Etno, proge, latin ›

... "laimeammat" levyt saattavat ehkä tuntua hieman laimeammilta.
 
Hienosti sanottu! :)

Anna palaa vaan!
 
Noh. Sanon vaan et ryppyotsaisuus on turhaa.

Jazzlantis on helvetin kova. myös Kudoksella on hyviä pätkiä. Wake yhdellä läpikuuntelulla vaikutti enemmän kuin High Standards. Hyviä biisejä, hyviä sovituksia, hyviä soittajia, hyvä meininki.
 
Paranoid-vitsi tosin vanhenee äkkiä.

Noh. Sanon vaan et ryppyotsaisuus on turhaa.

Jep, juuri noin. Missähän muuten noihin "oikeisiin" muusikoihin törmää? Suurin osa niistä hyvistä muusikoista joita tunnen ei ole ryppyotsaisia poliiseja, päinvastoin. Ryppyotsaisimmat tyypit olen tavannut muualta kuin sieltä, missä oikeesti tehdään musaa.

Jep, juuri noin. Missähän muuten noihin "oikeisiin" muusikoihin törmää? Suurin osa niistä hyvistä muusikoista joita tunnen ei ole ryppyotsaisia poliiseja, päinvastoin. Ryppyotsaisimmat tyypit olen tavannut muualta kuin sieltä, missä oikeesti tehdään musaa.
 
Niinhän se on. Ei kusipäät töitä saa.

Suurin osa niistä hyvistä muusikoista joita tunnen ei ole ryppyotsaisia poliiseja, päinvastoin.
 
Sellainen tiukkapipoisuus on kyllä syvältä - eli että homma pitäisi tehdä jonkin tietyn kaavan mukaan - esim. soitetaan vaikka jazzia vain tietyllä tyylillä ja jos poiketaan "säännöistä" niin sitä ei hyväksytä. Se ei ole tiukkapipoisuutta jos ei vaan pidä jostain asiasta! Jotkut tulkitsee sen ryppyotsaisuudeksi jos esim. toteaa ettei pidä jostain tietystä asiasta/musiikista...minkäs sille voi jos ei vaan pääse hommaan sisälle ja se ei sytytä yhtään vaikka kuinka yrittäisi? Onko kyse sitten asennevammasta vai ihan vaan mielipide-eroista...

Sellainen tiukkapipoisuus on kyllä syvältä - eli että homma pitäisi tehdä jonkin tietyn kaavan mukaan - esim. soitetaan vaikka jazzia vain tietyllä tyylillä ja jos poiketaan "säännöistä" niin sitä ei hyväksytä. Se ei ole tiukkapipoisuutta jos ei vaan pidä jostain asiasta! Jotkut tulkitsee sen ryppyotsaisuudeksi jos esim. toteaa ettei pidä jostain tietystä asiasta/musiikista...minkäs sille voi jos ei vaan pääse hommaan sisälle ja se ei sytytä yhtään vaikka kuinka yrittäisi? Onko kyse sitten asennevammasta vai ihan vaan mielipide-eroista...
 
Eihän se mitään jos ei jostain diggaa mutta turha henkilöiden myrkyttäminen on perseestä.. Jutut kiertää...

Eihän se mitään jos ei jostain diggaa mutta turha henkilöiden myrkyttäminen on perseestä.. Jutut kiertää...
 
Niin, se ei ole enää tiukkapipoisuutta eikä mitään mielipide-eroa vaan rehellistä idiotismia jos kritiikki kohdistetaan persoonaan, eikä itse siihen musiikkiin. Ja kritiikki pitää aina perustella.

Niin, se ei ole enää tiukkapipoisuutta eikä mitään mielipide-eroa vaan rehellistä idiotismia jos kritiikki kohdistetaan persoonaan, eikä itse siihen musiikkiin. Ja kritiikki pitää aina perustella.
 
Näin on.
 
Aiheeseen: Töykeillä on mielestäni paljon hyviä biisejä ja Iiro on mieletön pianisti, ei kysyttävää.

