Kitarat: kitarakamat ›

Elikkä kysytääs nyt tämmönen kysymys, että paljonko eroaa soundiltaan lehmus- ja leppärunkoinen strato toisistaan?

Epäilen että valtaosa meistä ei huomaisi eroa, jos saisi kaksi identtistä sähkökitaraa toisessa vain leppä ja toisessa lehmusrunko. Sähkökitarassa varmaan eniten ääneen vaikuttaa mikit.
 
Höpö höpö. Oikeesti.
 
Mulla on kaksi stratoa, jotka spekseiltään ovat hyvin lähellä toisiaan, paitsi runkomateriaali on eri. Soundi on myös aivan selkeästi erilainen. Jopa sama kaulamikki kuulostaa tyystin erilaiselta.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=15&t=67636&o=0#p1476226
 
Kitara on kokonaisuus, ja sen soundiin vaikuttavat toki monet asiat. Runkopuun materiaali ja ominaisuudet eivät todellakaan ole näistä asioista vähäisimpiä.
 
JuSu

meitsi komppaa jusua!
toisekseen stratoa valitessa se akustisesti soittaminen on todella tärkeää. jos se ei soi unpluggedina, niin ei se soi sähköjenkään kanssa.

Jos aletaan miettimään sähkökitaroiden soundieroja runkojen suhteen, niin silloin kitaraa pitää soittaa akustisesti ilman vahvistinta, koska se ei enää kerro mitään kun ääni tule mikrofonin ja vahvistimen läpi, silloin kyse on enemmän jo mikeistä, tallasta ja kielistä.
 
Jos asia olisi tosiaan noin, olisi varmaan sama vaikka mikit, talla ja kielet olisi kiinnitetty ohueen vanerin palaseen.:) Ne mikit tosiaan poimii sitä kitaran soundia ja värähtelyä ja vahvistin sitten toistaan sen.
 
Eria asia on sitten, esim. tehokkailla aktiivimikeillä. Niiden takaa ei enää kitaran ominaissoundi kuulu niin selkeästi.
 
Yleisesti ottaen, ei mikit tee soundia, ne vaan poimii sen. Tottakai eri mikit poimii soundin vähän erilailla ja eri taajuuksia korostaen.

Starsailorin juttua en kyllä itsekään allekirjoittaisi..
Tässä omaa tutkimusta mikkien vaikutuksesta soundiin ääniclippien kera:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=15&t=98179&o=0#p3087220
 
Mutta mutta.. lehmus- ja leppästratoja testanneita odotellen... =)

Totta, en uskonut että sanani saa laajaa kannatusta, mutta mielestäni olen ainakin jossain mielessä oikeassa. Jos tehtäisiin "tieteellinen" tutkimus, niin silloin kaikki seikat pitäisi olla testikitaroissa samallailla: kielten/mikkien korkeus, kielten merkki ja kuluneisuus, mikkien tyyppi, kaulan materiaali jne. Silloin myös kitaraa voitaisiin soittaa vahvistimen läpi, jonka asetuksia ei tietenkään vaihdettaisi testin kuluessa. Vasta silloin näkisi varmasti mikä merkitys sähkökitarassa on kun runkomateriaali vaihtuu toiseen. Tietysti sähkökitarakin on pohjimmiltaan akustinen soitin, mutta koska resonoivaa kaikupohjaa ei ole on, niin akustinen ääni on paljon esim. akustista kitaraa heikompi. Joten en usko että yksikään teistä on oikeasti tehnyt tälläistä koetta, joten kaikki sanomanne on yhtälailla väärin tai ainakin vääräksi todistettaviksi, kuten jusun vertaus hänen omista stratoistaan. Nehän ei mun mielestä ole samanlaisia kitaroita alkuunkaan, joten hänen mahdollisesti havaitsemat erot voi väittää johtuvat aivan muusta kuin rungon materiaalista... :)
 
