Bassot ›

Mikä HELVATIN optimi? Just kävin tsiigaamassa tossa musaliikkessä, niin joko niissä vahvistimissa on ohminvaihdin, jonka olet tuolla jo perustellutkin, tai sitten niissä lukee "minimum load".
 
Marhallissa ja Voxissa on vaihtimet, Peaveyssä ja Mesassa ei. Peaveyn comboissa lukee "minimum load 16ohm" ja Mesassa on joko yksi kahdeksan ohmin lähtö (jossa se combon oma kaiutin on kiinni tai sitten siihen saa kiinni toisen kahdeksan ohmin komeron) tai 4 ohmin uloslähtö, joka koostuu kahdesta jakista, joissa lukee "Use 2 8 ohm speakers". Eli just niinkun pitääkin.
 
Koittakaapa nyt siis joku vastata yksinkertaisesti tähän kysymykseen;
 
Miksi valmistajat ilmoittavat minimi-impedanssitt vahvistimissaan, jos niillä ei kerran ole väliä muuta kuin käänteisesti? Saadakseen enemmän vahvistimia kaupaksi? Tuskimpa, eiköhän niiden ilmoittamiselle ole joku peruste.
 
Lienen tyhmä, mutta en tajua mikä on nyt ongelma. Sähän olet jo vastannut omaan kysymykseesi.

Lienen tyhmä, mutta en tajua mikä on nyt ongelma. Sähän olet jo vastannut omaan kysymykseesi.
 
En mä kysyny tossa mitään, mutta se ongelma alkaa tuolta ekalta sivulta. Luitko tän ketjun läpi?
 
Mun pointti tässä koko jutussa oli se, että MUN mielestä ei oo jees antaa sellaisia ohjeita, kuin että "putkivahvistimen perään voi huoletta kytkeä 8ohm ulostuloon 4ohm kuorman", kun missään vahvistimen perseessäkään ei tällaista tietoa lue, vaan täysin päinvastaista.
 
Mä oon siitä hankala ukko, että vänkään aina muut väsyksiin asti, anteeks.
 
Ja tuo Unskelotti kertoi tuossa jo monia perusteita, mitkä kumoavat nämä säännöt, olettaen että ovat totta, ja koska sähkötietämys on näköjään hallussa, niin varmaan ovatkin. Mutta joku peruste noille ohjeillekkin varmaan löytyy, tuskin niitä sinne huvikseen rustaillaan.

En mä kysyny tossa mitään, mutta se ongelma alkaa tuolta ekalta sivulta. Luitko tän ketjun läpi?
 
Joo, olen seurannut alusta asti.
 
Mun pointti tässä koko jutussa oli se, että MUN mielestä ei oo jees antaa sellaisia ohjeita, kuin että "putkivahvistimen perään voi huoletta kytkeä 8ohm ulostuloon 4ohm kuorman", kun missään vahvistimen perseessäkään ei tällaista tietoa lue, vaan täysin päinvastaista.
 
Jos siellä lukee "Minimum load 8ohm", niin mä ymmärrän sen siten että sallittu kuorma on "vähintään 8ohmia" eli 8ohmia tai enemmän (eli esim 4ohmia).
 
Mä oon siitä hankala ukko, että vänkään aina muut väsyksiin asti, anteeks.
 
Ei siinä mitään. Sama vika rahikaisella.
 
Ja tuo Unskelotti kertoi tuossa jo monia perusteita, mitkä kumoavat nämä säännöt, olettaen että ovat totta, ja koska sähkötietämys on näköjään hallussa, niin varmaan ovatkin. Mutta joku peruste noille ohjeillekkin varmaan löytyy, tuskin niitä sinne huvikseen rustaillaan.
 
Eihän sinne mitään puppua rustailla vaan ihan asiaa.

Jos siellä lukee "Minimum load 8ohm", niin mä ymmärrän sen siten että sallittu kuorma on "vähintään 8ohmia" eli 8ohmia tai enemmän (eli esim 4ohmia).
 
Minimum = pienin, ok.
 
8 ohm < 4 ohm, ok?
 
Eli tämän mukaan pienempi numero on isompi kuorma. Voiko basistia enemmän sekottaa?

