Kitarat: kitarakamat ›

Periaatteessa tekisi mieli hommata tuommoinen Jagmaster, kun ei ole kalliskaan, mutta siinä häiritsee eritysesti nuo humbuckerit. Humpparikitaraa kun en kaipaa, niin kai se on säästettävä ihan oikeaan Jaguaariin tai Jazzmasteriin.
 
Mitenhän toimisivat humpparin kokoiset P-90:t? Esim. Duncanin Phat Cat, Kent Armstrong,...

Mitenhän toimisivat humpparin kokoiset P-90:t? Esim. Duncanin Phat Cat, Kent Armstrong,...
 
Kyllähän ne varmaan toimisivat.
 
Mutta samalla ne kyllä tuovat hintaa lisää sen verran, että sitä alkaa miettiä josko olisi järkevämpää ostaa suoraan Jaguar tai Jazzmaster, kun ei humppareita halua. Päälle kuudella sadalla eurolla saa Saksasta tuollaisen Japanissa valmistetun Jaguarin tai Jazzmasterin, ja se ei ole paljoa enempää kuin Jagmasterin + mikkiparin hinta.

Periaatteessa tekisi mieli hommata tuommoinen Jagmaster, kun ei ole kalliskaan, mutta siinä häiritsee eritysesti nuo humbuckerit. Humpparikitaraa kun en kaipaa, niin kai se on säästettävä ihan oikeaan Jaguaariin tai Jazzmasteriin.
 
Minä laitoin tilaukseen mustan Jagmasterin. Alkoi himottaa liikaa, ja kun hintakin on vain karvan päälle 300€. Humbuckerkitaroiden kanssa en minäkään ole koskaan tullut toimeen, mutta tuo on sentään hävyttömän tyylikkään näköinen :-) Jaguar on koko ajan etsinnässä, mutta sellaista en mene tilaamaan mistään, kokeiltava on ensin.
 
Kun saan Jagmasterin käsiini, voin yrittää kirjoitella tänne hieman informatiivista vertailua Jazzmasterin ja Jagmasterin välillä. Jollei laiskota liikaa...

hep. Itselleni kanssa tulossa moinen, aion sen slide käyttöön valjastaa...
niija niistä mikeistä että kyllä tuon japsi jaguaarinkin yms. mikit vaihtoon lähtis. Ainakin mulla. Joten kyllä tää jagmasteeri halvemmaksi tuleepi. yms.. muut operaatiot, mm. earvana (kovasti tykästynyt, stratossa moinen), paremmat virittimet yms....

Humbuckerkitaroiden kanssa en minäkään ole koskaan tullut toimeen, mutta tuo on sentään hävyttömän tyylikkään näköinen :-)
 
Onhan tuo tyylikäs tuo Jagmaster. Mulla ei itselläni ole mitään humpparikitaroita vastaan, niitä vaan jo löytyy kotoa, toisin kuin yksikelaisilla varustettuja. Siksi tuo on tällä hetkellä se suurin este Jagmasterin hankinnalle.
 
Mutta toisaalta: maksaahan se Japanissa valmistettu Jaguar jo sen verran, että sillä rahalla saisi ostettua sekä Jagmasterin että vaikka Danon 56Pron, jossa on yksikelaiset mikit, ja jäisi varmaan rahaa vielä vaihtaa satula molempiin.
 
Mutta, täytyypi käydä sitten kun on aikaa niin testaamassa tuo Jagmaster (Fasulta varmaan löytyy?) ja miettiä olisiko sille tosiaan käyttöä, vai säästääkö Jaguaariin.

Minä laitoin tilaukseen mustan Jagmasterin. Alkoi himottaa liikaa, ja kun hintakin on vain karvan päälle 300€. Humbuckerkitaroiden kanssa en minäkään ole koskaan tullut toimeen, mutta tuo on sentään hävyttömän tyylikkään näköinen :-) Jaguar on koko ajan etsinnässä, mutta sellaista en mene tilaamaan mistään, kokeiltava on ensin.
 
Kun saan Jagmasterin käsiini, voin yrittää kirjoitella tänne hieman informatiivista vertailua Jazzmasterin ja Jagmasterin välillä. Jollei laiskota liikaa...
 
Kappas, et sitten sortunutkaan billykitaraan? Mulle Jagmaster on jotenkin liian grunke, mutta makuasioitahan nää aina vaan on. Jos olisi rahaa ja viitsimystä, kunnon mättöön hankkisi Epiphone Crestwoodin jostain ameriikan ebaystä. Maksavat jotain 150 taalaa.
 
http://cgi.ebay.com/Epiphone-70s-MI … ssPageNameZWDVWQQrdZ1QQcmdZViewItem
 
Säästäisin itse kyllä Jaguaariin...täältä saa halvemmallakin. En nyt sitten tiedä onko noissa kauheasti yksilöllisiä eroja. Ainakin kaikki koklaamani jaappanin jatsimestarit olivat varsin samanlaisia.
 
http://www.guitar24.de/de/kat.php?k=317
 
Jossei olisi jo ennestään, niin ostaisin kyllä varmaan tämän:
 
http://www.guitar24.de/de/pro.php?id=3031
 
Ps. kaupan muuten yksi SD:n hot-mikki jaguariin.