Lisäys: Tarkemmin mietittynä kyllä sähkökitaroissakin tärkeät nyanssi erot korostuvat, kun puulajit vaihtuvat ja mikit tietenkin vahvistavat tätä ilmiötä entisestään, joten sanoissani ei ehkä ole lopulta paljoa järkeä/tietoa takana. Puun massa ja koostumus vaihtelee lajista ja kappaleesta riippuen jonkin verran ja tämä lisää taajuuksia tai poistaa niitä ja vähentää tai pidentää kielen aiheuttamaa värinän kestoa. Kuitenkin akustisissakin kitaroissa ilmiö on lopulta aika pieni, jos otetaan kaksi identtistä kitaraa joissa, vaikka kuusikansi ja eripuusta tehnyt pohja ja sivut. Tiedän tämän, koska olen omistanut kaksi kokopuista identtistä kitaraa joissa toisessa oli vaahterakaula, sivut ja pohja, kun taas toisessa vastaavat mahonkiset. Järjellä ajatellen vaahteraisen voisi olettaa olevan paljon kirkkaampi ja taas mahonkinen pehmeämpi soundinen. Näin myös oli, mutta erot eivät olleet mitenkään kovin suuret, kun nauhoitin minuutin mittaisen kappaleen soittaen kummallakin kitaralla. Vertailuun tietenkin vaikutti mikin sijoitus ja kuinka paljon se leikkasi kummakin kitaran taajuuksia, mutta samanlainen perussoundi oli molemmissa kitaroissa.

Vertailuun tietenkin vaikutti mikin sijoitus ja kuinka paljon se leikkasi kummakin kitaran taajuuksia, mutta samanlainen perussoundi oli molemmissa kitaroissa.
 
No jos kyseessä on samanlaiset kitarat(paitsi ne puut) niin eikös niissä pitäisikin olla samanlainen perussoundi? Kyllähän kaksi erilaista stratoa soundaa erilailla, mutta on niissäkin yleensä se straton perussoundi läsnä. Sama telecastereissa. Ja Les Pauleissa. Ja muissa.

No jos kyseessä on samanlaiset kitarat(paitsi ne puut) niin eikös niissä pitäisikin olla samanlainen perussoundi? Kyllähän kaksi erilaista stratoa soundaa erilailla, mutta on niissäkin yleensä se straton perussoundi läsnä. Sama telecastereissa. Ja Les Pauleissa. Ja muissa.
 
Juu kai.
 
Kaksi periaatteessa samanlaista kitaraa voi kai soundata erillaiselta ja mahonkibodinen strato soundaa silti stratolta, tavallaan. Ei mulla muuta.

paljonko eroaa soundiltaan lehmus- ja leppärunkoinen strato toisistaan?
 
Vähemmän kuin leppä- ja sarnirunkoiset. Lehmus on tosi lähellä leppää, minä en ainakaan erottaisi soundin perusteella toisistaan jos en tietäisi.
 
(tämä siis puhdasta mutua aikojen saatossa minulla olleiden stratojen perusteella...)

Vähemmän kuin leppä- ja sarnirunkoiset. Lehmus on tosi lähellä leppää, minä en ainakaan erottaisi soundin perusteella toisistaan jos en tietäisi.
 
(tämä siis puhdasta mutua aikojen saatossa minulla olleiden stratojen perusteella...)
 
Nonni! Tuli ees mutua vastaukseksi kaiken mikkien ja muiden rungonosien vaikutuksen pohdinnan jälkeen =)

Kyllä mun mielestä lehmuksessa on hieman "smoothimpi" ja bassokkaampi sointi kuin lepässä. Näin paria lehmuksesta tehtyä japsistratoa ja lepästä tehtyä stratoa testanneena.

pakko vielä tähän vähän tilittää. nimittäin pelkällä pleksillä on siihen akustiseen sointiin niin paljon vaikutusta. kokeilkaapa vaihtaa kitaraanne joku 4ply tortoise 1 tai 2ply:n tilalle niin tiedätte mitä tarkoitan.
mulla muuttu yhdessä kitarassa soundi ihan pirusti - ja parempaan suuntaan!

No mitenkäs.. onkos jollain kokemusta noitten uusien fenkun jaappanin stratojen (esim ST-45) laadusta verrattuna niihin vanhoihin 80-luvun japsifenkkuihin?

mitä on levytukussa ollut, niin hyvää kamaahan ne on.
mutta japsikasareita saa aika halvalla ja helpolla ebaystä.

