Kitarat: soittaminen ›

opiskelihan sellanenkin maestro kun Roope Latvala 12 vuotta klassista jos en oo väärin käsitellyt

En kuitenkaan itse laukoisi kovinkaan paatoksellisia kommentteja soittotunteja ja musiikinopiskelua vastaan, jos minulla ei olisi niistä muita kokemuksia kuin jonkun "ogelin maikan vetämät huonot bänditreenit joskus 70 -luvulla".
 
Apricot puhuu taas asiaa, ja ei muuta kuin plussat kehiin.

jos minulla ei olisi niistä muita kokemuksia kuin jonkun "ogelin maikan vetämät huonot bänditreenit joskus 70 -luvulla".
 
No sinähän et voi sitä tilannetta tietää kun et ollut paikalla.Mahdoitko olla edes syntynyt 70-luvulla.Oisko nyt näin että nykyiset ja tulevat kitara maikat pitää leipäpuustaan kiinni kynsin ja hampain.Tottakai se on aina yksilöstä kiinni että kuka oppii mitenkin.On nähty huonoja esimerkkejä siitäkin kun klassista opiskellut tarttuu sähkikseen.Ei toimi vibratot eikä mitään sounditajua.Eikös anneta kaikkien kukkien kukkia omalla tavallaan.Iloa soittamisesta kaikille.

On nähty huonoja esimerkkejä siitäkin kun klassista opiskellut tarttuu sähkikseen.Ei toimi vibratot eikä mitään sounditajua.
 
En kyllä mitenkään tajua, kuinka laaja-alaisuus tai monipuolisuus kitaransoitossa olisi pahasta. Itse soitin 12-vuotta klassista kitaraa ennen sähkökitaraan siirtymistä ja olen todella tyytyväinen, että niin tein. Tuli opittua kurinalaista harjoittelua, pikkurillin käyttöä vasemmassa kädessä, oikeaa tekniikkaa otelautakädessä, musiikinteoriaa (harmonian kulku jne), dynamiikan merkitys ja ns yleinen musiikin taju. Itse hankin ekan sähkiksen siinä 14-15 -vuotiaana ja vuotta myöhemmin menin sillä Sibelius-lukioon. Tuskin olisi onnistunut ilman klassista kitaraa.

En kyllä mitenkään tajua, kuinka laaja-alaisuus tai monipuolisuus kitaransoitossa olisi pahasta. Itse soitin 12-vuotta klassista kitaraa ennen sähkökitaraan siirtymistä ja olen todella tyytyväinen, että niin tein. Tuli opittua kurinalaista harjoittelua, pikkurillin käyttöä vasemmassa kädessä, oikeaa tekniikkaa otelautakädessä, musiikinteoriaa (harmonian kulku jne), dynamiikan merkitys ja ns yleinen musiikin taju. Itse hankin ekan sähkiksen siinä 14-15 -vuotiaana ja vuotta myöhemmin menin sillä Sibelius-lukioon. Tuskin olisi onnistunut ilman klassista kitaraa.
 
Se on ihan hyvä jos näin käy.En tarkoittanutkaan kaikkia klassista kitaraa opiskelleita .Mainitsimpahan vain esimerkin.Sellaisen minkä olen omin korvin kuullut ja omin silmin nähnyt.Soitettiin jotain Marstion eka levyn biisejä treeneissä Harrin itsensä kanssa keikkaa varten ja Harrin oli itse pakko sanoa sille toiselle että ota se sepelimylly pois päältä kun särö ei ollut se mitä niihin biiseihin tarvittiin.Kyllä minäkin pikkurilliä kaytän vasurissa ihan sujuvasti.Ja kurinalaista harjoittelua taas voi harjoittaa itsenäisestikin.Tottakai laaja-alaisuus ja monipuolisuus on hyvästä,siihen ei aina tarvita opettajaa.Mikä sitten on rockinsoitossa se oikea otelautakäden tekniikka siitäkin on olemassa monta koulukuntaa.Saako esim. peukalo mennä kaulan reunan yli kielten puolelle vai ei.Kuitenkin rock ja blues kitaransoitto on eri maailma kuin klassisen soitto.Kuten myös basson ja kitaran soitto.Ei kun kaikki vaan tekee niinkuin itse haluaa.Sen olen tainnut jo monta kertaa sanoa.Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa oppia ja opetella kitaran soittoa.Jos on niin haluaisin sen joltain "nerolta" kuulla.

