Kitarat: kitarakamat ›

Laittaisin itse siihen vielä, että kyllä ihan ensimmäiseksi kitaraksi voi ostaa halvan, mutta mieluiten silloin akustisen ja vielä mieluiten nailonkielisen kitaran. Sillä sointujen harjoitteleminen on helppo monestakin syystä. Tuntuma kitaraan on helpompi saavuttaa leveällä otelaudalla ja sitä myötä helposti huomaa onko kitara itselle sellainen soitin, jolla haluaa lähteä kehittämään taitojaan kunnolla. Mutta tässä on tietenkin se puoli, että itse aloitin halvalla 700mk nailonkielisellä Landolalla. Tiedän kyllä, että kitaransoitosta innostunut lapsi katselee fanittamiensa bändien soittajia ja haluaa heti ekaksi kitaraksi sakarallisen heavy-kepin ja vahvistimen, muu tuntuu turhalta. Epäilen että näillä monasti se ensimmäinen halpa, heavy-kitara jää myös viimeiseksi.

-Puiden merkitys saundiin. Sähkökitaroissa esim agathis eroaa aika paljon lepästä ja akustisen kohdalla voisi pohtia hieman kuusikannen tärkeyttä saundiin.
 
Joo katsotaan. Tässäkin täytyy miettiä että kuinka pitkälle tätä kannattaa viedä, onko tietoa liikaa. Meinaan esmes minä silloin kun soittamista aloittelin olin hätää kärsimässä jo senkin kanssa että saanko soittopelin soimaan, soundi nyt oli sitten ihan täysin mistään riippumaton.
 
Nyt kun vanhoilla vehkeillä kokeilee, niin niistä saa nykyään paljon enemmän irti, vaikka silloin ja yhä nykyäänkin ovat soittimina paskat.
 
-E-akustisissa käytetään melko paljon piezomikkejä, joka siis asennetaan tallaan.
 
Tämä lisätään.
 
-E-akustiset voi yleensä kytkeä suoraan PA-laitteistoon, eli näille ei välttämättä tarvitse omaa vahvistinta.
 
Kuinka monella aloittelevalla bändillä on PA?
 
-S-Kitaran mikkihöpinät on selkeästi suunnattu rock/hevi osastolle.
 
Juu, ehkäpä, mutta minusta kaksi humbuckeria riittää. Ei ole kitaraa jolla ei poppia pystyisi soittamaan, yksikelaisissa vaan on semmoinen meininki että ne lannistaa aloittelijan, ainakin minulla ne kiersi muinoin tajuttomasti ja hurina ärsytti. Halvat yksikelaiset ainakin teki noin, paremmista en tiedä. Tämä toisaalta korjaantuu myös silläkin, että sijoittaa tarpeeksi rahaa soittimeensa aluksi.
 
-Akustisien kitaroiden kohdalta jäi hieman sellainen maku, että klasari on turha ja teräskielinen pop. Muotoilisin tämän aihealueen viimeisen lauseen sanan "parempi" muotoon monipuolisempi.

Joo, katsellaan tätä. Mitä minä vaan olen seurannut, niin tuo teräskielinen vaan yksinkertaisesti on enemmän pop. Toki nailonkielisiä yhtään väheksymättä, käypäisiä soittomia nekin.
 
-Vahvistimien tehot oli aika huikeita... (kotisoittoon 10-20W, Bändisoittoon 50W->)
Kotisoittoon alaraja voisi lähteä 1W-> ja bändisoittoon 20W->
 
Bändisoittoon melkeinpä tarvitaan enemmän kuin 50 wattia. Ainakaan oma 65 trankku jää heti jälkeen ja lannistuu välittömästi. Toisaalta tämäkin on todella tapauskohtaista, riippuu paljon vehkeestä. Toisaalta niin on myös kotisoiton suhteenkin, oma 10 wattinen ei kelvannut mihinkään jo pelkästään tehojensa puolesta. Mutta katsotaan mitä tuohon voisi kirjoitella.
 
-Jossain vahvistimissa on myös boost-toiminto
 
Minusta boosti menee nippeleihin ja on lähinnä köyhän miehen lisäkanava.
 
---
 
Laittaisin itse siihen vielä, että kyllä ihan ensimmäiseksi kitaraksi voi ostaa halvan, mutta mieluiten silloin akustisen ja vielä mieluiten nailonkielisen kitaran. Sillä sointujen harjoitteleminen on helppo monestakin syystä. Tuntuma kitaraan on helpompi saavuttaa leveällä otelaudalla ja sitä myötä helposti huomaa onko kitara itselle sellainen soitin, jolla haluaa lähteä kehittämään taitojaan kunnolla.
 