Minimum = pienin, ok.
 
minimum
I s (pl minimums, minima)
minimi, vähimmäismäärä;
a minimum of £10 vähintään 10 puntaa;
10 at the minimum vähintään 10
II a
vähimmäis- (price)
 
(näin sen kertoi sanakirja)

Voi itku, siirryn vallan kontraan eikä sitten mitään vaffareita. Mikitän talon PA-kamoihin jos on pakko.

Voi itku, siirryn vallan kontraan eikä sitten mitään vaffareita. Mikitän talon PA-kamoihin jos on pakko.
 
Tossa on syvää viisautta. Mun pitäis varmaan tehdä samoin eikä sössiä täällä mitään.

Minimum = pienin, ok.
 
8 ohm < 4 ohm, ok?
 
Eli tämän mukaan pienempi numero on isompi kuorma. Voiko basistia enemmän sekottaa?
 
Itseasiassa musta 4ohm on myös isompi kuorma kuin 8ohm, vaikka sitäkin tuolla selitettiin. Mutta se on minun mielestäni niin, että 4ohmin kuorma käyttää enemmän virtaa kuin 8ohmin kuorma, joten se kuormittaa vahvistinta enemmän.
 
Numeroista ja impedanssista puhuttaessa kuitenkin toisinpäin, eli ei sekoiteta määreitä keskenään, eli Absqua on ymmärtänyt tuon kirjaimellisesti niinkuin se on, mutta numeroiden valossa minimkuorma tarkoittaa VÄHINTÄÄN k.o. impedanssin omaavaa kuormaa.
 
Ja tämä täysin kansankielellä, sähöfaktat olkoon edelleen sähköfaktoja. Ne jätettäköön niille, joilla hallussa, mm. Unskelotti.

Mikitän talon PA-kamoihin jos on pakko.
 
Paljon siinä mikitettävässä talossa on neliöitä eli impodanssii?

Jos ajattelee että 16 ohmin kaapilla saa huomattavasti vähemmän tehoa vahvarista kaapille kuin 4 ohmin kaapilla, niin silloinhan se 16 ohmin kaappi vastustaa enemmän sitä vahvarin antamaa tehoa.
 
Ainahan 16 ohmin kaapilla ei saa vähemmän tehoa vahvarista irti, se riippuu siitä, millä ohmeilla vahvistimen on ilmoitettu antavan täyden tehon. Mutta jos sen vahvistimen on ilmoitettu antavan täydet tehot 4 ohmiin, niin silloin mä oon käsittänyt asian niin, että se kaiutin pystyy käsittelemään sen suuruista virtaa mitä siitä vahvistimesta tulee, eli se vahvistin kestää sen suuruisen kuorman perässään.
 
Kun taas sinne pistetään 16ohmin kuorma, kuorma ei ole niin suuri, ja vahvistimesta pitää vääntää enemmän hönkää tuloksen saamiseksi. Vahvistin ei toimi tuolloin optimaalisella tavalla, kun perässä oleva kuorma ei ole yhtä suuri kuin mitä se parhaimmillaan pystyisi käsittelemään.

Yleisesti:
 
Isompi ohmiluku = isompi impedanssi = isompi kuorma (helpompi kuorma vahvistimelle)
Pienempi ohmiluku = pienempi impedanssi = pienempi kuorma (vaikeampi kuorma vahvistimelle)
 
Tietoa saa etsiä muualtakin kuin basistipalstalta, lainasin pari kohtaa alle seuraavalta sivustolta:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/vahvistin.html
 
’Valmistaja ilmoittaa usein myös vahvistimensa virranantokyvyn. Mataliin impedansseihin, esimerkiksi yhteen tai kahteen ohmiin, ilmoitetulla hetkellisen pursketehon arvolla saadaan helposti tehon lukemat näyttämään suurilta. Jos käytetään normaaleja, kuormaltaan helppoja kahdeksan ohmin kaiuttimia, eikä impedanssi alimmillaankaan putoa lähellekään yhtä tai kahta ohmia, ei tällä arvolla ole välttämättä merkitystä. Jos taas käytettävien kaiuttimien kuorma on hankalampi, alle neljä ohmia, on vahvistimen virranantokykyyn syytä kiinnittää huomiota.
…
Käytännössä suurin osa kaiuttimista on impedanssiltaan helppoja kahdeksan ohmin kuormia tai vielä melko helppoja kuusi- tai neljäohmisia. Impedanssi vaihtelee hieman taajuuden mukaan ja useimmilla kaiuttimilla se ei alimmillaankaan laske paljon nimellisimpedanssin alle. Tällaisille helpompikuormaisille kaiuttimille riittää kun teho kahdeksaan ohmiin on riittävä ja neljään ohmiin mahdollisimman lähellä tuplaantumista.’