Se on ihan hyvä jos näin käy.En tarkoittanutkaan kaikkia klassista kitaraa opiskelleita .Mainitsimpahan vain esimerkin.Sellaisen minkä olen omin korvin kuullut ja omin silmin nähnyt.Soitettiin jotain Marstion eka levyn biisejä treeneissä Harrin itsensä kanssa keikkaa varten ja Harrin oli itse pakko sanoa sille toiselle että ota se sepelimylly pois päältä kun särö ei ollut se mitä niihin biiseihin tarvittiin.Kyllä minäkin pikkurilliä kaytän vasurissa ihan sujuvasti.Ja kurinalaista harjoittelua taas voi harjoittaa itsenäisestikin.Tottakai laaja-alaisuus ja monipuolisuus on hyvästä,siihen ei aina tarvita opettajaa.Mikä sitten on rockinsoitossa se oikea otelautakäden tekniikka siitäkin on olemassa monta koulukuntaa.Saako esim. peukalo mennä kaulan reunan yli kielten puolelle vai ei.Kuitenkin rock ja blues kitaransoitto on eri maailma kuin klassisen soitto.Kuten myös basson ja kitaran soitto.Ei kun kaikki vaan tekee niinkuin itse haluaa.Sen olen tainnut jo monta kertaa sanoa.Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa oppia ja opetella kitaran soittoa.Jos on niin haluaisin sen joltain "nerolta" kuulla.
 
Veit sanat suustani.

Veit sanat suustani Hyvä ettei jalkoja

Big Papa: en todellakaan voi kuvitella sellaista yksittäistä tilannetta 70 -luvulta, mikä jättää koko elämän mittaiset traumat soitonopetuksesta. Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan, on se varmasti ollut hirveä tilanne.
 
Synnyin vuonna 1977, eli teoriassa minulla olisi ehkä ollut mahdollisuus olla kuuntelemassa niitä teidän treenejänne, mutta en vamasti muistaisi niistä kuitenkaan mitään.
 
Mitä tulee "kynsin hampain leipäpuusta kiinni pitämiseen", niin tuskinpa tässä tarvitsee olla huolissaan, kun arviolta 80-90 prosenttia tähänkin ketjuun vastanneista ajattelee soittotunneista olevan itselleen hyötyä. Enemmän minua huolettaisi esim. VR Cargon työntekijänä se, että Suomen rautateitä on pitkään oltu ajamassa alas.
 
Jos joku klasari ei osaa soittaa bluesia, niin tuskinpa siitäkään voi hänen klassista soitonopettajaansa syyllistää. Jokaisella täytyy olla sen verran itsekritiikkiä, että osaa arvioida mitä osaa soittaa ja mitä ei. Myönnän, että 70 -luvulla sähkökitarapuolen opetus on ollut varsin karua verrattuna nykypäivään. Aikoinaan ei edes ollut muuta tarjolla kuin klassista kitaraopetusta. Mutta: ajat ovat muuttuneet, meillä on keskuudessamme älyttömän hyviä opettajia. Sanooko nimet Ykä Putkinen, Jarmo Hynninen tai vaikkapa Peter Lerche sinulle mitään? He ovat kaikki opettajia.

Big Papa: en todellakaan voi kuvitella sellaista yksittäistä tilannetta 70 -luvulta, mikä jättää koko elämän mittaiset traumat soitonopetuksesta. Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan, on se varmasti ollut hirveä tilanne.
 