No mitenkäs.. onkos jollain kokemusta noitten uusien fenkun jaappanin stratojen (esim ST-45) laadusta verrattuna niihin vanhoihin 80-luvun japsifenkkuihin?
 
Ei ainakaan kannata jättää väliin Japanissa tehtyjä Fendereitä vain sen perusteella, että niissä on lehmus-body.
 
Mulla on alkuperäiskunnossa oleva vm. -83 japsi Squier Vintage '62 Stratocaster, jonka runko on aika varmasti leppää ja otelauta ruusupuuta. Toinen japsi-strato on vm. -03 Blueflower (Fender/Japan ST57-88 / BFL), joka on lehmus-runkoinen vaahterakaulainen ja muuten 50's tyylinen, paitsi tuo blueflower "hippikuviointi" on alunperin ollut kyllä 68-mallin stratoissa. Myivät näitä edullisesti pois Kölnin Musicstoressa aiemmin syksyllä. 444 € + kulut...
 
Hyviä molemmat, mutta erilaisia. Tuo vanha JV-Squier on tummempi soinniltaan, kuten ruusuupuu otelaudalla ehkä pitäisi ollakin. Soundi-eroihin vaikuttaa kuitenkin moni juttu ja mikitkin on aika erilaiset näissä. Blueflowerissa on alkuperäisten "kuumien" keraamisten USA vintage-mallisten tilalla nyttemmin Fenderin Tex Mexit, joista lähtee myös reippaasti lujempaa kuin Squierin alkuperäisistä alnicoista (ilmeisesti USA:ssa tehdyt), jotka ovat mukavan lämmin-sointiset. Viimeistely on tässä uudemmassakin kyllä todella hyvä esim. verrattuna uusiin meksikon Standard Tele- ja Stratocastereihin, mitä olen omistanut tai tsekannut. Gotohin Kluson-tyylisistä virittimistä tykkään molemmissa ja kaulaprofiilit sopii ainakin minulle todella hyvin.
 
Näitä japsi-fenkkuja moititaan usein tuon lehmus-rungon lisäksi huonoista sähköisistä osista ja meksikolaisia kehutaan CTS-potikoistaan, jotka ovat samaa tavaraa kuin jenkki-fenkuissa. Tuntuvat kuitenkin nuo japsitkin toimivan ja ainakin itse otan mieluummin hyvin soivan ja viimeistellyn kitaran heikommilla potikoilla, kuin huonosti tehdyn ja soivan jenkki-osilla. Mutta makuasioitahan nämä ovat...
 
Tuo ST-45 on Fender Japanin halvin malli ja Japanin markkinoilla varsin edullinen. Täällä vertautuu hinnallaan noihin meksikon Standard-perusmalleihin. Osat ovat ilmeisesti myös samoista lähtökohdista, elleivät jopa samoja Ping-merkkisiä. Tuo oma Blueflower muistuttaa vintage-henkisenä enemmän Meksikon Classic-sarjaa. Mutta jos hyvin viimeisteltyä kitaraa hakee, niin todennäköisyys löytää se Japanin Fendereistä on aikas hyvä, imo.
 
Ja tuoltahan näitä siis nyttemmin saa, kun Levytukku taisi jakelun lopettaa:
 
http://www.soundstore.fi/

Kyllä mun mielestä lehmuksessa on hieman "smoothimpi" ja bassokkaampi sointi kuin lepässä.
 
Jotain tuon suuntaista voisi ollakin erona. Mutta ei minun korvani riitä eron huomaamiseen jos ei tiedä ;)
 
Osta Hannu multa leppärunkoinen Rautia-strato!

Osta Hannu multa leppärunkoinen Rautia-strato!
 
Paljos mölliäisellä hintaa?

Paljos mölliäisellä hintaa?
 
Vitosella vois alkaa... Pistän pikaviestiä!
 
edit. Saa muutkin kysellä, ei kuulemma ruusupuuotelautainen kelpaa ;)