Koskettimet ›

Kertokaas miten tuommonen softasyna esim. Native Instrumentsin B4 Hamukka, http://www.native-instruments.com/index.php?id=b4tonewheels_us
toimii live tilanteessa keikalla?
 
Ajattelin laittaa sen läppärille ja liittää USB midikiipparin koskettimistoksi.
 
Soveltuuko tuo ollenkaan live käyttöön?
Kokemuksia?

Soveltuuko tuo ollenkaan live käyttöön?
Kokemuksia?
 
Mikäpä jottei soveltuisi!
 
Mul sellanen ollut jonkun aikaa. Kannattaa tallettaa siihen omat suosikki drawbars ym. asetukset muistiin ja vaihdella niitä koskettimistolta. Koskettimistoon kannattaa ehdottomasti hommata midi voimakkuuspojin.
 
Tietokonetta ei kannata paljoa keikalla sormeilla.
 
Vielä mukavampi tuo ohjelma olisi livetilanteessa jos hankkii saman valmistajan rautapohjaisen härvelin, jossa on drawbarssit.
 
Latencyt pitää saada omasta koneesta tietysti tarpeaksi alas. Minä olen saanut emolevyn omilla äänipiireillä.
 
Jos ei käytä muita musaohjelmia tai softasyntikoita samaan aikaan, B4 ohjelman voi laittaa Windowsin statup ryhmään ja laittaa omat asetukset siihen muistiin, niin ei tarvi muuta kuin kytkeä tietokone päälle ja ohjelma on käyttövakmiina.
 
Mielestäni on täysin huuhaata, etteikö softasynat muka sopisi livekäyttöön. Eihän mikään soitin sovi mitä ei viitsi opetella käyttämään...

Ei se softasynien soveltumattomuus niinkään niistä synista kiinni olekaan, vaan koneesta. Jos kone on epävakaa, en kuuna kullan valkeana ottaisi sitä keikalle. Mutta jos kone on todettu pitkäaikaisella käytöllä stabiiliksi ja luotettavaksi, niin mikä ettei sitä käyttäisi keikallakin. Valitettavasti kaikki koneet vain eivät ole vakaita.

Valitettavasti koneen vakauskaan ei riitä takaamaan koneen toimintaa keikkatilanteessa. Olen nyt 3 vuotta rakentanut tuota systeemiä, jossa on tietokone (tavan pöytämalli keikall ilman näyttöä ja hallintalaitteita) Korg M1 midikiipparina ja koneella Cubase SX pyörittämässä softasyntikoita. Softasyntikoille on oma käyttöjärjestelmänsä, jossa ei ole mitään ylimääräistä tarvittavien ohjelmien lisäksi.
 
Käyttis ja tarvittavat ohjelmat ovat siis absoluuttisen vakaita ja pysyvät normaalioloissa takuulla päällä niin kauan kuin sähköä tulee. Mutta kuitenkin ongelmia on keikoilla riittänyt. Tässä muutamia havaittuja ongelmia vuosien varrelta.
 
- Kone ei saa olla keikalla liian lähellä voimakkaita magneetteja kuten kaiuttimia. Niin ei siis edes roudausvaiheessa.
- Keikkasähköt ovat yleisesti ottaen myrkkyä koneelle. Eräässäkin paikassa tuli midikaapelista kokoajan signaalia vaikka koskettimet eivät olleet edes päällä...
- Etenkin sata-kovalevyjen piuhat ovat herkkiä kosketushäiriöille. Muutama tunti pakun perässä+roudaus helposti heiluttelee piuhoja sen verran että käyttis ei löydä kovoa (ja kun löytää taas pahimmillaan lyö sille uusia asematunnuksia - softasamplerit eivä enää löydä kovolla olevaa materiaalia)
- Jäähdytystä pitää olla ja koneen pitää olla paikassa jossa se saa riittävästi ilmaa. Softasamplerit käyttävät kovoja kokoajan täysillä joten kovot kuumenevat paljon.
 
