Studiotyöskentely ›

Heps. Eli tarkotus olisi alkaa äänittää ja sitten miksata mahdollisimman '80s-henkinen imelä balladi. Säkeissä hiljastellaan ja kertseissä sitten räjähtää särökitaroiden yms. voimalla, tietenkin. Kaikki muu paitsi kitarat ja laulut tulee tietokoneelta.
 
Olisi mukava tietää, mitkä olivat ne elementit, jotka tekivät kasarisaundista just sellaisen. Geitatuilla rumpukaiuilla pääsee jo alkuun, mutta on varmasti kaikkea muutakin. Oliko 80-luvun miljoonastudioissa jokin tietty kaikulaite johon kaikki ajettiin aina (mietin vaan josko löytyis SIR:ille impulssia)? Hallia, platea, roomia vai mitä? Kitaroihin, ehkä jopa bassoon(?) pirusti chorusta? Hymyilikö eq-käyrätkin kun äänimaailma oli niin hassua?
 
Ennen kuin joku ehättää sanomaan, että vuonna '80 ja '89 tehtiin aivan erilaista musaa ja mitä v*ttua nää haluat.. en osaa nimetä mitään referenssipiisejä tai tiettyä pistettä 80-luvun aikajanalla kun en aikakauden musaa kuuntele. Jonkinlaista osviittaa tarjotkoon herrat Phil Collins ja Nik Kershaw. Ehkäpä myös Scorpparit.

Jos koskettimia niin Yamaha DX7 epianot sopii just tuohon kasari balladiin. ja Native Instrumentsin FM7 mallintanee sitä loistavasti. Muusta en osaa sanoakkaan paitsi kaksi muuta synaa henkeen on Korg M1,Roland D50 niitä ei liene vaan mallinnettu kovin hyvin ainakaan...

Yamahan SPX90 on "se" kaiku.

Nämä on jees: chorusta melkein kaikkeen, viiveet lauluihin, geitattu reverb rumpuihin, bassariin 5k tienoille paljon korostusta itse alapäätä voikin sitten vähentää. Ambienttia sitten vielä vähän liikaa nykymakuun. Lopuksi eq:lla vähän yläkireäksi koko hoito.
 
Näitä vältä: Wahittelu on ihan pannassa samoin phaser (toisin kun chorus/flange osasto). Kaikenlainen tubelämmitys. Nauhakaiku.

Yamahan SPX90 on "se" kaiku.
 
Hös... REV5 tai 7 olis aika "siinä", ja Lexiconin LXP 1,5 tai 15 hyi prkl...
 
Lisäksi kaikki pitää kompressoida ja chorustaa niin tappiin et dynamiikassa ei tapahdu yksinkertaisesti mitään.

Yamahan SPX90 on "se" kaiku.

Tai oikeastaan se AMS reverbi oli se kaiku! Hieno vehje vieläkin

Vanhoista dynacordin rumpukoneista lähtee trigattuna sellanen toppaus, että biisin hartiat saavat tyylinmukaisen toppauksen.
 
Kaikki mahdollisimman paskilla digimuuntimilla sisään ja ulos.
 
Kaikki exiterit yms. kehiin, eikä sitten säästellä sitä "ilmavuutta"!
 
Ni ja alesiksen microverbeissä on aika hyvät paskat soundit.

Vanhoista dynacordin rumpukoneista lähtee trigattuna sellanen toppaus, että biisin hartiat saavat tyylinmukaisen toppauksen.
 
Kaikki mahdollisimman paskilla digimuuntimilla sisään ja ulos.
 
Kaikki exiterit yms. kehiin, eikä sitten säästellä sitä "ilmavuutta"!
 
Ni ja alesiksen microverbeissä on aika hyvät paskat soundit.
 
Tästähän tulee oikea kauhujen galleria! Mieleen tuli vielä pari herkkua.
 
Bassari ja virveli tulee tosiaan korvata rumpukoneen sampleillä ja tomit korvataan triggaamalla Simmons SDS5 -synarumpumodulia tyyliin:"phiiuuu", "pfiuuu". Älkää naurako, tämä oli totista totta 80-luvulla.