Yleisesti:
 
Isompi ohmiluku = isompi impedanssi = isompi kuorma (helpompi kuorma vahvistimelle)
Pienempi ohmiluku = pienempi impedanssi = pienempi kuorma (vaikeampi kuorma vahvistimelle)
 
Tietoa saa etsiä muualtakin kuin basistipalstalta, lainasin pari kohtaa alle seuraavalta sivustolta:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/vahvistin.html
 
Meikä yritti kyllä etsiä, oikeesti, tietoa muualtakin.
 
Tuo nyt on sitten semantiikkaa, että isompi-pienempi kuorma, vaikea vai helppo, jne. Tuota kumminkin ajoin takaa, että vahvistin kuormittuu enemmän pieniohmisen kuorman kanssa, ja siltä vaaditaan enemmän virranottokykyä. Itse ymmärsin tuon copypastettamasi tekstin niin myös. Tuo herra käytti siitä nimeä vaikea, mä tarkoitin juuri tuota vaikeaa, sanoin vain kuormaa suureksi.
 
Nyt tietenkin kun en mistään mitään ymmärrä, niin olen myös tollon oikeudella oikeutettu kysymään, että onkos tuon Unskelotin ja tämän kirjoittajan puheissa vastakkaisuuksia? Tuollehhan lentelivät virtamuuntajat ja ulostulomuuntajat, mutta ymmärsinkö oikein, että putkivahvistimessa tuo ulostulomuuntaja olisi myös jotenkin virtamuuntajan ominaisuudessa, eli vaikuttaisi tässä mainittuun vahvistimen virranottokykyyn?

että putkivahvistimessa tuo ulostulomuuntaja olisi myös jotenkin virtamuuntajan ominaisuudessa, eli vaikuttaisi tässä mainittuun vahvistimen virranottokykyyn?
 
Ei vaikuta.

Ei vaikuta.
 
Ahaa. Mitäs muuta tuosta kirjoituksesta, noinko se menee kun tuossa sanotaan? Ja mites toi meikäläisen käsitys tuosta kuormituksesta, olenko ihan hakoteillä? En sitä kylläkään kokonaisuudessan ole itse keksinyt, enkä lähtis sen suurempana totuutena kellekkään tarjoilemaan, olen vaan ajatellut niin, että sopivalla ohmimäärällä vahvistinta kuormitetaan juuri sen verran kuin on tarkoituskin, liian suurella ohmimäärällä liian vähän, jolloin volahanikkaa pitää kääntää enemmän, ja liian pienellä ohmimäärällä liikaa, jolloin se kärähtää (paitsi siis näköjään putkivahvistin)? Tästä syystä kutsun myös 4ohmin kuormaa suuremmaksi kuin 8ohmin.

Ahaa.
 
Samoilla linjoilla ollaan. Tavallaan.

Samoilla linjoilla ollaan. Tavallaan.
 
?

?
 
Niin, trankkupäätteiden kanssa homma on selvä. Putkijuttujen kanssa hiukan epäselvä, mutta antaa olla.

Ja mites toi meikäläisen käsitys tuosta kuormituksesta, olenko ihan hakoteillä? En sitä kylläkään kokonaisuudessan ole itse keksinyt, enkä lähtis sen suurempana totuutena kellekkään tarjoilemaan, olen vaan ajatellut niin, että sopivalla ohmimäärällä vahvistinta kuormitetaan juuri sen verran kuin on tarkoituskin, liian suurella ohmimäärällä liian vähän, jolloin volahanikkaa pitää kääntää enemmän, ja liian pienellä ohmimäärällä liikaa, jolloin se kärähtää (paitsi siis näköjään putkivahvistin)? Tästä syystä kutsun myös 4ohmin kuormaa suuremmaksi kuin 8ohmin.
 