Heh, mä en tunne montakaan fuusiodiggaria jotka tykkäis Corean kasarimatskusta :)
 
montakos jazz-kyttää tunnet :)

Sisu, muuta et tarvitse. Kudoskin ok, vähän klasari vaikutteita.
 
Sisun avaus raita "karate" on legendaarinen.
 
juuri näin.
 
"Soitimme ensimmäisenä kappaleena karate-nimisen sävelmän, täällä on nimittäin hieman kylmä ja kappaleen intro lämmittää kädet kivasti"
tokaisi iiro joskus syksyillä ulkoilmakeikalla ;)

montakos jazz-kyttää tunnet :)
 
Täällä ois yks.
 
Kaikki uppoaa, mutta Corean 80-l:n matsku ei. Jos se on skouden määritelmä, niin sitten niin.

Uusin levy on oikein mainiota kamaa. Ennen sen ilmestymistä odotin hiukan tasapaksumpaa kamaa uudesta levystä, mutta sitä se ei ole. Hyviä päänräjäytyskipaleita löytyy ja loistavaa tunnelmointia. Suosittelen joululahjaksi.
 
Espoon kulttuurikeskuksen keväisellä keikalla soittivat Paranoidin ja olihan se ihan hauskaa kun sen kuuli ensimmäisen kerran radiosta.

Näin on.
 
Aiheeseen: Töykeillä on mielestäni paljon hyviä biisejä ja Iiro on mieletön pianisti, ei kysyttävää.
 
Ei tullut katsottua sitä Rantalan tuoreinta pianokonserttoa "Concerto for Piano and Concerto G#MAJ AS".

Kannattaa ostaa Töykeiden uusin Wake-levy. Todella hyvä

Tämäpäs on eriskummallista. Meinasin jossain vaiheessa kysyä mitä ihmiset diggaavat Töykeistä, mutta ajattelin etten jaksa kun kaikki kuitenkin vihaavat. Mun kokemuksien mukaan nimittäin useimmat jazz-muusikkoina itseään kutsuttavan haluavat soittajat eivät arvosta Töykeitä yhtään. Onneksi asia ei olekaan ainakaan täällä niin, vaan ihmiset ymmärtävätkin myös muuta kuin bebopia. Henkilökohtaisesti nautin suurimmasta osasta Töykeiden musaa vallan paljon. Ainoa, mistä en niin kamalasti diggaa, on Siikasaaren hetkittäin todella hermostuneen, rauhattoman ja epävarman kuuloinen jousella soitto. Tuon tyyppiset kohdat levyillä ovat perin kummallisia, koska hetkittäin Siikasaari soittaa taasen vallan mainiosti, jousellakin.
 
Mun mielestä kovimmat Töykeät-levyt ovat Kudos, Jazzlantis ja tämä uusi Wake. Muilla levyillä, esim. Sisulla, on mahtavia kappaleita, mutta Pekan ja Jaakon soitto ei kyseisellä levyllä oikein pure. Kuulostaa vaan siltä kuin pojat olisivat eksyneet vähän väärään studioon. Jos levy tehtäisiin nyt, tilanne olisi aivan eri, kun jazzhommatkin ovat tulleet Kuusistoille tutuiksi. Olisivat vaan malttaneet odottaa pari vuotta eivätkä syöksyneet suuna päänä levyttämään jazzinopiskeluaan:D Karate on silti kuningas.
 
Mutta ah, Kudos. Siinä on niin paljon asiaa että lähtee järki.

Mutta ah, Kudos. Siinä on niin paljon asiaa että lähtee järki.
 
Oi oi, kyllä!
 
Itse aikoinaan muuten innostuin kuuntelemaan bebopia ja muunlaista jazzia tutustuttuani ensimmäisenä Töykeisiin. Ja heistä pidän edelleen, sanovat muut jazzarit mitä sanovat.

Mie suosittelen "Sisua". Melkeinpä parasta Töykeilyä. High Standards oli lievä pettymys, jaksoi naurattaa vähän aikaa. Onhan se helvatan hyvin soitettu ja soviteltu mutta jotain puuttuu.

Siskon hyllystä löytyy "kudos"
Tosi hyvää jazzia minusta.