Rummut: rumpukamat ›

Herranjumala! Myy nyt äkkiä se naurettava suzuki/mikä lie honda apina pois ja osta oikeasti jotain hyödyllistä niillä rahoilla! Itse sotkin fillarilla 21 vuotiaaksi. Sen jälkeen äitini vaihtoi ´85 Saab 90:nsä uuteen tojotaan ja meikäläinen peri sen vanhan prutkun. Lämmitylaite reistaa, moottorin kansi on menossa rikki ja bensa ja vakuutukset ovat kalliita, mutta eteen päin päästään. Pointti on siinä että olen laittanut kaikki ikinä saamani rahat musakamoihin enkä mihinkään mopoihin yms. turhuuksiin ja elämä on sen myötä huomattavasti laadukkaampaa ja mukavampaa. Keikalle on kivempi lähteä hyvien peltien kuin mopon kanssa. Vanhempana niitä menopelejä sitten kyllä ilmaantuu, älä siitä huoli.
 
tästä on kyllä turha käydä taistelemaan, mikä on turhaa ja mikä ei. jotkut kokevat sen "moponsa" yhtä rakkaaksi kuin pöntönsäkkin (kuten minä:).

Menee aika offtopickiksi, mutta vielä fillareista. Mulla on kolme maastopyörää. Niiden osat ovat hemmetin kalliita ja jälleenmyyntiarvoa ei juurikaan ole. Kyllä rummunsoitto on tässä mielessä paljon järkevämpi harrastus.
 
Fillarointi on sitten sitä ruumiinkulttuuria, jota pitää olla, että jaksaisi paremmin keikkaelämän rasitukset.
 
Tähän voin sanoa että been there, done that. Ajelin itsekkin maastossa reilun vuoden verran, kyllä täytyy sanoa että kävi lompakon päälle se. Sitten ajattelin ettei voi olla miehellä kahta näin tolkuttoman kallista harrastusta, ja valitsin soittamisen. Ehkäpä sitä vielä joskus ostaa fillarin, rentouttavaa touhua sellainen. Nyt kuitenkin keskityn musisointiin. Mutta että 6000 €, se on fillariharrastajankin silmissä jo aika.. Hifiä.

Keikalle on kivempi lähteä hyvien peltien kuin mopon kanssa.
 
Niitähän sulla riittää.

Näin ajattelin tehdä, siis ostaa vähitellen, mutta en kuitenkaan jaksais käytää johonkin rideen 250€. Sitten vaan ketuttaa , kun 200€ symbaali menee treenissä halki..
 
Kaikki tavarathan menee paskaksi jos niistä ei pidetä huolta.
 
Symbaalien huoltoon kuullu säännöllinen seuranta reunojen osalta. Eli käydään tunnustelemalla läpi että onko tullut naarmuja. Jos on niin otetaan tullo teräsvillaa ja hiotaan naarmut pois. Siis ei päältä eikä alta vaan reunasta... Tällöin ei pellit halkeile.
 
Toinen on säilytys. Niitä peltejä EI säilytetä siellä treeniksen betonilattialla kyljellään vaan peltilaukussa tai jos ei ole niin pehmeällä alustalla ja kupu alaspäin.
Kun ravaan 2 paikkakunnan väliä treeneissä niin itse olen vielä viritellyt peltilaukkuun lakanoista väli-rätit. Tämä taasen eliminoi sen kun treenien jälkeen pakkaa kamat laukkuun hikisenä niin lakanat imasee mahdolliset roiskuneet hiet pois eikä pellit hapetu.
 
Tällä hetkellä kannossa on vajaan parin tonnin peltisalkku ja siitä kyllä mielellään pitää huolta.
Kun niitä välillä huoltaa niin ei tarvitse pelätä rikkoontumisia.
Vähän vaivaa ja kyllä kestää!!!

Symbaalien huoltoon kuullu säännöllinen seuranta reunojen osalta. Eli käydään tunnustelemalla läpi että onko tullut naarmuja. Jos on niin otetaan tullo teräsvillaa ja hiotaan naarmut pois. Siis ei päältä eikä alta vaan reunasta... Tällöin ei pellit halkeile.
 
Tämä oli minulle uutta. Käytätkö jotain Pata-pataa vai ihan normi teräsvillaa? Miten tuo symbaalien putsaaminen? Onko kokemuksia noista symbaalin puhdistusaineista? Ovatko ihan turhaa litkua? Miten niitä kannattaisi putsailla?