Synnyin vuonna 1977, eli teoriassa minulla olisi ehkä ollut mahdollisuus olla kuuntelemassa niitä teidän treenejänne, mutta en vamasti muistaisi niistä kuitenkaan mitään.
 
Mitä tulee "kynsin hampain leipäpuusta kiinni pitämiseen", niin tuskinpa tässä tarvitsee olla huolissaan, kun arviolta 80-90 prosenttia tähänkin ketjuun vastanneista ajattelee soittotunneista olevan itselleen hyötyä. Enemmän minua huolettaisi esim. VR Cargon työntekijänä se, että Suomen rautateitä on pitkään oltu ajamassa alas.
 
Jos joku klasari ei osaa soittaa bluesia, niin tuskinpa siitäkään voi hänen klassista soitonopettajaansa syyllistää. Jokaisella täytyy olla sen verran itsekritiikkiä, että osaa arvioida mitä osaa soittaa ja mitä ei. Myönnän, että 70 -luvulla sähkökitarapuolen opetus on ollut varsin karua verrattuna nykypäivään. Aikoinaan ei edes ollut muuta tarjolla kuin klassista kitaraopetusta. Mutta: ajat ovat muuttuneet, meillä on keskuudessamme älyttömän hyviä opettajia. Sanooko nimet Ykä Putkinen, Jarmo Hynninen tai vaikkapa Peter Lerche sinulle mitään? He ovat kaikki opettajia.
 
Ensinnäkään se ei jättänyt traumoja ja toisekseen ei minulla ole Cargon kanssa enää mitään tekemistä.Ilmalan varikolla duunissa vaihdemiehenä ja siellä riittää töitä 10v päässä olevaan eläkkeeseen.Ykä on tuttu kaveri jonka koen enemmänkin kollegana kuin opettajana,ihan hyvä varmaan siinäkin lajissa.Lerche on ihan hyvä mutta itse en Lercheä kuuntele.Samoihin aikoihin Ykän kanssa vedeltiin Tavastian blues festareilla -87.Ykä Gyan Dookiessa ja meillä oli Blues For Sale.Viittaan edelliseen kirjoitukseeni.Kukin omalla tavallaan.Lopetan jauhamisen kanssasi aiheesta tähän kun et mitään muuta kuin oman kantasi hyväksy.Kerro terveisiä Nonolle jos joskus Nonolta saat tunteja.Vai opetatko itse niinkuin arvelin?Ihan sama.Katson keskustelun kanssasi päättyneeksi.
 
Itseäni lainaten:
Se on ihan hyvä jos näin käy.En tarkoittanutkaan kaikkia klassista kitaraa opiskelleita .Mainitsimpahan vain esimerkin.Sellaisen minkä olen omin korvin kuullut ja omin silmin nähnyt.Soitettiin jotain Marstion eka levyn biisejä treeneissä Harrin itsensä kanssa keikkaa varten ja Harrin oli itse pakko sanoa sille toiselle että ota se sepelimylly pois päältä kun särö ei ollut se mitä niihin biiseihin tarvittiin.Kyllä minäkin pikkurilliä kaytän vasurissa ihan sujuvasti.Ja kurinalaista harjoittelua taas voi harjoittaa itsenäisestikin.Tottakai laaja-alaisuus ja monipuolisuus on hyvästä,siihen ei aina tarvita opettajaa.Mikä sitten on rockinsoitossa se oikea otelautakäden tekniikka siitäkin on olemassa monta koulukuntaa.Saako esim. peukalo mennä kaulan reunan yli kielten puolelle vai ei.Kuitenkin rock ja blues kitaransoitto on eri maailma kuin klassisen soitto.Kuten myös basson ja kitaran soitto.Ei kun kaikki vaan tekee niinkuin itse haluaa.Sen olen tainnut jo monta kertaa sanoa.Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa oppia ja opetella kitaran soittoa.Jos on niin haluaisin sen joltain "nerolta" kuulla.

