| Aihe: Sonata Arctica | |
|---|
|
SA:sta ole saanut käsityksen, että on suosittu ulkomailla, mutta Suomessa bändiä seuraa aika pieni, mutta uskollinen faniporukka. Aika monissa keskusteluissa on bändiä dissattu, enkä aina ymmärrä miksi.
Eniten kuulee kommenttia, että Sonata on huono livebändi. Ainakin ne keikat, jossa itse olen paikan päällä ollut, ovat olleet hyviä vetoja. Tuosta muutaman vuoden takaisesta vaisuhkosta livelevystä tämä maine on tullut?
Mitä tulee Tony Kakon vokalisointiin, mielestäni hyvä ja persoonallinen ääni. Moitittu kehnosta englannin ääntämisestä mikä osittain pitääkin paikkansa, mutta tämä osa-alue on paranemaan päin kuitenkin ollut.
Sonatan biisit itsessään ovat usein aika omintakeista ja kuuntelua vaativaa. Joskus biisit toistavat pahasti itseään. Toisaalta bändillä on myös totaalisia huippuja tyyliin Don't say a word ja Victoria's secret. Joka tapauksessa ehkä seuraavalla levyllä voisi harkita osittaista uusiutumista tyyliin Stratovarius. Pelkällä tukutukulla ei loputtomiin mennä. Kuitenkin Sonatan kaksi viimeisintä levyä ovat mielestäni parempia kuin Stratovariuksen vastaavat. Siten luulisi, että suomessakin bändi olisi suositumpi kuin se nyt on. No, niillä keikoilla joilla olen ollut, on ollut aika kiihkeä meininki. |
 petrutsi
22.11.2005 19:56:23 (muokattu 22.11.2005 19:57:05) | |
|
En nyt voi sanoa etteikö Sonata olisi suosittu. Itellä on semmonen kuva, että ovat heti yökalojen ja potomeitten jälkeen se suosituin suomihewwareista. Itse bändistä sitten jo mainitsemasi saman toistaminen ja se Tonyn laulu myös välillä on (vähän) tympivää.
Mutta hyviä biisejä ja ideoita löytyy sitä vastoin myös paljon. Mary Lou taisi olla ensimmäinen biisi jonka yhtyeeltä kuulin ja se on vieläkin kestohitti, jota tulee luukutettua. Ja itsehän tykkäsin siitä livelevystä kovinkin. Sitä varmasti eniten tullut kuunneltua tuotannosta, jos lasketaan levyjen kuunteluissa.
Kannattaa muuten tsekata Jani Liimataisen Young Guitar Dvd:llä ollut pätkä. Siinä oikeastaan paremmin tajuaa miehen taidot, kun pääsee näkemäänkin sen. Ellei ole livenä nähnyt. Itsehän en ole. Vielä.
My balls and the end of humanity..how the hell are they related? |
|
Olisi aikomus mennä katsomaan Teatriaan, että kuinka se mun kaima vetää heviä menemän :D
Samalla Teräsbetoni näyttää kuinka soitetaan.
Näköjääs tuli offtopiccia, mutta eikai se haittaa?
Suositelkaa muuten jotain Sonatan levyä joka kannattaa ostaa tutustumismielessä. THV-klubi #40
Menossa mukana: Musiikkikullas
"Bang your head, kill your soul, let your fucking head explode" |
|
Olisi aikomus mennä katsomaan Teatriaan, että kuinka se mun kaima vetää heviä menemän :D
Samalla Teräsbetoni näyttää kuinka soitetaan.
Näköjääs tuli offtopiccia, mutta eikai se haittaa?
Suositelkaa muuten jotain Sonatan levyä joka kannattaa ostaa tutustumismielessä.
Silence. |
|
Suositelkaa muuten jotain Sonatan levyä joka kannattaa ostaa tutustumismielessä.
Sonatan eka levy Ecliptica on helevatin hyvä. Samoin kolmoslevy Winterheart's guild. Näillä kannattaa lähteä liikkeelle. |
|
Ecliptica
Winterheart's guild
Silence
Näillä mennään, kiitän ja kumarran. THV-klubi #40
Menossa mukana: Musiikkikullas
"Bang your head, kill your soul, let your fucking head explode" |
|
Vaikken minä normaalisti tällaista tukutuku-poweria kuuntele, niin Sonatassa kyllä viehättää se jokin. Ehkä osaltaan se, että musiikillisesti bändi on astetta parempi, mielenkiintoisempi ja kunnianhimoisempi kuin monet kollegansa. Tai mistä minä oikeastaan tiedän, kun en ole niitä muita juuri kuunnellut. Mutta Sonata Arctican musiikista pidän paljon. Tony Kakon tekstit ovat normaaleita "Heart of an eagle, he flies through the rainbow" -tekstejä monitahoisempia ja jopa syvällisempiä, varsinkin jos ottaa huomioon minkälaisia tekstejä tällaisilla bändeillä yleensä tuppaa olemaan. Parhaat levyt ovat mielestäni Silence ja Winterheart's Guild. |
 Hiku
22.11.2005 21:30:38 | |
|
Tykkään kyllä ja taitoahan sälleiltä löytyy vaikka muille jakaa. Finlandia -klubilla nähdään! :D
Mato. |
|
Pari mukavaa rallia kuten Broken, Don't Say a Word, Black Sheep ja Fullmoon.
