Studiotyöskentely ›

Äänitän akustista pianoa, kitaraa ja puhaltimia. Sähköisistä bassoa ja kitaraa, laulua myös. Käytössä on M-Audion USB Audiophile -äänikortti.
 
NT3:ssa taitaa olla mahdollista äänittää muutenkin kuin phantomilla (paristolla siis), eli ei tarvitsisi välttämättä pikkumikseriä..? Kumpi noista mikeistä olisi toimivampi käyttööni? Osaatteko suositella jotain muuta? Kiitos etukäteen!

NT3 toimii kyllä 9V paristolla jos Audiophile ei tarjoa phantomia. Molemmista mikrofoneista löytnee haulla melko paljon keskustelua.

Kumpaakin mikkiä on täällä keskusteluissa kehuttu, ja uskon että olen kumpaankin tyytyväinen äänenlaadun osalta. Olen tottunut hakemaan parhaat mahdolliset saundit niin hirveillä virityksillä (iBookin built-in mikillä ym.), että kunnon konkkamikin ostos mullistaa äänityshommani täysin.
 
Mikrofonien eroja en oikein löytänyt, vaikka hakua käytin, ja luin kaiken mahdollisen aiheesta täältä ja muualta. Kyseessä on siis ensimmäinen mikrofoniostos. Jossain luki, että ensimmäisenä ei kannata ostaa laajakalvoista. Mihin tämä perustuu? Tällä hetkellä kallistuisin NT3:seen ja hommaisin kaveriksi Alton AMX140 mikserin.
 
edit. Juu, Audiophile ei tarjoa phantomia.

Pienikalvoinen on ehken hieman enemmän yleismikki värittömyytensä takia, mutta kyllä isollakin luonnistuu mainiosti suunnilleen mikä vain. Ja jos ei phantomia löydy, niin sitten se patteria syövä on toki helpompi valinta. (Elä osta Alton mikseriä.)

Minäkin melkein kallistuisin ton NT-3:sen puoleen. Toimii niin monessa paikassa.

(Elä osta Alton mikseriä.)
 
Eikö mikserissä olisi kuitenkin etunsa? Voisi säätää vähän äänitystasoja ja muuallakin kuin äänityksissä olisi tuollaiselle käyttöä. Vai onko vika kyseisessä Alton mikserissä? Osaatko suositella jotain tilalle? Minulle on väitetty, että Alton mikserit ovat ihan ok.

Tovi taaksepäin äänitin laulua NT-1:llä (vanhemmalla siis), tuli kyllä kummaa honotusta tulokseksi. Tiedä sitten johtuiko kuitenkin Behringerin pikkumikserin IMP-etusista vai DBX:n kompurasta. Äänikorttina ol Audiophile 2496. Laulaja ei ainakaan honottanut. Aiemmin en moista honoa pistänyt merkille, mutta joku oli tehnyt saman huomion. Ja signaaliketju oli hällä laadukkaampi. Noh, EQ korjasi nimensä mukaisesti. Laina-NT-2:sta käytän ma.

Tovi taaksepäin äänitin laulua NT-1:llä (vanhemmalla siis),
 
Se on kyllä eri mikki, se täytyypi sanoa.

Tuo isokalvoinen eli NT-1A toimii parhaiten lauluun ja vastaaviin yhdestä äänilähteestä tuleviin juttuihin. Isokalvoisen ongelma on reuna-alueiden äänen vääristymät, mutta vastapainona on hyvin koko taajuusaluetta taltioiva "hotspot" eli suoraan edestä tulevien nappaaminen.
 
Pienikalvoinen pelaa kaikkeen, erityisesti suht'neutraalia soundia haettaessa. Niissä ei ole kuitenkaan samaa lämpöä ja samalla tavoin "lihaa luiden ympärillä" kuin isokalvoisessa.
 
Se, kuinka paljon kotiäänityksissä nämä erot vaikuttavat, on hiukan kysymysmerkki. Kummallakin saa taatusti hyvää jälkeä, mutta ääriolosuhteissa erot ovat em. suuntaiset. Jos äänittely painottuu lauluun ja vaikkapa akustiseen kitaraan, ota ihmeessä NT-1A. Mikäli äänität vähän sitä sun tätä ja yhden mikin pitää riittää, NT-3 lie hyvä siihen.

Tovi taaksepäin äänitin laulua NT-1:llä (vanhemmalla siis), tuli kyllä kummaa honotusta tulokseksi. Tiedä sitten johtuiko kuitenkin Behringerin pikkumikserin IMP-etusista vai DBX:n kompurasta.
 
Eri mikki on NT-1kuin NT-1A (kuten jo todettiin), mutta ei sen ominaissointia voi minusta honottavksi kutsua, ylikirkkaaksi ehkä.
 
Sillä on tehty ja voidaan tehdä kerrassaan mainioita lauluäänityksiä. Epäilisinkin honotuksen syyksi:
 
1. laulajan huonoa ominaissointia. Kun tämä vaihtoehto on kiistetty, niin seuraavaksi epäilisin
2. huonoa mikrofonin sijoitusta
3. huonoja säätöjä kompurassa
4. eq-potikat väärässä asennossa
 
Mutta asiasta toiseen. NT-1:stä tavataan kritisoida aika ajoin, mutta jostain muistan lukeneeni (vittausten aatelia, jep), että Nt1:s soundi muuttui radikaalisti huonompaan, kun mikin valmistaminen siirrettiin Kiinaan (siitä kummempaa numeroa tekemättä). Liekö tässä perää?

Sitä kummaa honotusta saa myös siten, että laulaa epähuomiossa
mikin väärälle puolelle.

Sitä kummaa honotusta saa myös siten, että laulaa epähuomiossa
mikin väärälle puolelle.
 
Hyvä huomio, menee kyllä kategoriaan väärin sijoitettu mikki... Tähdätkää siihen messinginväriseen pisteeseen.

Kummallakin saa taatusti hyvää jälkeä, mutta ääriolosuhteissa erot ovat em. suuntaiset. Jos äänittely painottuu lauluun ja vaikkapa akustiseen kitaraan, ota ihmeessä NT-1A. Mikäli äänität vähän sitä sun tätä ja yhden mikin pitää riittää, NT-3 lie hyvä siihen.
 
Äänittelen varmasti sitä sun tätä, ja haluan ensin opetella tämän yhden mikrofonin käytön ja niksit kunnolla. Ostan siis NT3:n ja jos joskus tarvetta ilmenee, hommaan lisää mikkejä (SM57 tms.). Mikseriä en osta, koska en välttämättä tarvitse. Kiitokset kaikille avusta!

Äänittelen varmasti sitä sun tätä, ja haluan ensin opetella tämän yhden mikrofonin käytön ja niksit kunnolla. Ostan siis NT3:n ja jos joskus tarvetta ilmenee, hommaan lisää mikkejä (SM57 tms.). Mikseriä en osta, koska en välttämättä tarvitse. Kiitokset kaikille avusta!
 
Nyt tuli järkevä kommentti. Jos antaisin plussia, antaisin sellaisen nyt.
 
Ottakaa oppia, ei tarvi ostaa turhaan kaikkea fancya, ostaa ennemmin vähän ja hyvää.

Hyvä huomio, menee kyllä kategoriaan väärin sijoitettu mikki... Tähdätkää siihen messinginväriseen pisteeseen.
 
Joo, tämä on totinen tosi. Vuosi sitten NT1A:n hankittuani järkytyin hetkisen kun soundi oli tajuttoman tukkoista puuroa, kunnes tajusin että lauloin mikkiin takapuolelta.