Studiotyöskentely ›

Kuuntelin tässä juuri Senkun luureilla Royksopin Eple-nimistä kappaletta ja mieleeni juolahti askarruttava kysymys. Miten saa äänitteeseen pystysuuntaista äänikuvaa? Eplessä on koko ajan selkeästi jotkut asiat ylhäällä ja jotkut alhaalla ja siellä täällä on efektiääniä, jotka tuntuvat menevän ylhäältä alas. Kun näitä alkoi kuuntelemaan tuli aika hämmentynyt fiilis. Sen lisäksi sit löytyy semmosta syvyyssuunnassa pyörivää ym. ääntä.
 
Kokonaisefekti on todella vaikuttava, mutta miten sellaisen saa aikaiseksi? Järjellä ajateltuna kyseessä täytyy olla jonkinlainen korvankääntö/kaiku tms. -temppu, koska eihän tällä perus oikea-vasen -asettelulla ainakaan suoraan tällaisia efektejä tule. Joissakin kirkkoäänityksissä kuulee jotain hieman samantyyppistä ambienssiäänissä, mutta mielestäni ne tulevat ikään kuin etuyläviistosta, eikä suoraan ylhäältä. Tai no suoraan ja suoraan. Vaikeaa selittää.
 
Olisikohan kellään tässä asiassa valaistuneella mitään jaettavaa tietämättömille? Onko kyseessä jokin kaikukikka vai syntyykö tollasia joillain saundeilla sattumalta vai mitä?
 
Parempaa palstaa en tälle oikeen löytäny, vaikka on täälläki ehkä vähän aiheen vierestä.

Kivi hoi, sulle on asiakas.

Kivi hoi, sulle on asiakas.
 
Hoho! :-D
 
Asia, josta voidaan olla montaa mieltä, on sellainen, että yleensä korkeammat äänet hahmotetaan ylemmäs, matalammat taajuudet alemmas.
 
Mitä korkeampi kaiutin on kyseessä, ja jos siinä on elementit kokojärjestyksessä pystysuuntaan, efekti voi olla varsin tosikin.
 
Myös muuta äänikuvaa manipuloimalla voidaan luoda pystysuuntainen illuusio. Meillähän on joka tapauksessa konkreettinen leveyssuuntainen akseli (panorointi) ja syvyyssuuntainen (kaiku, tila, taajuus/piirto).
 
Ja joka tapauksessa, psykoakustiika toimii. Jos ammun äänen elliptiselle radalle kahden oikean akselin kautta, saat olla aika tosikko ettet kuule sen myös kohoavan ilmaan kun sweeppaan kaistaa ja nostan taajuutta
:-)

Tollasesta kaiutinpohjasesta illuusiosta ei nyt tässä tapauksesa ainakaan oo kysymys, koska kuuntelen just 1-"elementtisillä" kuulokkeilla. Itse olen skeptinen (ehkä turhaan) myös tuon tajuuspohjaisen ilmiön suhteen, koska kaikissa kappaleissa tällasta pystyerittelyä ei suinkaan tapahdu ja ainakin luulen kuulevani ainakin keskialueen ääniä korkeussuunnassa sekaisin. Tosin tämä menee todnäk. psykoakustiikan ja kokemattomien korvien piikkiin.
 
Jos ammun äänen elliptiselle radalle kahden oikean akselin kautta, saat olla aika tosikko ettet kuule sen myös kohoavan ilmaan kun sweeppaan kaistaa ja nostan taajuutta
 
Tota.. öö. Voisitko selittää ton viel vähän vähemmän slangilla, täys noobi kun olen.
 
Onko kellään kokemusta tollasen efektin varsinaisesta luomisesta? Onko mitään kikkaa, masiinaa yms.? Vai onko typerä kysymys?
 
Kiitoksia vastauksista!

Mä en ainakaan tiedä mitään varsinaista kikkaa saatika laitetta.
Mutta mitä on itse tullu kikkailtua noilla spatialisoinneilla yms. korvan
harhautus efekti soundeilla, niin sen on huomannu että mitä pistemäisempi
soundi, niin sen iisimpi sitä on pyöritellä kuulokuvassa ja sen ulkopuolella.
 
Noi pystyakselin jutut on tosiaankin hyvinnii taajuusriippuvaisia. Koskapa niin se akustinen soundikin käyttäytyy, niin se myöskin päässämme prosessoidaan.
 
Siitä vain tutkimaan ja kokeilemaan.
 
Ps: Jos keksit jonkin "viisastenkiven" aiheeseen, ni olis kiva kuulla ;)

Saattaa olla että tuollaisessa efektissä pystysuuntainen sijoittaminen paranee jos kyseinen ääni jaetaan vaikkapa kahteen taajuusalueeseen ja sitten sen matalampia taajuuksia viivästetään muutama ms ja voimakkuutta hieman lasketaan, eli vaihevirheellä kikkailemalla. Tämä ihan vain maalais"järjellä" ajateltuna.