"Mä pystyn soittaa nopeemmin kun sä" -biisit eivät sitten iske niin kovaa.
Proge ei ole musiikkityyli. Proge on elämäntapa. |
|
Suositelkaa muuten jotain Sonatan levyä joka kannattaa ostaa tutustumismielessä.
Silence on ehkäpä SE sonata levy. Vähän niinko bodomeitten hatebreeder ja nightwishin oceanborn. Omasta mielestäni uusin Reckoning Night on kuitenkin paras tähän mennessä ja loistava osoitus bändin tämän hetkisestä tasosta. |
|
Itselleni uppoaa Sonatan tuotannosta lähinnä Ecliptica. Silencelläkin on muutama hyvä kappale, mutta sen jälkeen mielestäni yhtye on tuottanut melkoisen tasapaksua tavaraa. Rauhallisemmat biisit, kuten My Land, Full Moon ja Replica ovat ehdottomia suosikkejani, kun taas tukutuku-osastolta ei oikeastaan mene kuin 8th Commandment ja Wolf & Raven.
Elä sinä boikka huijjo, ota podee |
|
Jees meikä diggailee ja olenpa menossa perjantaina livekuntonsa katsastamaan. Nähty kesällä Sauna Open Airissa ja pari kesää sitten Suviyön Usmutuksessa. Hyvä bändi myös livenä, vaikka ennen en jostain syystä tykännyt. Ei enää pahemmin haittaa Kakon lausuminen ja onhan herra parantanut kuin sika juoksuaan.
Jani on kyllä saatanan kova kitaristi.
Paska soi ja balalaikka haisee. |
 Mimi
23.11.2005 11:34:39 | |
|
En hemmetti vie tiedä mikä tässä on, kun haluaisin kovasti tykätä Sonatan musiikista, mutta jotenkin on vaan niin käsittämättömän vaikeaa päästä sisälle niihin biiseihin. Ne vähän hitaammat biisit on helpompi omaksua, mutta just nämä nopeat tuplajenkat on sitten jotain aivan käsittämätöntä. Uusin levy aukesi vasta kahden kuukauden hyllyssä homehtumisen jälkeen, tyyliin "Ai, onks mulla tämmönenkin? Hei, täähän on oikeastaan aika hemmetin hyvä!" Myös Ecliptica on tähän mennessä jokseenkin auennut, nyt on kuuntelussa Silence, joka on vielä vähän hämärä. Keikalle ajattelin silti ensi keskiviikkona mennä.
Yksinäinen susi... |
 John Titor
23.11.2005 11:43:33 (muokattu 23.11.2005 11:44:19) | |
|
Olen kuullut sellaista että se Sonatan livekiekko olisi itse asiassa äänitetty studiossa, Kakko on juossut ympäri studiohuonetta ja sillee. En ole täysin varma asian todenperäisyydestä mutta näin asia on esitetty luotettavien tahojen toimesta.
Paskat minä asiasta välitän, Sonatalla on pirun hyvää musiikkia, sama vaikka olisi koneella tehty kaikki, ei paljon jaksa napata. Erinomaisia kappaleita, erinomaista laulua, mahtavaa ennakkoluulottomuutta musiikillisissa ratkaisuissa, hyvää soittoa, ainoat asiat mitkä vaivaavat ovat bändin hetkittäinen tyylittömyys imago- ja muissa vastaavissa ulkomusiikillisissa asioissa ja liverumpaloinnin takkuaminen. Kaikki studiolevyt kuitenkin löytyvät hyllystä ja diggaan musiikista kovasti. |
|
Jälleen kerran... Minä en näe mitään hyvää tässä bändissä, ovat maailmalla ja etenkin japanissa erittäin suosittuja. Kakko laulaa kyllä omintakeisella tyylillä, mutta minusta hänen äänensä sopisi enemmänkin humppaan kuin heviin. Oon aikoinani kuunnellu sillon ku tämmönen nopea soittaminen ja tuplat vielä kiinnosti, ja kyllästyin hyvin äkkiä koko bändiin. Mutta onhan se tämäki ns. kikkeliheviä jolle täytyy genrenä nostaa hattua. Ehkä tämä on esiaste niille tulevaisuuden hevimiehille jotka tulevaisuudessa saavat mainetta ja mammonaa, jos eivät itseään puukottamalla niin soitollaan. Minä en henkilökohtaisesti jaksa kuunnella kyseistä bändiä edes tausta hälinänä, mielluummin taustalle soimaan death/grind/norjahevimeteliä ja 50centiä kuin tätä. Mutta joku saattaa varmasti pitää tästä bädistä, itse en suosittele kenellekään.