Läppärillä tietysti ehkä osa ongelmista helpottuu, mutta kyllä joku varajärjestelmä (minulla M1) on syytä olla ettei joudu kahvion puolelta heittämään keikkaa kun kone vaan jostain syystä ei toimi. Harvinaista ei ole myöskään se, että kone toimii keikan alussa mutta heittää jossain vaiheessa vaan jostain syystä kupit ja sitten tulee rebootin mittainen tauko soittoon. Tietysti helpottaa jos kone tosiaan pyörittää pelkkää B4:ää. Yleisesti ottaen konetta ei kannattaisi keikkatilanteessa ajaa kovin kovalla kuormalla.
 
Useimmista ongelmista on selvitty ennen keikan alkua, yhden kerran olen joutunut soittamaan koko keikan M1:llä. Mutta ei se paljon tunnelmaa paranna kun vartti ennen keikkaa asentelee softia koneelle ja yrittää keksiä että missä se vika tällä kertaa luuraa.

Entinen ammattini ATK-ammattilaisena oleminen ja sitäkautta tekemisissä olo palvelimien ja tietoverkkojen kanssa antaa jotain käsitystä siitä miten koneesta saa luotettavan.
 
Jos suhtautuu koneeseen kuin se olisi joku pelikone kotona, niin ei tuppaa toimimaan.
 
Kun lähtee ajatuksesta, että kone on tarkoitettu "palvelimeksi" musiikkikäyttöä silmälläpitäen ja kohtelee sitä sen mukaan, niin vakauskin on toista luokkaa. Soolokitaristi hyvin valotti asiaa.
 
Yhteiskunnassamme on nykyisin paljon kriittisempiäkin toimintoja tietokoneiden varassa kuin softasynat.
 

 
Harvinaista ei ole myöskään se, että kone toimii keikan alussa mutta heittää jossain vaiheessa vaan jostain syystä kupit ja sitten tulee rebootin mittainen tauko soittoon.
 
Mun koneessa ei ole ollut tuollaisia ongelmia. En räpläile konetta keikalla laisinkaan kun se on käyttövalmiudessa. Hoidan koko ohjauksen koskettimistolta. Tämäkin tuntuu osaltaa vähentävän harmeja.

Vaikuttanee myöskin asiaan minkälainen tietokone tuota softasynaa käyttää.
333mhz penalta jossa on 64Mb muistia ei tietenkään voi vaatia ihan mahottomia...

Vuosia sitten käytin PC:tä eräässä taidesessiossa. Meinasi äänimiestä hymyilyttää kun näytin mihin piuhat kytketään! Varalla oli joku synamoduli mutta sitä ei tarvittu.

Jos vakaus ja toimivuus kiinnostaa niin varteenotettava vaihtoehto on Muse Researchin Receptor. Tietoa löytyy täältä http://www.museresearch.com/receptor_overview.php Kannattaa katsoa videot. :)

Vaikuttanee myöskin asiaan minkälainen tietokone tuota softasynaa käyttää.
333mhz penalta jossa on 64Mb muistia ei tietenkään voi vaatia ihan mahottomia...
 
Tuonlaisella aparaatilla ei kannata odottaa kovin hulppeita tuloksia softasynakäytössä. Jos kone sattuu olemaan hieman vanhan puoleinen, niin kannattaa olla aika tarkkana softasynan laitteistovaatimusten suhteen.
 
Jos ei ole rahaa irroittaa tehokkaaseen tietokoneeseen, niin kannattaa miettiä olisiko joku muu vaihtoehto fiksumpi kuin softasynien ostaminen.

Terve!
 
B4 on toiminut käytettynä ostetulla 433 MHz-Celeronilla (192 megaa muistia) todella vakaasti. Kokemusta parilta kuukaudelta, mukana yksi keikka roudauksineen (ei ollut silkkihansikkaat käytössä :). Erittäin halvassa kokoonpanossa on äänikorttina SB Live kX-ajureilla. Alla Windows ME (!!!).
 