Saattaa olla että tuollaisessa efektissä pystysuuntainen sijoittaminen paranee jos kyseinen ääni jaetaan vaikkapa kahteen taajuusalueeseen ja sitten sen matalampia taajuuksia viivästetään muutama ms ja voimakkuutta hieman lasketaan, eli vaihevirheellä kikkailemalla. Tämä ihan vain maalais"järjellä" ajateltuna.
 
Tämä mullakin tuli mieleen..luureilla efekti toimii varmasti parhaiten..eli korvan koon mukaan toistetaan ääniaaltoja viiveellä jolloin korva luulee niiden tulevan joko takaa, ylhäältä tai alhaalta.

Tämä mullakin tuli mieleen..luureilla efekti toimii varmasti parhaiten..eli korvan koon mukaan toistetaan ääniaaltoja viiveellä jolloin korva luulee niiden tulevan joko takaa, ylhäältä tai alhaalta.
 
Googlasin, että "Head Related Transfer Function" (Eli HRTF) ja sain liudan tavaraa, täs on yks:
 
http://www-ece.rice.edu/~crozell/courseproj/431report/
 
Aika paljon akustikot noita on tutkinut, noillahan siis voidaan luurikuunteluun simuloida ääntä vähän mistä haluaa, kuten keinopää-äänitys->luurikuuntelu- kombossa... Mutta stereokantaan noita on ilmeisesti hankalampi taiteilla.
 
Noita kun rupeaa tutkimaan niin pääsee ihan raa'an tieetenteon pariin! :P

Tuota surround-ääntähän on käytössä joissakin hävittäjissä. Niin siis ihan aikuisten oikeesti.
Homma toimii niin että tutka lähettää kuulokkeisiin ääntä surroundina niin lentäjä kuulee äänestä missä päin viholliskone on tulossa eikä tarvi siirtää katsetta mittariin.

Itsekin kallistuisin tuohon keinopään käyttöön tai sen jonkinasteiseen simulointiin. Taitaa olla vaan aika haastavaa hommaa...
 
Mitäs jos pistäisi äänitysvaiheessa sen keinopään pyörimään kuten leslie?
Tai vaikka kolmen avaruusakselin ympäri, kuten siinä semmoisessa avaruuslentäjien koulutusvehkeessä?
 
Tulisikohan luureilla kuunnellessa kovinkin paha olo? :)

http://www.edu.ouka.fi/koulut/pollo … picture_dictionary/p_body/korva.jpg
 
Miksi ihmisenkin korvat ovat epäsymmetriset? Miksi? Miksei ole pelkkä reikä tai lisukkeena symmetrinen suppilo, sehän keräisi ääntä tehokkaammin kuin tuollainen ryppyinen epäsymmetrinen rustolärpäke.
 
Ja toisaalta miksi korvat ovat vastakkaisilla puolilla päätä? miksei ne voisi olla vierekkäin samalla puolen kalloa?
 
Jälkimmäisen ominaisuuden takia pystymme "kaksipistemittaukseen", mutta kahden korvan väliin jäävä taso ei silti aukene (suoraan edestä, takaa, ylhäältä, alhaalta). kolmas korva ratkaisisi asian täydellisesti (kolmiomittaus), se on kuitenkin hankala järjestää erinäisistä syistä (ei mennä niihin koska ne eivät liity enää aiheeseen). Toinen tapa - hyvin välttävä, karkea, riittävä ihmiselle ja monille muille otuksille - on korvien ryppyisyys ja täydellinen epäsymmetrisyys keskipisteen suhteen. (joillakin eläimillä esim. kissalla on "kääntyvät suppilot", joilla voi ikäänkuin "scannata suuntaa", mutta ihminen ei sellaisia tarvitse).
 
Jos joku tietää kuinka ääni tarkalleen ottaen muuttuu mistäkin suunnasta tullessaan, niin tokihan sen voi efekteillä mallintaa. Valitettavasti en ole itse törmännyt tarkempiin analyyseihin, kuinka tuo homma hoidetaan. Joskus se onnistuu ihan perstuntumalla, muttei läheskään aina. Esim. kissalla ei välttämättä samaiset mallinnukset taasen avautuisi luurit päässä. Ihmisten korvien ryppyisyys mahdollistaa "kusetuksen".
 
:)

"Jos ammun äänen elliptiselle radalle kahden oikean akselin kautta, saat olla aika tosikko ettet kuule sen myös kohoavan ilmaan kun sweeppaan kaistaa ja nostan taajuutta"
 
Tota.. öö. Voisitko selittää ton viel vähän vähemmän slangilla, täys noobi kun olen.
 
Okei.
 
Ellipsi on sellainen perspektiivissä oleva ympyrä, tai silmukka. Kuvitellaan, että piirrän ilmaan eteesi alhaalta eteenpäin pystysuuntaisen ympyrän, jonka takareuna on vasemmalla ja etureuna oikealla.
 
No hyvä, nyt mä teen sen äänellä.
 
Aloitan alhaalta takaa, mulla on parametrinen EQ tai sitten mulla on kaistapäästösuodin, samanlainen kuin vaikka kitaran WahWah-pedaali, ala-asennossa. Soundissa on myös kaikua ja se on panoroitu vasemmalle.
 