Ironia on uutta niille jotka eivät siitä ennen ole kuulleet.
Punttisika #7 IMIK #36
IHFC #1 Perustajajäsen |
 Starlia
23.11.2005 13:10:17 (muokattu 23.11.2005 13:11:03) | |
|
Ecliptica iski aikoinaan. Hyviä biisejä, mutta Kakon ääntämys oli aika suolesta. Silencen ostin, mutta sieltä en löytänyt hyväksi biisiksi kuin "End of This Chapter" -veisun. Winterheart's Guildin lainasin netistä, kuuntelin kaksi biisiä ja deletoin koko levyn.
Johtopäätös: Huonoon suuntaan menneet. Tekisivät jotain erilaista, niin vois toimia paremmin. Aika tusinatavaraa ovat mielestäni.
Silencen aikoihin tuli livenä nähtyä Tavastialla. No jaa.. Jos Kakko olisi pitänyt turpansa kiinni, niin olisi jaksanut kuunnella. Vietinpä 60% keikasta baaritiskillä :)
Liimatainen soittaa kyllä hyvin. Tosin tuolla keikalla pisteet laskivat ERITTÄIN roimasti, kun jätkällä oli meikkiä enempi kuin Viipurin tytöllä ja paitana 5 numeroa liian pieni paita, jossa luki kimallefontilla "Britney". Hyi saatana.
Edelleen jaksaa aina naurattaa kun kaljaa juodessa kuuntelee Successor-levyltä biisiä My Land (live) kun rumpalipoika ei oikein jaksa polkea niitä basareita :) |
|
Siis vitun hyvää kännimusaa! Toisaalta helvetin huonoa krapulamusaa.
Ostin Silencen lukuisien suositteluiden jälkeen. En voi sanoa, että rahat olisivat menneet hukkaan, mutta levy on aivan helvetin vitun paska (minun mielestäni).
The End Of This Chapter = HOho! |
|
Johtopäätös: Huonoon suuntaan menneet. Tekisivät jotain erilaista, niin vois toimia paremmin. Aika tusinatavaraa ovat mielestäni.
Hassua, kuinka se, että tekee vanhoilla aineksilla ja omilla mausteilla paremman keitoksen kuin kukaan muu, ei riitä monelle taholle, mutta kuluttajat diggaavat silti hulluna. Eikös juuri se, että tekee saman homman kuin muut, mutta niin paljon paremmin, tee Sonatastakin erilaisen?
Mielestäni Stratovarius Episode- ja Visions-levyillä ja Sonata Arctica ovat vieneet kaupallisen sankarihevin suunnilleen niin pitkälle kuin sen voi viedä ilman että se menee tavalliselta kuulijalta yli hilseen. Lisäksi Sonata (tai siis Kakko) ei edes ammenna teutonihevistä läheskään niin paljon kuin mitä se ammentaa seiskari-kasaripopista ja rokista, Queenilta, leffasoundtrackeista jne. ja jo se antaa mielestäni Sonatalle omaa saundia. Se nopea tukutuku ei kyllä ole mun mielestä Sonataa kuvaava termi, ne rallit ovat yleensä levyn tylsintä antia.
Sanokaapa muuten sitten niitä erilaisia ja omalaatuisia sankaripumppuja, joilla omalaatuisuus ei vie sijaa musiikilta? |
|
Upeita kappaleita mutta jokin jää uupumaan.
Tony Kakon (meniks oikeen?) ääni tuntuu aika persoonattomalta.
Kitarat ja kiipparit kuulostaa hienolta levyillä ja varsinki ton Victorias secret biisin soolo on helvetinmoinen.
Reckoning day oli aika ponneton levy josta löyty n. 1 hyvä biisi, muut on ollu tasaväkisiä. |
|
Kaikki levyt ovat olleet viime aikoina ahkerassa kuuntelussa, ja omasta mielestäni jokaiselta löytyy useampikin loistava biisi, ja susipaskat rallit ovat suhteellisen harvassa. Monet tosiaan ovat sitä mieltä, että Sonatan tyyli on muuttunut (huonompaan suuntaan) Winterheart's Guildin ja Reckoning Nightin myötä, mutta itse en ole huomannut tyylisuunnassa radikaaleja heilahduksia Ecliptican ajoista, samaa powertakataka+balladi -sekoitusta yhä edelleen, joka ainakin meikäläiseen uppoaa.
Ainoat asiat, jotka välillä särähtävät korvaan, ovat joidenkin biisien älytön syna/kitarahäröily (esim. Destruction Preventer) ja Kakon finglish (esim. Shy). Nuokaan eivät kuitenkaan ole useimmissa biiseistä häiritsevästi esillä.
Sonatan keikoista en osaa sanoa vielä mitään, joulukuussa olisi tosin tarkoitus mennä Pakkahuoneelle katsomaan.
"No finish could save the look of that guitar. I would recomend real flames for it." -HC |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