Ainoa miinus on se, että jos midi-kiippari on B4:ää käynnistettäessä päällä, ääni voi puuroutua ja systeemi pitää buutata (kiipparit sammutettuna). Mutta tämän jos huomioi, systeemi toimii kuin junan vessa. Ei ole kaatunut/juminut kertaakaan.
 
Niin, latenssit sain helposti 10 millisekuntiin, mikä riittää minulle mainiosti (5 ms:llä taisi tulla vähän napsuja?)
 
t. Ahmu

Näin jossain sellaisia mini keskusyksiköitä, jotka olivat ehkä neljäsosan tavallisen koneen koosta. Sisuskaluina oli joku dualcore prossu, pro-luokan äänikortti, ja muutaman sadan gigan kovo, ja oli sinne saatu tungettua vielä nopeahko duallayer polttava dvd. Ja sit tietty muut tarvekalut, joista en muista mitään, mutta hintaa oli sisukaluihin nähden huomattavan vähän.. Kukaan muu kuullut näistä? Entä kokemuksia? Tämmönen olisi meinaan varmaan helppo roudata vaikka repussa. :hymiö:

Mulla on tuore läppäri, AMD Athlon 64 3200+, 1Gb muistia, 80 Gb kiintolevy, luulis sen tuolla pyörivän.
 
Vielä mietityttää tuo usb midikiipparin kytkeminen, eli jos laitan USB väylään menemään Midi in sekä Midi out niin äänihän tulee silloin midikiipparin out linjasta, eiks joo?
Mitä merkitystä on silloin tietokoneen omalla äänikortilla? Ei mitään?
 
Oon kyllä suhteellisen pihalla näistä midihommista.

Mulla on tuore läppäri, AMD Athlon 64 3200+, 1Gb muistia, 80 Gb kiintolevy, luulis sen tuolla pyörivän.
 
Kuulostaa asialliselta. Tuollahan pyörittää useita softasynia yhtäaikaa.
 
Vielä mietityttää tuo usb midikiipparin kytkeminen, eli jos laitan USB väylään menemään Midi in sekä Midi out niin äänihän tulee silloin midikiipparin out linjasta, eiks joo?
 
Ei sieltä tule ääntä, vaan midi dataa, joka on ohjauskomentoja tässä tapauksessa softasyntikalle, joka ohjaa puolestaan tietokonetta. Ääni tulee siitä äänikortin liitännästä mitä käytät. Jos se on tietokoneen oma, on tietokoneen omien äänipiirien ajureilla merkitystä ja erilaisilla asetuksilla. Jos se on joku muu äänikortti, niin sitten on sillä merkitystä, sen ajureilla ja asetuksilla.
 
Joku fiksumpi pystyisi kertomaan lisäksi erilaisista ääneen liittyvistä rajapinnoista ja kertoa mitä on tarkkaanottaen syönyt Asio, VST, Direct sound, DirectX jne.
 
Oon kyllä suhteellisen pihalla näistä midihommista.
 
Ei se mitään haittaa kun ne on opeteltavissa.

Ilmeisesti siis kannattais hankkia vielä lisäksi joku ulkoinen äänikortti?
Taitaa tämä läppärin äänikortti olla aika mopo, ainakin liittimet on niin surkeat ettei niille voi kovin pitkää ikää ennustaa live käyttöä ajatellen.
Jossain kotistudiovirityksessä voisivat kestääkkin.

Ilmeisesti siis kannattais hankkia vielä lisäksi joku ulkoinen äänikortti?
Taitaa tämä läppärin äänikortti olla aika mopo, ainakin liittimet on niin surkeat ettei niille voi kovin pitkää ikää ennustaa live käyttöä ajatellen.
Jossain kotistudiovirityksessä voisivat kestääkkin.
 
