Aihe: FAQ: Kauttasoinnuista 1 2 | |
|---|---|
 Jorbagha16.11.2005 08:53:35 (muokattu 16.11.2005 08:54:01) | |
Cmaj7 Dissonantti? Tarkoitin kylläkin kolmisoinnun yläpuolella (pieni erhe), mutta olet asian ytimessä. Cmaj7-soinnun perusääni muodostaa samasta oktaavista soitettuna/laulettuna yllättävän vittumaisen dissonanssin sen maj7-sävelen (B) kanssa. Siispä kun ensimmäisellä asteella melodiassa esiintyy tuo perusääni (C), sointuna soitetaan yleensä kuutossointu (C6). Katsasta vaikkapa sadoista jazzlapuista. Tämä ilmiö on erityisen yleinen kappaleiden lopussa. Mutta jos melodiaääni on joku toinen soinnun sävelistä tai ei-vältettävistä lisäsävelistä, on maj7-sointu sellaisenaan paikallaan. Mitä tarkoittaa purkaminen/purkautuminen noin yleisesti? (Mitä se on englanniksi?) Mä oon nähnyt ilmaisun tilanteissa, joissa sus4 soinnun jälkeen tulee kolmisointu tai dominanttiseptimisoinnun jälkeen ensimmäisen asteen sointu tai johtosävelen jälkeen toonika. Ilmeisesti sekä melodia että sointu voivat purkautua? Pidätys (engl. suspension - siitä merkintä "sus") ja purkaus (release?) ovat toden totta sekä sointujen, että melodian käyttäytymisilmiöitä. Sointujen purkaustyyppejä on lukuisia, sus-soinnut purkautuvat kolmisointuun, dominantit purkautuvat kohdesointuunsa, dimit purkautuvat (ns. klassinen dominantti). Ilmiö johtuu luultavamminkin ihmisen pakosta mieltää toonikatehot ns. lepopaikkoina ja dominantit taasen purkautumista vaativina sointuina. Se tulee luonnollisesti, kokeilepa soittaa jotain C-duurista ja soittaa sointuprogression viimeiseksi soinnuksi G7. Melko varmasti korvasi "vaativat" että soitat loppuun vielä jonkun C-soinnun, eli purat dominantin. Tietysti tehokeinona voi käyttää purkamatta jättämistäkin, tulee sellainen odottava fiilis jos biisi loppuu purkamattomaan dominanttiin. Aivan sama pätee sus-sointujen purkamiseen kolmisointuun, mikäli kyse on tonaalisesta musiikista. Kvartti (tai sekunti) aiheuttaa pidätyksen, jonka korva vaatii purkamaan (kaikki virrethän loppuvat sus4, sus2, kolmisointu). Harhapurkaus on myös toinen yleinen ilmiö, etenkin jazzmusiikissa. Silloin dominantit eivät purkaudu säännönmukaisesti (kvartti ylös), vaan johonkin toiseen, yleisimmin maj7-tyyppiseen, sointuun. Yleisimmät harhapurkaussoinnut löytyvät b6., b3. ja b2. asteelta, joskus jopa kaikki peräkkäin. Tyypillinen harhapurkausketju voisi olla C-duurissa Dm7, G7, Ebmaj7, Abmaj7, Dbmaj7, Cmaj7. Tämänkinkaltaiset sävellykselliset jipot löytyvät yleensä kappaleiden lopusta. Tämä alkaisi kyllä olla jo ihan oman ketjunsa aihe.. Onko kellään kauttasoinnuista enää mitään? | |
 Dr Dominant16.11.2005 09:34:12 | |
Mitä tarkoittaa purkaminen/purkautuminen noin yleisesti? (Mitä se on englanniksi?) Purkaminen tarkoittaa yleisesti ottaen melodian näkökulmasta dissonoivamman tilanteen muuttamista konsonoivammaksi. Esimerkiksi C-duurisoinnun päälle melodiaan f joka purkautuu e:hen. Kun melodiassa on f, se tuottaa selkeän dissonanssin C-duurisoinnun terssin kanssa. Kun melodiasävel vaihtuu e:ksi, em. dissonanssi purkautuu. Melodiasävelen ajallinen kesto suhteessa sointuun, sekä sen sijainti suhteessa sykkeeseen (iskulla vai iskujen väleissä) vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaana dissonoivuus koetaan. Pitkät ja vahvoilla iskuilla sijaitsevat dissonoivat melodiasävelet tuottavat voimakkaammin koetun riitasoinnin kuin lyhyet ja iskujen väleissä tapahtuvat. Englanninkielinen käännös taitaa olla "resolve" tai "resolution". "Dr Dominant, I Presume?!" | |
