muutu mutta eri sointujen rooli ja teho kappaleessa muuttuu. Yhtä hyvin voidaan myös siirtyä aivan toiseen sävellajiin, kuten pop-musiikissa monta kertaa käytetty kertosäkeen transponointi 1/2 tai 1 sävelaskelta ylöspäin. Nuoteissa tällä kohtaa tulisi etumerkkien muuttua uuden sävellajin mukaiseksi. Pelkkiä kappaleen sointuluetteloja lukiessa täytyy osata tunnistaa mitkä soinnut kuuluvat sävellajiin ja missä kohtaa on lähetty vaeltamaan jonnekin muualle. Harmonisesti monimutkaisissa tapauksissa voi kappaleen harmonisen rakenteen analyysin tehdä useammalla kuin yhdellä tavalla. Ellei nuotteja ole käytettävissä, pitää pyrkiä kuuntelemaan eri sointujen roolia - hakemalla erityisesti toonika-, subdominantti- ja dominanttitehoja ja valita erilaisista rakennevaihtoehdoista se, joka tuntuu parhaiten vastaavan kuultua vaikutelmaa. Klassisessa musiikissa ja jazzissa kappaleet voivat olla harmonisesti hyvinkin monimutkaisia. Alentamalla tai korottamalla esimerkiksi kvinttiä ja noonia saadaan sointuihin aikaiseksi ylimääräisiä jännitteitä, jotka vaikeuttavat sointujen roolin kuulemista. Asiaa mutkistaa entisestään se, että mahdollisia sävellajeja on normaalien duurien ja mollien lisäksi vielä paljon muitakin. Hallitsemalla duuriasteikot ja tärkeimmät mollit (luonnollinen, harmoninen ja melodinen molli) pääsee jo todella pitkälle. Jos aihe kiinnostaa, niin musiikin teorian opiskelu sopivan hitaasti edeten kannattaa. Oikotietä onneen ei taida olla. t -martti- | |
| M_Rouge 07.12.2005 19:58:22 | |
Kiitos kaikille vastanneille, erityisesti Martille, kirjoituksesi oli valaiseva. Tietäisikö kukaan jotain hyvää kirjaa tai vaikka sivustoa musiikin teoriasta, joka kertoisi mahdollisimman yksiselitteisesti asioista. Esim. Mute-sivusto ei ainakaan minulle kerro juuri mitään. | |
 Dr Dominant07.12.2005 21:02:12 | |
Kiitos kaikille vastanneille, erityisesti Martille, kirjoituksesi oli valaiseva. Tietäisikö kukaan jotain hyvää kirjaa tai vaikka sivustoa musiikin teoriasta, joka kertoisi mahdollisimman yksiselitteisesti asioista. Esim. Mute-sivusto ei ainakaan minulle kerro juuri mitään. Nyt täytynee nostaa omaa häntää ja suositella kirjaa "Tohtori Toonika", Otava 2005. Hinta 35 e. Opuksella pitäisi päästä varsin pitkälle. Tekijät. "Dr Dominant, I Presume?!" | |
| baron 08.12.2005 10:22:59 | |
Nyt täytynee nostaa omaa häntää ja suositella kirjaa "Tohtori Toonika", Otava 2005. Hinta 35 e. Opuksella pitäisi päästä varsin pitkälle. Tekijät. Mä nyt annan sen verran sivustatukea, että kirja ei oleta, että tietäisi asiasta yhtään mitään etukäteen ja kuitenkin vie kohtalaisen pitkälle. My name is Baron, Sir Baron. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)