90, sori vaan. Itse asiassa olen soittanut vasta puolitoista vuotta, mutta vaikka itse sanonkin, olen näin aloittelijaksi pirun hyvä, ikinä kukaan ei usko kun sanon soittaneeni niin vähän aikaa, yleisin veikkaus on viisi vuotta.
 
Tjaah? Ja keitähän olet mahtanut hurmata? Saman reaktion saa yleensä kun menet soittelemaan periaatteessa mitä tahansa miten tahansa jonkun eteen, joka ei tajua musikaalisuudesta(tai ainakaan kitaransoitosta) yhtään mitään. "Woah! Oot soittanu ainaki kymmenen vuotta!" Kunhan se näyttää henkilölle siltä, että osaat hakea sointuja otelaudalta jonkinlaisella itsevarmuudella ja tilutella päälle jotain, joka vaikuttaa henkilölle aivan käsittämättömältä(sellaset perus tapping- pull-offit toimii hyvin etenkin nuorempiin) niin kyllä se sua aika maestrona pitää. Ei tatsia ja rytmitajuakaan tarvitse mitenkään älyttömästi olla.
Sen sijaan jos olet onnistunut tekemään vaikutuksen pidempään soittaneisiin (no joo, vaikka 5 vuodesta eteenpäin) jotka varmasti tietävät, mitä näkevät ja mitä kuulevat, niin onnittelut: taidat olla luonnonlahjakkuus. Pointti on kuitenkin siinä, että sitä kritiikkiä kannattaa joka tapauksessa kuunnella tosissaan niiltä, jotka tietävät mistä puhuvat ja miten arvostella soittoasi. Sellaista kritiikkiä jota saisi vaikkapa opettajilta.
 
Mielestäni itseoppineet soittajat osaavat ilmaista itseään paremmin, koulussa oppineet tapaavat pysyä enemmän säännöissä, joka näkyy joskus mielikuvituksettomassa musiikissa. Kakki on siis omaa mielipidettä.
 
Tavallaan totta, koska kyllä minun tietääkseni omat idolini(Brian May, Jimi Hendrix, Eric Clapton, David Gilmour, Stevie Ray Vaughan yms.) ovat täysin itseoppineita, ja useimmilla on todella persoonallinen tatsi ja ote kitaraan, ja ovat onnistuneet luomaan jotain uutta niin sävellys- kuin soittopuolellakin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö persoonalliset jutut voisi kummuta myös tunneilla ollessa, kuten itse olen huomannut. Esimerkiksi sähkiksensoittoa olen harrastanut kahden opettajan avustuksella(toinen menossa nyt) jotka ovat itse varsin erityyppisiä soittajina, kummatkin kuitenkin ammattimuusikoita ja akateemisesti valmistuneita. Ei omakaan soittoni juuri muistuta tatsillisesti tai joidenkin musiikillisten ratkaisujen kannalta ollenkaan heidän soittoaan, mitä he eivät ole kertaakaan yrittäneet muuttaa. Juuri niin sen pitää ollakin: hyvä opettaja antaa sijaa persoonallisuudelle enemmän kuin tarpeeksi, eikä sillä ole mitään tekemistä niiden hyvien neuvojen kanssa, joita opettajat usein jakelevat ja jotka kasvattavat soittotaitoa räjähdysmäisesti vrt. siihen, mitä se luultavasti usein olisi itsekseen opittaessa. Mieltäkää sellaiset nyt säännöiksi sitten, jos haluatte. Ja tämä ei todellakaan ollut provoa ketään itsekseen opiskelevaa kohtaan, mutta se eka kommenttisi(Kannattaa käydä vuoden tunneilla ja sitten opiskella kotona ym.) yllä olevien mielestäni varsin pohjattomien perusteluiden kanssa pistivät kyllä aika pahasti silmään ;)

Tjaah? Ja keitähän olet mahtanut hurmata?
 
Ihan siis pitkään soittaneet kitaristit ovat tulleet kehumaan. Tottakai niitä epämusikaalisiakin löytyy, mutta eihän niitä lasketa mukaan.