Juu, tämä on hyvä pointti. Yritän sisällyttää tuohon mukaan sen että "Jos haluaa päästä halvalla ja on muutenkin epävarma valinnasta" -kohdan.

Kuinka monella aloittelevalla bändillä on PA?
 
No eipä se bändi ilman laulajaa tee paljoa paskaakaan, että kylä jokaisella bändillä nyt PA pitäisi löytyä. Kätevästi kun saa nimenomaan kitarat ja bassotkin tohon systeemiin.

Tämän vois laittaa faqiksi, niin vältyttäisiin niiltä viikottaisilta "ekat kitarakamat" -ketjuilta.

Tämän vois laittaa faqiksi, niin vältyttäisiin niiltä viikottaisilta "ekat kitarakamat" -ketjuilta.
 
Niitä tulee silti, homma helpottuu neuvojien osalta siinä, että lätkäistään kysyjälle linkki siihen faqiin ja tohon twinklen artikkeliin.

Minusta boosti menee nippeleihin ja on lähinnä köyhän miehen lisäkanava.
 
Joissain vahvistinmalleissa on jopa sellainen tuo boosti että se nostaa vain volyymia ja säilyttää saundin muuten samanlaisena, joten melko hankala tällaista on mieltää miksikään lisäkanavaksi.
 
Tämän vois laittaa faqiksi, niin vältyttäisiin niiltä viikottaisilta "ekat kitarakamat" -ketjuilta.
 
Jeejee, lisää FAQeja... Tuskinpa tätä kuitenkaan kukaan huomaisi siltikään vaikka oli ekalla sivulla. Ehkäpä linkki tuohon artikkeliin tuonne aloittelijat palstan ensimmäiseen viestiin olisi ihan riittävä?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=11&t=86249&o=0&co=0

Joissain vahvistinmalleissa on jopa sellainen tuo boosti että se nostaa vain volyymia ja säilyttää saundin muuten samanlaisena, joten melko hankala tällaista on mieltää miksikään lisäkanavaksi.
 
Hankala sellaista on kyllä mieltää yhtään miksikään erityisen käyttökelpoiseksi ominaisuudeksikaan. Aattelin tässä sellaista boostia joka lisää gainia eikä volumea.
 
Jeejee, lisää FAQeja... Tuskinpa tätä kuitenkaan kukaan huomaisi siltikään vaikka oli ekalla sivulla. Ehkäpä linkki tuohon artikkeliin tuonne aloittelijat palstan ensimmäiseen viestiin olisi ihan riittävä?
 
Minä aattelin että linkkiä tuohon laitetestauksen sivuille voisi sohaista aina kun sellainen uusi kamakysely tulee, hissuksiin ihmiset oppii kyllä jos se joka kerta eteen tulee. FAQ:ita valitettavasti juur kukaan tunnu lukevan, siitäkään huolimatta että syytä olisi.

No eipä se bändi ilman laulajaa tee paljoa paskaakaan, että kylä jokaisella bändillä nyt PA pitäisi löytyä. Kätevästi kun saa nimenomaan kitarat ja bassotkin tohon systeemiin.
 
Aika usein on varmaan niinkin että tyypeillä on halu soittaa mutta kukaan ei halua laulaa. Ei instrumentaalimusassa mitään vikaa oo.

Tämän vois laittaa faqiksi, niin vältyttäisiin niiltä viikottaisilta "ekat kitarakamat" -ketjuilta.
 
No tuskin nyt sentään kokonaan, ei kaikilla ole malttia niitä lukea. Mut vähentää osaltaan.
 
Mut joo hyvältä vaikutti alku. Omia lisäysehdotuksia:
 
- Myös akustisista esimerkkejä. Esim. Ibanezin ja Yamahan n. 200€ kuusikantiset. Tuolla rahalla saa nykyään ainakin noita merkkejä kokopuukantisinakin.
 
- Naikkareista vois mainita ainakin Yamahan "legendaarisen" C-40, lienee halvin soitin (oisko nykyään 100€?) jota uskaltaa sanoa kitaraksi.
 
- Jotain höpinää vois olla kielistä? Ajattelin niinkun siltäpohjalta että nuo halppisten ekat kielet tuppaa oleen kuraa. Muutenkin olis hyvä ostaa samantien satsi varakieliä, niitä kun tuppaa alussa katkeileen kun pleku jumittaa.. Ehkä muutenkin mainintaa mitä kannattais(?) ostaa samantien. (Kitarateline, laukku/pussi, plekuja, kieliä, viritysmittari, piuha, hihna..)
 