Tai sitten ostaa loistavan Japsi humppari Jaguarin ;-)
 
http://www.fender.com/products/search.php?partno=0259200
 
http://www.instrumentguide.com/elec … 0guitars/fender/jaguar%20hh/big.jpg

Juu...tuon soundilla ei tosin ole mitään tekemistä alkuperäisen kanssa eikä siinä ole edes vibraa. Les pauliksi väännetty Jagge.
 
näinpä. Mutta on hyvä kilpailija tuolle Jagmasterille. Tosin keskustelu taisi suuntautua Jagmasterin muuttamiseksi "yksikelaiseksi". Mutta "grunge" soundia etsivälle jagmasterin kilpailijaksi toi Fenkun Jaguar HH

Periaatteessa tekisi mieli hommata tuommoinen Jagmaster, kun ei ole kalliskaan, mutta siinä häiritsee eritysesti nuo humbuckerit. Humpparikitaraa kun en kaipaa, niin kai se on säästettävä ihan oikeaan Jaguaariin tai Jazzmasteriin.
 
Mun on nyt pakko kehua, että Seymour Duncanin Pearly Gates tallassa puolituskytkimellä kuulostaa pirun hyvältä. Ja ne alkuperäisiinkin mikkeihin saa puolituksen. Tiedä siitä alkuperäisen tallamikin puolituksesta sitten kun en kokeillut, mutta kaulahumppari kyllä toimii ihan hyvin puolitettuna.
Vaikka aikaisemmin ei oo yleensä hyviä puolitussoundeja tullu vastaan.
P.S. Koittakaas käyttää sanaa "puolitus" yhtä monesti. Ei tunnu fiksulta.

Jagmaster on totuttautunut käteeni nyt reippaan viikon ajan, ja yleisvaikutelma venyy plussan puolelle. Alkuun tosin muutama asia arvelutti:
- nauhojen päiden viimeistely on surkea. Viilaa ja teräsvillaa pitää antaa lähes joka nauhalle.
- satula oli varsin ahdas, hennoimpienkin venytysten tuloksena kielet jumittuivat uriinsa. Ensiasennussetillä vire ei pitänyt hetkeäkään. Viilailin uria avarammiksi, vaihdoin 11-49 -setin (joka on yhä aivan liian lussu 24 tuuman skaalalle, mutta ajattelin nostaa kaulan jännitystä vähän kerrallaan) ja vireen pysyvyys parani melkoisesti.
- kieltenohjaimet lavassa ovat säälittävää laatua sekä liian korkealla vetääkseen kieliä alas. Ehkä vaihtoon, ainakin säätöä.
- tallapalat ovat pehmeän oloista itämaista valumetallia, josta ei ole erityisen hyviä kokemuksia.
 
Nämä kaikki ominaisuudet olivat suorastaan odotettavissa, en siis erityisemmin yllättynyt. Hyvyyttä kitarasta löytyy myös:
 
- paino on miellyttävän kevyt (Jazzmasteriin verrattuna) ja tasapaino erinomainen.
- kaulaliitos on erittäin jämäkkä.
- kaulan tuntuma sopii minun käteeni erinomaisen hyvin. Otelauta ei ole liian kapea (kuten japanilaisessa Jag-Stangissa oli), radius on lähempänä vintagea kuin modernia, kaulan profiili on miellyttävän pyöreä ja paksuus riittävä.
- akustinen sointi on tukeva, puut resonoivat hyvin, sustain on riittävä. Mikit ovat erittäin kelvolliset, kaulamikki jopa hymyilyttävän hyvä. Yläpää kupruilee kivasti, kokonaissoundissa on terveen härskiä lo-fi -meininkiä. Puhtailla soundeilla tallamikki on vähän turhan nenäkäs, mutta menettelee. Muuttuisiko sitten mikkiä vaihtamalla mihinkään, en tiedä, minulla on humbuckerkitaroista ja humbuckerien ominaissoundeista varsin vähän kokemusta. Ehkä en viitsi vaivautua, vaikka :
 
Mun on nyt pakko kehua, että Seymour Duncanin Pearly Gates tallassa puolituskytkimellä kuulostaa pirun hyvältä. Ja ne alkuperäisiinkin mikkeihin saa puolituksen.
 
Niin, kiinnostus pikku modailuihin heräsi kyllä, PG:ia kun pääsisi vaikka testailemaan...