Ihan siis pitkään soittaneet kitaristit ovat tulleet kehumaan. Tottakai niitä epämusikaalisiakin löytyy, mutta eihän niitä lasketa mukaan.
 
Kansa tahtoo soittonäytteen.

Ja mitä tahansa hän soittaa, voidaan lytätä täällä julkisesti.
Näin toimii tämä palsta.
 
Ainakin tollasen brassailun ja omakehun jälkeen...

Ainakin tollasen brassailun jälkeen...
 

 
Eihän kyseinen kaveri edes mitään brassaillut tai kehunut itseään. Kertoi vaan, että kehuja on tutuilta tullut. On se herkkää touhua täällä muusikoiden.netissä. Varokin arvostamasta omia taitojasi. Parempi pitää päällä "en osaa mitään"-asenne ja katse maassa.

Tavallaan totta, koska kyllä minun tietääkseni omat idolini(Brian May, Jimi Hendrix, Eric Clapton, David Gilmour, Stevie Ray Vaughan yms.) ovat täysin itseoppineita, ja useimmilla on todella persoonallinen tatsi ja ote kitaraan, ja ovat onnistuneet luomaan jotain uutta niin sävellys- kuin soittopuolellakin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö persoonalliset jutut voisi kummuta myös tunneilla ollessa, kuten itse olen huomannut.
 
Oon samaa mieltä. Nimittäin, voihan sitä heittää aina jonkun staranimen minkä tahansa väitteen vakuudeksi, kuten että Wes Montgomery, Tal Farlow ja Allan Holdsworth aloittivat soittamisen verrattain myöhäisellä iällä, mutta silti kehittyivät erittäin taitaviksi. Tai että Steve Vain tiedetään käyneen tunneilla nuoruudessaan sekä opiskelleen musiikkia Berkleessä, mutta silti häntä arvostetaan yleisesti.
 
Maailmassa on varmaan ainakin miljoona kitaristia. Tuohon esikuvat -ryhmään mahtuu näistä ehkä 50 - 100 nimeä. Tämä jättää jäljelle 999 900 yksinäistä kitaristia, joiden ilmeisesti on mahdollista oppia taitaviksi soittajiksi idoliensa jalanjäljissä, kunhan vain vähän viitsisivät yrittää.

Eihän kyseinen kaveri edes mitään brassaillut tai kehunut itseään. Kertoi vaan, että kehuja on tutuilta tullut. On se herkkää touhua täällä muusikoiden.netissä. Varokin arvostamasta omia taitojasi. Parempi pitää päällä "en osaa mitään"-asenne ja katse maassa.
 
No, mä kyllä vaan koin sen vaan omakehuna jossa keppihevosena käytettiin oletettujen muiden henkilöiden (+5v) lausumia. Ja toisekseen 1,5 vuotta soittanut ei ole pätevä ketomaan muille että niiden ei kannata käydä tunneilla. Jotain realismia please, rupes ärsyttämään.

En ole kehottanut ketään olemaan käymättä tunneilla. En yrittäny tkehua itseäni, millä muulla tavalla tuon olisi voinut kirjoittaa ilman että siitä saa senlaisen käsityksen? Onneksi jotkut ovat puolellani. :)

Minäminäminä!
Kohta yhdeksättä vuotta tunneilla olen käynyt. Jyväskylän suunnalla käyn tunneilla. niin ja kivaa on

En ole kehottanut ketään olemaan käymättä tunneilla. En yrittäny tkehua itseäni, millä muulla tavalla tuon olisi voinut kirjoittaa ilman että siitä saa senlaisen käsityksen? Onneksi jotkut ovat puolellani. :)
 
uskotaan. ja pieni omakehu on tervettä. on sitä paljon pahempaakin prassailua kuultu. taas ihmiset tekee kärpäsestä härkäsen vai miten se vanhankansan sanonta meneekään.