Ääni lähtee liikkeelle: vähennän kaikua ja liikutan panorointia keskemmälle, ääni vaeltaa takaa vasemmalta eteenpäin ja oikealle, sitten alan nostaa kaistapäästösuodinta (eli sweepata), vähennän kaikua ja panorointia koko ajan hitaammin, nythän suunnan pitäisi kohota enemmän ylöspäin.
 
Kaaren lähimmässä kohdassa liikkuu pelkkä kaista.
 
Sitten kaarretaan takaisinpäin. Sweeppi liikkuu koko ajan ylöspäin, mutta kaikua tulee lisää ja panorointi alkaa palata vasemmalle.
 
Jne. jne. jne. Ymmärsitkö? Todellisuudessa mä saattaisin tehostaa esim panorointia jollain 3D-prosessorilla, mutta rautalankamallina toi varmaan selvitti?

Olisikohan kellään tässä asiassa valaistuneella mitään jaettavaa tietämättömille? Onko kyseessä jokin kaikukikka vai syntyykö tollasia joillain saundeilla sattumalta vai mitä?
 
Juu. HRTF-kikkailuillahan noita pystyy tekemään, rautavehkeistä esim. Rolandin vanha RSS-10 tekee ton aika vakuuttavasti, softapuolelta paras ratkaisu johon oon törmännyt löytyy Sonapticilta
 
http://www.sonaptic.com/products/
 
En tiedä ovatko nuo Sonapticin vehkeet myynnissä vielä missään (mulla on beta-versio jonka sain testiin), mutta hepuilta löytyy VST-plugarina aivan hemmetin hyvä 3d-audioprosessori.
 
Muutamat ko. putiikin äijät ovat olleet mukana suunnittelemassa mm. XBoxin äänichippiä, ja nykyään sedät tarjoavat 3d-audiotekniikkaa kännyköihin.
 
...

No 3D äänethän tosiaan kännyköistä vielä puuttuukin!
 
Ei puutu enää :)
 
Esmes japsilaitteista noita jo löytyy (Sharpin 903-sarjan vermeet esim).
 
Tulevat kyllä tännekin jossain vaiheessa.. :)
 
Eri asia onkin sitten, olikohan noidenkin ymppäämisessä puhelimeen mitään järkeä. Pelit soundaa paremmilta, tosin..
 
...

Kiitoksia kaikille valaisevista vastauksista!

Kaikki "3D" äänethän eivät ole varsinaisesti 3D ääniä ollenkaan, tuo HRTF (jossain muodossa, esim. Sensaura, QSound etc.) on se mitä tarvitaan. Tai siis tarkoitan että 5.1 ääni on eri asia kuin 3D, 3D ääntä voidaan kyllä toistaa 5.1 kanavaisesti mutta pelkästään panoroimalla ääni eri lähtöön ei saada kuin 2D miksaus. Ihminen paikallistaa äänen heijastumien avulla, joten joillain viivelaitteilla tuon HRTF:n saisi kai simuloitua jos tietäisi mitä on tekemässä. Ehkä jonkin sorttista EQ:takin tarvitaan. Lattia, katto ja seinäheijastukset kun mittaa ja säätää niin jo pitäisi alkaa ääni paikallistua. Sitten kun tuota lattia/kattoheijastus viiveaikoja sopivasti muuttaa niin siitä se ääni varmaan lähtee levitoimaan. Niin ja jonkinlaista cross-talk estoa tarvitaan, muuten sotkeutuu stereokanavien kautta kaiuttimin välitettävä signaali, kuulokkeilla homma varmaan toimii helpommin. Ja tuo HRTF "laskenta" tehdään kai niin että tietyssä positiossa olevan äänilähteen impulssi äänitetään (kaiuttomassa tilassa) tekopäällä, ja tätä impulssia (IR) käytetään konvuloinnissa (FIR algoritmi) sijoittamaan signaali ko. paikkaan. Tai voidaan myös tuosta IR:stä tehdä FFT joka on siis analoginen sellaisen graafisen EQ:n kanssa jossa jokaiselle taajuusalueelle on lisäksi oma vaiheensa (siis FFT:n tulos on kompleksilukutaulukko {voimakkuus, vaihe} taajuuden suhteen). Eli siis kotikonstein mikit korviin, ammutaan pistoolilla laukaus ylhäältä (tai alhaalta tai mihinkä korkeuteen ääni halutaan siirtää) ja käsitellään impulssi siten että sitä voidaan käyttää esim. SIR VST pluggarissa.
 
Tai oikeastaa riittää kun mennään hakemaan netistä ne valmiit HRTF sämplet ja käytetään esim. tuota SIR:iä.
 
Esim. täältä löytyy jotain downloadattavaa:
http://sound.media.mit.edu/KEMAR.html
 
Edit: löytyy ilmainenkin vst-pluggari:
http://www.kvraudio.com/news/3517.html
 
Jopa erilaisilla ja -kokoisilla päillä äänitettyjä HRTF:iä saatavana (on request) (120)!