Jos kuormittamisella tarkoitetaan trankkuvahvistimen tapauksessa sitä, miten paljon virtaa kulkee päätetransistorien läpi, niin pienempi kuormaimpedanssi aiheuttaa suuremman virran ja siten kuormittaa päätettä enemmän. Kuormaimpedanssin arvo on pienempi, mutta päätetrankkujen virtakuormitus (jos sellaista termiä edes onkaan) on suurempi.
 
Periaatteessahan putkivahvistimella tapahtuu sama ilmiö kuin trankulla, jos ulostulomuuntajan ulosottoon kytketään sen optimaalista kuormaimpedanssia pienempi impedanssi. Samalla tosin myös putkien anodijännite laskee, jolloin vahvistimesta saadaan vähemmän tehoa ulos. Tällaisen tilanteen ainoa varjopuoli on se, että pääteputket kuluvat hieman nopeammin, koska niiden läpi kulkee hieman suurempi virta kuin optimaalisen kuormaimpedanssin tapauksessa. Tässä vielä nostan esiin lieventävänä esimerkkinä Fender Bassman -putkinupit, joiden pääteaste on suojattu nimenomaan oikosulkemalla ulostulojakki (kuormaimpedanssi = 0 ohm), jos siihen ei ole tungettu liitintä.
 
Jos taas ulostulomuuntajan ulosottoon kytketään sen optimaalista kuormaimpedanssia suurempi impedanssi, tapahtuu seuraavaa. Lähdetään siitä liikenteeseen, että dynaamisen kaiuttimen (Pentti Perustöttörö) kartiota liikuttavan voiman alkulähde on puhekelan läpi kulkeva virta, joka indusoi kartion puhekelan ympärille muuttuvan magneettikentän. Tämä kenttä "vastustaa" kaiuttimen oman magneetin muodostamaa staattista magneettikenttää. Noh, kun puhekela liikkuu magneettikentässä, siihen indusoituu myös jännite, joka pyrkii vastustamaan kartion liikettä eli pyrkii palauttamaan kartion lepotilaan. Tämä jännite sitten tietenkin näkyy myös ulostulomuuntajan toisiokäämin yli ja siten myös muuntosuhteella kerrottuna ulostulomuuntajan ensiökäämin yli ja myös pääteputkien yli. Efektiivinen muuntosuhde on kuitenkin suunniteltua korkeamman kuormaimpedanssin takia suurempi, mikä johtaa siihen, että "flyback"-jännite voi olla niin suuri, että se lyö läpi pääteputkista, jolloin sekä pääteputket että ulostulomuuntaja voivat kärvähtää. Tällaista voi siis tapahtua jo tilanteessa, jossa 8 ohm kaiutin on kytketty ulostulomuuntajan 4 ohm ulosottoon.
 
Lyhyesti:
 
- Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaimpedanssia pienemmällä impedanssilla, putket kulahtavat nopeammin eli vahvistin tekee hitaasti kuolemaa, mutta kuolemasta selviää vaihtamalla pääteputket.
 
- Jos ajat putkivahvistinta optimaalista kuormaa suuremmalla impedanssilla, voi vahvistin kokea hyvin rujon ja nopean kuoleman, josta hyvässä lykyssä selviää vaihtamalla vain pääteputket, mutta huonossa lykyssä mm. myös ulostulomuuntaja voi kärähtää lopullisesti.
 
Päättäkää siitä sitten, kumpi on putkivahvistimelle "vaikeampi" tapaus, kumpi kuormittaa enemmän tai ihan mitä tahansa.


Tosi lyhyesti (putkivahvistimelle):
- 4 ohm kaiutin 8 ohm ulosottoon: asiat menee pienesti vituiks ja kohtalaisen hitaasti
- 8 ohm kaiutin 4 ohm ulosottoon: asiat menee isosti vituiks ja nopeasti.


EVVK-hyppää-sä-näsäviisäs-paskiainen-kaivoon-osastolle:
- Lukekaa manuaalit, noudattakaa niitä ja nillittäkää jälleenmyyjälle tms. huoltoinstanssille, jos käy niin harvinaislaatuisesti, että jokin hajoaa.

Niin, trankkupäätteiden kanssa homma on selvä. Putkijuttujen kanssa hiukan epäselvä, mutta antaa olla.
 
? Impedanssi on impedanssi, oli putki tai trankkupääte.