Mul ei ole musakoneessa toistaiseksi mitään muuta kuin emolevyn omat AC97 ääniominaisuudet. Olen niillä pärjännyt. Härveli kiinteästi samassa räkissä mikserin kanssa, eikä piuhoja tule normaalisti revittyä irti.
 
Mun mielestä kannattaisi ensin kokeilla emolevyn omia äänipiirejä ennenkuin turhaan lähtee ylimääräistä ostelemaan ja miettiä onko liitinasiaan keksittävissä joku hyvä ratkaisu vaiko ei.

Kyllähän tuon systeemin tosiaan toimivaksi saa. En tuosta Pc-puolesta tiedä mitään, mutta itsellä on seuraavanlainen kokoonpano:
 
Powerbook G4 1.33 GHz 1Gt RAM
Samplet ulkoiselta Lacien Firewire kovalevyltä
Motu 828mk2 äänikortti
Ohjelmana oon käyttäny NI:n Kontakt 2 -sämpleriä, ja kontrollerina RD-700:sta tai Nord Electroa.
 
Ainoa ongelma alkaa tulla suurien Steinway samplejen kera. Alkaa jossain vaiheessa tökkimään prosessori, mutta kun muistaa nostaa jalan sillointällöin pedaalilta pois, eli ei monen tahdin paisutuksia isoila soinnuilla, ongelmilta välttyy..

Kyllähän tuon systeemin tosiaan toimivaksi saa. En tuosta Pc-puolesta tiedä mitään, mutta itsellä on seuraavanlainen kokoonpano:
 
Powerbook G4 1.33 GHz 1Gt RAM
Samplet ulkoiselta Lacien Firewire kovalevyltä
Motu 828mk2 äänikortti
Ohjelmana oon käyttäny NI:n Kontakt 2 -sämpleriä, ja kontrollerina RD-700:sta tai Nord Electroa.
 
Ainoa ongelma alkaa tulla suurien Steinway samplejen kera. Alkaa jossain vaiheessa tökkimään prosessori, mutta kun muistaa nostaa jalan sillointällöin pedaalilta pois, eli ei monen tahdin paisutuksia isoila soinnuilla, ongelmilta välttyy..
 
Just just, eli vähänkuin tämä legendaarinen hyvä telkkari missä ei ole kuvaa. Hyvin toimii kun säätää antennin yhdelle kanavalle kerrallaan.

Mites toi soundien ja B4 hamukan esivalintojen, leslien ym. säätö kiipparilla onnistuu.
Oon saanut nyt Technics sx kn2600 kotihärvilän toimimaan tuon B4 softan kanssa USB:n kautta, mutta tuo B4:n kontrollointi tarvii hoitaa vielä kokonaan tietokoneen näppiksellä, sehän ei oo kätevää ollenkaan...
 
Pystyykö tuota yhdistelmää konffaamaan jotenkin tietokoneelta käsin vai kuinka?

Mites toi soundien ja B4 hamukan esivalintojen, leslien ym. säätö kiipparilla onnistuu.
 
Roland A-37:kalla ei kannata mun mielestä muutakuin ohjata softasynaa vaihtamaan softasynan presettejä, jotka voi muutella mieleisekseen softasynasta käsin.
 
Kiusallisena olen kokenut, että softasynalle meinaa mennä myös muita midi komentoja kuin mitä itse toivoisi, mutta ne saa hallintaan kun näkee vähän vaivaa.
 
Leslien nopeudensäädön olen laittanut koskettimistoni yhteen ainoaan liukukytkimeen.
 
Jos kävisi niin, ettei tuosta Technics sx kn2600:sta löydy niitä midiohjaukseen liittyviä toimintoja kuin tarvit, niin varsin hyvä voisi tulla jos raaskii ostaa sellaiset rautapohjaiset drawbar säätimet.
 
http://www.native-instruments.com/i … ex.php?id=b4d_us&ftu=6e1b9766d5