Tämä oli minulle uutta. Käytätkö jotain Pata-pataa vai ihan normi teräsvillaa? Miten tuo symbaalien putsaaminen? Onko kokemuksia noista symbaalin puhdistusaineista? Ovatko ihan turhaa litkua? Miten niitä kannattaisi putsailla?
 
Ei mitään puhdistuksia. Se vasta on spedeilyä se. Monesti pieni paska siinä pellin pinnassa parantaa sointia. Siis pro pelleissä tarkotan.

Ihan tavallista teräsvillaa reunojen naarmuihin. Jos on tullut syvempi lommo/kolo niin 360 hiekkapaperista ylöspäin voi myös karkeammin aluksi ottaa. Ja sen jälkeen aina villalla kiillotus. Eikä muuten halkee ne onnettomat 302:kaan...

Tämä oli minulle uutta. Käytätkö jotain Pata-pataa vai ihan normi teräsvillaa? Miten tuo symbaalien putsaaminen? Onko kokemuksia noista symbaalin puhdistusaineista? Ovatko ihan turhaa litkua? Miten niitä kannattaisi putsailla?
 
Kumpi tahansa tai sitten vaikka semmoinen hiontatyyny käy. Varovasti tietysti ja ihan surutta voi pitää sitä hiottavaa kohtaa vaikka valuvan vesihanan alla, jos pelkää lämmönmuodostusta.
 
Ostin joskus aikoinaan Zildjianin tahnaa ja kokeilin sitä hajonneeseen peltiin. Se jätti ikävän näköisen sinertävän kalvon, toki kiilto lisääntyi mutta jo sen kalvon ohentamiseen piti käyttää niin paljon "elbow greasea", että ei se kyllä vakuuttanut. Pelti lämpeni jo huomattavasti siitä hinkkaamisesta. Lopulta siirryin mineraalitärpättiin, ja sillä sain sekä tahrat, että sen kalvon pois. En viitsinyt enää koittaa sitä tahnaa "oikeisiin" pelteihin ja sittemmin on mielipiteet myös symbaalien puhtaudesta muuttuneet.

Ei mitään puhdistuksia. Se vasta on spedeilyä se. Monesti pieni paska siinä pellin pinnassa parantaa sointia. Siis pro pelleissä tarkotan.

Ihan tavallista teräsvillaa reunojen naarmuihin. Jos on tullut syvempi lommo/kolo niin 360 hiekkapaperista ylöspäin voi myös karkeammin aluksi ottaa. Ja sen jälkeen aina villalla kiillotus. Eikä muuten halkee ne onnettomat 302:kaan...
 
No sitä minäkin, että paska parantaa sointia. Joku vaan joskus sanoi tuosta putsaamisesta. Enpä ole jaksanut koskaan hinkkailla. ainoa mihin olen suunnitellut hinkkausta on nuo vanhat Avediksen haikat, joista yläpelti on aivan todella paskainen ja läikkiäkin löytyy. Niissä avediksissa on muuten sellainen jännä ominaisuus, että pelli reuna on jotenkin murentunut hivenen. Ei se sointiin vaikuta, eikä siitä edes lähde halkeamaan, mutta tuo teräsvillä voisi varmaan toimia tuohonkin...

Kumpi tahansa tai sitten vaikka semmoinen hiontatyyny käy. Varovasti tietysti ja ihan surutta voi pitää sitä hiottavaa kohtaa vaikka valuvan vesihanan alla, jos pelkää lämmönmuodostusta.
 
Pääh... Tuntuu että tosta lämpiämisestä on tehty elämääkin suurempi juttu. En ole omia peltejäni ainakaan onnistunut vaurioittamaan vaikka niitä rälläkällä olen pistellyt menemään. Paras jälki ja kaarevuus saadaan nimenomaan rälläkällä eikä millään peltisaksilla väkisin nykertämällä. Se se vasta on väkivaltainen operaatio.
 
Edit: Niin siis rälläkässä pitää olla melko hienorakeinen santapaperilaikka. Tavallisella hionta kiekolla kyllä lentää lastut liiankin kiitettävästi.

En ole omia peltejäni ainakaan onnistunut vaurioittamaan vaikka niitä rälläkällä olen pistellyt menemään.
 
juu, juu :)
Eiku oikeesti, paskanko väliä sillä rikkinäisellä pellillä enää onkaan. Siitä nyt on paha sanoa miten ääni muuttui lämmön vaikutuksesta kun samalla pinta-alasta hävisi 40%?