 baron16.11.2005 09:50:10 | |
Kiitti, osa meni läpi lukemalla ja osa vaatii pianon vieressä istumista. No ainaskin C6/Cmaj7 vaihtelu meni läpi. My name is Baron, Sir Baron. | |
| Jorbagha 16.11.2005 09:51:18 (muokattu 16.11.2005 09:58:18) | |
Purkaminen tarkoittaa yleisesti ottaen melodian näkökulmasta dissonoivamman tilanteen muuttamista konsonoivammaksi. Esimerkiksi C-duurisoinnun päälle melodiaan f joka purkautuu e:hen. Kun melodiassa on f, se tuottaa selkeän dissonanssin C-duurisoinnun terssin kanssa. Kun melodiasävel vaihtuu e:ksi, em. dissonanssi purkautuu. Melodiasävelen ajallinen kesto suhteessa sointuun, sekä sen sijainti suhteessa sykkeeseen (iskulla vai iskujen väleissä) vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaana dissonoivuus koetaan. Pitkät ja vahvoilla iskuilla sijaitsevat dissonoivat melodiasävelet tuottavat voimakkaammin koetun riitasoinnin kuin lyhyet ja iskujen väleissä tapahtuvat. Thänks! Hyviä huomioita. Itsellänikin hieman hakusessa tuo melodian purkautusmispuoli. Käsittääkseni tähän voisi liittyä myös klassisen musiikin melodia-analyysikäytäntö johtosävelineen ja monine italiankielisine termeineen. Jazzbiiseissä (etenkin bebopissa, esim. Parker) löytyy melodioita, jotka ovat täysin analysoitavissa klassisen tavan mukaan, nuotti nuotilta. Jos vertaa jotain Bachin Bourée´ita vaikkapa Parkerin sooloihin, saattaa löytää yllättäviä yhtäläisyyksiä :) Englanninkielinen käännös taitaa olla "resolve" tai "resolution". Olet tod. näk. oikeassa. Itse en tuota muistanut, siitä kysymysmerkki (release?). | |
 mr.muzak16.11.2005 15:13:08 | |
Okeiokei, sait minut kiinni huolimattomuudesta. Epäkohtien osoittelu taitaa olla erikoisalaasi ;-) No eipä se mitn, selvennetään tämäkin asia loppuun: Heh. Mainitsemasi C7b9-dominanttisointu taas on tyystin eri asia.. Kyllä mä tiiän nämä, tämä pilkunviilanta lähinnä sen vuoksi että pitäisi rajata tarkemmin aihe mistä puhuu jotta asia menisi perille. Itsekin olen monesti huomannut miten hankala on selittää näitä asioita ilman että joku onnistuu keksimään idioottikysymyksiä (tahallaan/tahattomasti). Eli ei mitään henkilökohtaista:) | |
| baron 16.11.2005 15:52:30 | |
Kyllä mä tiiän nämä, tämä pilkunviilanta lähinnä sen vuoksi että pitäisi rajata tarkemmin aihe mistä puhuu jotta asia menisi perille. Itsekin olen monesti huomannut miten hankala on selittää näitä asioita ilman että joku onnistuu keksimään idioottikysymyksiä (tahallaan/tahattomasti). Eli ei mitään henkilökohtaista:) Milläs sitä muuten oppis, jollei kysellä sais? My name is Baron, Sir Baron. | |
| Jorbagha 16.11.2005 15:58:07 | |
Milläs sitä muuten oppis, jollei kysellä sais? Jotkut haluaa tietoa, jotkut osoittaa vastaajan tietämättömyyden. Kaikkihan tietävät näitä pätijätapauksia, taidan itsekin olla sellainen pahimmasta päästä oikeassa elämässä. Ja tällä en siis tarkoita mr.Muzakia, Hissimusiikin Maestro on tehnyt oivia huomioita, joita ilman monta tärkeää asiaa olisi jäänyt mainitsematta tai saanut puutteellisen/virheellisen selityksen. Eli kiitos niistä! | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)