- nauhojen päiden viimeistely on surkea. Viilaa ja teräsvillaa pitää antaa lähes joka nauhalle. Sama
- satula oli varsin ahdas, hennoimpienkin venytysten tuloksena kielet jumittuivat uriinsa. Ensiasennussetillä vire ei pitänyt hetkeäkään. Viilailin uria avarammiksi, vaihdoin 11-49 -setin (joka on yhä aivan liian lussu 24 tuuman skaalalle, mutta ajattelin nostaa kaulan jännitystä vähän kerrallaan) ja vireen pysyvyys parani melkoisesti. Ite vaihdoin 10-52:n. Oon tottunut siihen. Pitää kyllä mielestäni vireen.
- kieltenohjaimet lavassa ovat säälittävää laatua sekä liian korkealla vetääkseen kieliä alas. Ehkä vaihtoon, ainakin säätöä. Mut onneks ne ei paljoo maksa.
 
- kaulan tuntuma sopii minun käteeni erinomaisen hyvin. kaulan profiili on miellyttävän pyöreä ja paksuus riittävä. Munkin käteen sopii, tosin nauhat sais ehkä olla korkeemmat. Mutta kai tässä on sitä "vintagea" haettu.
- akustinen sointi on tukeva, puut resonoivat hyvin, sustain on riittävä. Mää jouduin vaimentamaan tallan jousia, jotain outoa resonointia ilmeni, mutta saattoi johtua myös jousten kireydestä/löysyydestä. Sain kuitenkin ne kuriin.
 
Niin, kiinnostus pikku modailuihin heräsi kyllä, PG:ia kun pääsisi vaikka testailemaan...
 
Jos oon oikeen ymmärtänyt, kuka oot, ni helppohan tuo on järjestää. Siis jos oot AJ:n kitaristi, ja ootte edelleen samalla reenikämpällä Trikoolla, ni mehän ollaan samalla reenikämpällä :)

Ite vaihdoin 10-52:n. Oon tottunut siihen. Pitää kyllä mielestäni vireen.
Mut onneks ne ei paljoo maksa.
 
No nyt on 12-52 -setti, punotulla G:llä. Hyvin rutisee ja vire pitää.
 
Jos oon oikeen ymmärtänyt, kuka oot, ni helppohan tuo on järjestää. Siis jos oot AJ:n kitaristi, ja ootte edelleen samalla reenikämpällä Trikoolla, ni mehän ollaan samalla reenikämpällä :)
 
Juurikin näin. Kitaraorgiat tiedossa :-D

itellä on les paulin halppis kopio ja ois tarkotus ostaa kitara vähän parempi enemmän tämmöiseen esiintymiseen ja semmoiseen..oisko miten hyvä peli? niin ja miten painava tää on? oma tuo kopio on hyvä mielestäni kun se on kevyt..valitettava tosiasia on vain se että se on harley benton:D

niin ja miten painava tää on?
 
Normistraton painoinen suurinpiirtein. Luultavasti pieksää sun HB:n, mut eihän sitä voi näkemättä voi sanoo :D

ajattelin et jos ton ostas ja hiois sen squier logon pois ja it olis komee keppi eikä olis squier :D

ajattelin et jos ton ostas ja hiois sen squier logon pois ja it olis komee keppi eikä olis squier :D
 
No mikäs siinä squierin logossä nyt hävettää?

tää meikäläisen bentoni on hyvä vehe,vaikka luulis huonoksi niin kaikki kokeiliat on kehunu ja heti on hintapyyntöjä tullu:D eikös nuo falconin stratot oo kummiskin aikasen painavia,kaverin ainakin,ei semmosella oo enää kiva soittaa:P

No mikäs siinä squierin logossä nyt hävettää?
 
niin no ommul nyt yks affinity tele squjulta mut se vetää vertoja idolle fenkulle soundeissa ja tatsissaki

Pitääpä nostaa, tuli nimittäin tuommonen "Jeegermaisteri" hommattua. Tosiaan hintasekseen hämmästyttävän laadukas vehje. Loistavasti viimeistelty kaula ja todella muhkea akustinen sointi aiheuttivat eniten ihmetystä...
 
Itse olen tosiaan vasuri, enkä voinut vastustaa kiusausta ostaa kaverilta ekaa "oikurikitaraa" kun noin hyvästä yksilöstä oli kyse. Satulan käänsin kylmästi vaan ympäri ja toisen hihnatapin laitoin yhteen noista neljästä ruuvista tuossa "back-platessa". Volumenumiskaa meinaa soitellessa välillä vahingossa sohaista, mutta muuten tuossa ei kummempia ongelmia ole vasuriksi käännettynäkään. Ylänauhoille pääsykään ei luonnollisesti ole ihan mutkatonta, mutta onnistuu sekin kohtuullisesti.
 
Mikeiksi on tulossa ykskelaisempaa soundia tuottamaan Dimarzion Bluesbucker ja Humbucker From Hell... Nuo Duncan Designeditkin toimivat kyllä odotuksiani paremmin.
 
On muuten Jagmaster varsin omalaatuisen ja veikeän näköinen tuolla lailla "väärinpäin" - melkein kuin grungehippien oma Firebird tai Explorer :) Pitääpä kattoa jos saisi tuosta muutamat kuvat napsittua.
 
E: Eli jotakuinkin tuommoselta näyttää Jagmaster vasurin käsissä:
http://muusikoiden.net/dyn/users/25691.jpg