Mainiota, mainiota! Pätevänkuuloisia vinkkejä on sadellut. Jos jollakin on hyviä linkkivinkkejä artikkeleihin / foorumikeskusteluihin aiheesta niin heitelkäähän tänne.

Tai oikeastaan se AMS reverbi oli se kaiku! Hieno vehje vieläkin
 
AMS RMX 16, nonlinear 2 -preset virvelille. Se on siinä. Harmi vain, että tätä vehjettä liikkuu aika harvakseltaan ja hinta tuppaa olemaan siellä 2000 euron tietämillä.
 
Rev 5:stä saa myös aika vakuuttavaa kasarikaikua, eikä se SPX-90 paha ole myöskään. Molemmat löytyy räkistäni :)
 
Lexiconin lxp-1:stä monet tosiaan hehkuttavat myös tuohon kasarisoundin tekemiseen.

toki olis apua jos olis hyvä biisikin...

Kitarasoundeihin sellanen reilu ylämiddlekorostus. Mahdollisimman paska kompura, joka syö viimeisetkin bottnen rippeet "parantaa" myös soundia. Joku kiva viive + reverb, jottei saa mitään selvää ja chorus myös särösoundeihin. Jos siihen tulee soolo, niin mahdollisimman "suorittava", ei melodinen. Yleisesti mahdollisimman prosessoituna kaikki. Kasarissahan niiden soittimien on tarkoitus kuulostaa mahdollisiman vähän oikeilta soittimilta...

Semmonen kasari-ajantuhlausvinkki vielä et Lexiconin lxp15 on käyttikseltään ihan mahtava löytöretkeilyn kohde jos on ylimääräistä aikaa hiusten kreppailun välissä. Kuulostaakin yhtä skebulilta kun lxp 1 ja 5.

Niin oikeestaan... kunhan tukka on iso ja siinä on pehmennys, niin ollaan jo aika deep.

Ei hitto, nää jututhan täytyy pölliä omalle bändille, joka on omistautunut '80-luvulle! (: Kitarastyrkkari täytyy tietysti mikittää ainakin metrin päästä ja paljon saha-aaltosynia. Reasonissa AnalogTractorin Yellow ja Analog Brass on varmoja valintoja.
http://www.denhaku.com/r_box/rx5/rx5.htm -tolta saa ajanmukaiset rumpusoundisamplet. Varsinkin SD3! Scorpparit joo, ja sit Whitesnake ja Skid Row on aika kattavasti kasaria. Ja tietysti et pääsis tunnelmaan, eläytymistä helpottaa '80-luvun mainokset: http://www.x-entertainment.com/downloads/

Niin oikeestaan... kunhan tukka on iso ja siinä on pehmennys, niin ollaan jo aika deep.
 
Kuivat pois päältä ja pehmennys sivuilta... Eilen näin pätkät Gregg Bissonetten 80-luvun rumpuvideota. Ne hiukset... Ruoska taakse, ylipitkä pystytukka otsatukalla edessä ja koko komeus blondattuna. Jos ei tolla pääse fiilikseen, niin ei sitten millään!
 
http://images.google.fi/imgres?imgu … num%3D10%26hl%3Dfi%26lr%3D%26sa%3DN

Tuolla on myös Linn-soundifontti, kiitos Shagriml:lle!
http://koti.mbnet.fi/shagriml/temp/blaaa/HS%20Linn%20Drums.sf2

Jos kyseessä on naislaulaja (tyyliin T'Pau), sen pitää antaa laulaa snadisti epävireisesti, kun autotunea ei ole vielä keksitty. Vireongelmaa peitellään jättimäisellä reverbillä.
 
Ja mukaan pitäisi ympätä aivan sairaalloisen kaiutettu rytmikapula, joka kuulostaa jotakuinkin vesipisaran tipahtamiselta vuorenpeikkojen pääluolassa.

Sanoiko joku jo BBE?