- Käytetty vaihtoehtona, varsinkin jos on mahdollisuus saada joku kokeneempi mukaan. On kyllä laaja aihe, mut eiköhän sekin kehity kun kehitellään.
 
- Neuvoja itse ostotapahtumaan, esim katso netistä (tompan ym.) hinta ja neuvottele paikallisessa musakaupassa tältäpohjalta, jos kehtoo kysyä niin ne varakieletkin saa yleensä samaan rahaan. Aloitelija ei tiedä ettei niitä ovh. hintoja pidä ihan tosissaan ottaa;)

Mä oon kahdella Bentonin kitaralla soittanut. En tiedä onko mulla käynyt hemmetinmoinen säkä, mutta mun mielestä ne oli paljon parempia kuin monet muut halpiskitarat (ts. kyllä niillä soitti). Joo, ei mennä tähän.. :)
 
Mennään vaan. Minäkin olen yhdellä sähkiksellä ja yhdellä akustisella. Akustinen soundas aika surkeelta mutta sähkistä ei voinut moittia.

Artikkelia editoitu, muutokset listattu tämän threadin etusivulla. Käykää btw sohimassa sitä banneria siellä ylhäällä etusivulla, näkyis taas liikennettä olevan aika mallikkaasti tuonne. :)
 
- Myös akustisista esimerkkejä. Esim. Ibanezin ja Yamahan n. 200€ kuusikantiset. Tuolla rahalla saa nykyään ainakin noita merkkejä kokopuukantisinakin.
 
- Naikkareista vois mainita ainakin Yamahan "legendaarisen" C-40, lienee halvin soitin (oisko nykyään 100€?) jota uskaltaa sanoa kitaraksi.
 
Juu, lisätään. C-40 voidaan lisätä suorilla, yleisesti ottaen noita hyviä ehdotuksia akustiseksi otetaan vastaan.
 
- Jotain höpinää vois olla kielistä? Ajattelin niinkun siltäpohjalta että nuo halppisten ekat kielet tuppaa oleen kuraa. Muutenkin olis hyvä ostaa samantien satsi varakieliä, niitä kun tuppaa alussa katkeileen kun pleku jumittaa.. Ehkä muutenkin mainintaa mitä kannattais(?) ostaa samantien. (Kitarateline, laukku/pussi, plekuja, kieliä, viritysmittari, piuha, hihna..)
 
Tarvekauluista muuten täytyy lisätä tekstiä, hyvä huomio. Samaan syssyyn voidaan laittaa jotakin läppää myös kielistäkin.
 
- Käytetty vaihtoehtona, varsinkin jos on mahdollisuus saada joku kokeneempi mukaan. On kyllä laaja aihe, mut eiköhän sekin kehity kun kehitellään.
 
Joo, tätä olen miettinyt. Käytetyn soittimen ostamisesta melkeinpä saisi itsenäisen artikkelin, joten kyseisen jutun voisi jättää tällä hetkellä pois kokonaan. Tekee laajan kokonaisuuden käytetyn ostamisesta ja pistää linkkiä tuonne sitten.
 
- Neuvoja itse ostotapahtumaan, esim katso netistä (tompan ym.) hinta ja neuvottele paikallisessa musakaupassa tältäpohjalta, jos kehtoo kysyä niin ne varakieletkin saa yleensä samaan rahaan. Aloitelija ei tiedä ettei niitä ovh. hintoja pidä ihan tosissaan ottaa;)
 
Joo, tästä jutusta voi laittaa pari sanaa. Kovin monimutkaista hommaahan tuo ei ole, kyselee tarjoukset kaikkialta ja ostaa halvimman.
 
Ulkomailta tilaaminen periaatteessa olisi oman artikkelin arvoinen juttu jo sellaisenaan.

ehdotuksia akustiseksi otetaan vastaan.
Iban halvimmat kokopuiset ovat AW ja PF sarjaa, Jammun FG sarjaa. Kelpo soittimia kaikki mitä testailin, erot olivat lähinnä ulkonäöllisiä. Selkeää saundinparannusta mielestäni tapahtui noissa vasta kun hinta tuplaantui (n.400€)

Tosta Vosin AD-sarjasta sellasta, että niitä ominaisuuksia on enemmän isomman teholuokan vahvistimissa. Noissa on jonkunlainen powerscaling-systeemi, ja 50-mallissa on muistaakseni pedaalimallinnuksia myös, joilla voi suoraan sitten buustata etuastetta.
 
E: Lisäksi täytyy sanoa, että noi LTD:n halvimmat mallit on käytettynä ihan rahansa arvoisia, nimenomaan kiinteätallaiset mallit. Laatu näissä vaihtelee todella paljon, eivätkä missään nimessä ole täydellisiä aloittelijalle, mutta ihan ookoo. Omalta kohdalta kokemusta on lähinnä viper-50:stä, jonka olen omistanut, ja satunnaisesti muita soittanut. ESP:n omat lh-100 mikit ovat aika tunkkaisen kuuloiset, ja saundi tuntuu menevän tukkoon high-gainillä soiteltaessa. Omalla kohdalla auttoi jonkun verran mikkien etäisyyden säätö. Vähän kauempana tukkoisuus väheni, mutta kokonaan en saanut sitä pois. Plussaa hyvästä pulttiliitoksesta. Viimeistely ihan jees, ei täydellinen, muttei myöskään mikään susi. Ja jos liikkeestä ostaa, niin ainakin itse olen tottunut siihen, että kaupan setä laittaa säädöt. Esim jos otelaudan nauhojen päät tulevat liikaa ulos, törröttävät ja ottavat käteen kiinni, niin kaupan päälle nuo hiotaan sitten kuntoon. Tietysti jos postimyynnistä ostaa, niin kitaran saa tehdaskunnossa, ei välttämättä paras valinta.

musta eka kitara pitäisi olla ehdottomasti kiinteätallainen. se kampi on monelle lelu joka vie vain vireen mennessään.

Sitä olisi taas muoksittu, lisätty esmerkkejä akustisista, veivattu ostotapahtumaa, lisätty muita härpäkkeitä ja muuta.
 
Palautetta kiitos ja jos niitä parannusehdoksia löytyy vielä niin tähän ketjuun kiitos.

Siellä ei esim. mainittu että yksikelaisilla saa yleensä luonnollisemman kuuloiset akustiset äänet, vaan sai kuvan että hambuckerit kuuluu ja kannattaa olla kitarassa riippumatta soittotyylistä.
 
Niin, tässä on juuri se, että halvat yksikelaiset hurisee aika kohtuullisesti. Itse kyllä katsoisin että ensimmäisessa kitarassa olisi syytä olla hamburgerit, mutta täytyy tätä harkita, riippuu mitä muut on mieltä.
 
Ja luetteloidessa eri kitara ja vahvistin vaihtoehtoja, voisi myös vaikka T-kaupan hinnan laittaa siihen ja tarvittaessa käytettyjen keskihinta, jotka antaisivat vähän suuntaa aloittelijoille hinnoista.
 
Tätäkin mietin, mutta minusta tuo informaatio on vähän sellaista että se tuppaa muuttumaan suhteellisen usein ja se on pitkällä tähtäimellä hintojen laittaminen ei ehkä ole viisasta. Samasta syystä en linkittänyt myyviä firmojakaan, koska kaikenlaiset guidet netissä yleensä ovat sellaisia, että niitä ei muisteta/jakseta päivittää noiden tuollaisten juttujen osalta ollenkaan.

Niin, tässä on juuri se, että halvat yksikelaiset hurisee aika kohtuullisesti. Itse kyllä katsoisin että ensimmäisessa kitarassa olisi syytä olla hamburgerit, mutta täytyy tätä harkita, riippuu mitä muut on mieltä.
 
Aikoinaan omistamassani Squier Affinity Fat Stratossa ei hurina ollut päätä räjäyttävä. Kun soittelin puhtaita juttuja niin mielummin pidin yksikelaisella. Hambuckerin puhtaasta äänestä en tykännyt ollenkaan. Enpä tiedä muista halppiksista, mutta squierin perusteella mielestäni pitäisi suositella kitaraa jossa on sekä yksikelainen että hambuckeri. Tekee soittimesta monipuolisemman, ja tahtoohan aloittelijakin ainakin kokeilla soitella ilman säröjä.
 
Mutta kuitenkin kaikenpuolin hyvä artikkeli kuten muutkin arvostelut. Arvostan vaivannäköäsi, ja seuraavan kerran keskustassa käydessä aion mukaani ottaa Behkun EQ:n. Hyvää työtä olet tehnyt. Tsemppiä!

Aikoinaan omistamassani Squier Affinity Fat Stratossa ei hurina ollut päätä räjäyttävä. Kun soittelin puhtaita juttuja niin mielummin pidin yksikelaisella. Hambuckerin puhtaasta äänestä en tykännyt ollenkaan.
 
Jaa-a täytyy katsoa tuota sitten, minun ekassa sähkömelassa (Peavey Raptor) oli kyllä maan mainiot hurinat. Ehkäpä tuota paragraafia sitten täytyy viritellä johonkin muotoon.