Kitarat: soittaminen ›

Noniin, päätin tehdä ihan uuden topikin tästä. Eli oon soitellut kitaraa vajaat pari vuotta ja ruvennut tota teoriaakin itsenäisesti lukemaan ja nyt haluaisin saada harjoittelustani tehokkaampaa ja käydä läpi asioita, mitä ei omatoimisesti soitellessa tajuaisi välttämättä opetella.
 
Eli te pidempään soittaneet/tunneilla käyvät, joilla on jo jonkinlaista kuvaa soiton eri osa-alueista, niin voitteko tehdä jotain listausta mitä eri osa-alueita kannattaa harjoitella? Mielenkiintoista olisi myös tietää mitä biisejä teidän opettajat antavat teille harjoiteltavaksi. Eli missä biiseissä on hyviä kohtia joidenkin soiton kannalta oleellisten asioiden harjoitteluun? Mieleni/makuni on avoin, tyylisuunta vapaa.
 
Tähän mennessä on itse tullut harjoiteltua timeä metronomin kanssa kromaattisten ja rytmisten harjoitusten avulla, puhtaita bendejä ja viime päivinä vibraattoakin. Ja tietenkin ihan vaan levyjen mukana soittoa ja joidenkin melodioiden plokkaamista. Mutta esimerkiksi dynamiikasta tiedän vasta suunnilleen vaan mitä se tarkoittaa ja hyviä pikkausharjoituksia en oo vielä pahemmin tehnyt. Perus säestäminen ja otteiden vaihto kyllä sujuu hyvin ja teoriapuolelta otelaudan nuotit, intervallit, sointujen muodostaminen ym. perusasiat on jo hyvällä alulla.
 
Voitte myös pasteta tänne jotain vanhempia threadeja, missä käydään jotain em. asioista läpi. Suurimpana kiinnostuksen kohteena kuitenkin olisi, että mitä nimenomaisia biisejä soiton opettajat pitävät hyvinä harjoittelun kannalta. Sähkökitaraa lähinnä nykyään soittelen, mutta myös muut, esim. klasarijutut kiinnostaa.
 
Kiitos jo etukäteen!

Hoida itselles jotain kirjallisuutta aiheesta esim. Guthrie Govan : Creative guitar 1 & 2. Tai sitten (tekijä hukassa) Advancing Guitarist. Niistä löytyy neuvoja kysymiisi asioihin. Ja kuuntele mahdollisimman monipuolisesti musiikkia laidasta laitaan.
 
Biisipuolelta tulee mieleen seuraavanlaisia ralleja, joista kovasti apua soiton monipuolisuuden kehittämisessä (tabeja ja nuotteja löytyy googlettamalla ja toki kirjastoista):
 
*Django Reinhardt - Tiger Rag ( ja moni muukin ja ylipäänsä ns.mustalaisjazz)
*Steve Morse - Air on 6-string ( Helpohko lähestyminen Bach-tyylisen materiaalin soittamiseen sähkiksellä)
*Chet Atkins - tonnikaupalla hyvää soitettavaa esim. Entertainer,Yakety Axe, If You Ain't Got That Swing etc. ...
 
Jazz-standardit!
 
*Brian Setzer : mm. Sleepwalk-versio.
 
Ja soita mahdollisimman paljon muiden ihmisten kanssa. Jammaile!
 
...Jospa näistä olis jotain apua...

Kiitoksia! Ja kirjastosta oon kyllä jo melkein kaikki dvd:t lainannut tyylisuunnasta riippumatta, niistä on ollut aika hyvää apua.
 
*Steve Morse - Air on 6-string ( Helpohko lähestyminen Bach-tyylisen materiaalin soittamiseen sähkiksellä)
 
Toi kuulostaa todella mielenkiintoiselta! Steve Morse on yks ehdottomia lemppareita muutenkin ja klassisten juttujen soittamisesta sähkiksellä pidän todella paljon.
 
Jazz-standardit!
 
Apua, vaikka jazzista pidänkin jonkin verran, niin se vaan kuulostaa niin vaikeelta tuolla teoriapuolella, ettei oikein jaksa perehtyä.
 
*Brian Setzer : mm. Sleepwalk-versio.
 
Toinen suosikki, livenäkin nähty. Tosin aika vaativaa tavaraa. En kyllä tiedä tosta kyseisestä kohdasta millainen on. Pitääpi kuunnella.
 
Ja soita mahdollisimman paljon muiden ihmisten kanssa. Jammaile!
 
Joo, kaveripiiristä suuri osa on muutenkin muusikoita ja mitä on päässyt jammailemaan, niin se on ihan taivaallista ja siinä oppii heti tosi paljon.
 
...Jospa näistä olis jotain apua...
 
Kyl, kiitos!
 
Oisko rokkipuolelta vielä jotain? ;)

Rokkipuoleltahan löytyy vaikka ja mitä...
 
mm. m-nettiläisten riffiparhauslistoista löytyy kaikenlaista hupaisaa rämpytettävää
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ?c=38&t=101619&o=0&co=0
 
ja tiluparhausosastolta kans...;)
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … ?c=38&t=41241&o=0&co=30
 
omien intressien mukaan plokkaile sieltä mikä miellyttää tai kuulostaa mielenkiintoisalta.
 
...Jospa jeesais,taas...

Tai sitten (tekijä hukassa) Advancing Guitarist.
 
William G. Leavitt? Hyvä kirja, jos puhutaan samasta.
 
e: Mick Goodrickin kirjanenhan se olikin.

William G. Leavittin "A Modern Method For Guitar" trilogia on myös hyvä. Itse en tosin omista kuin ekan osan, jota pitäisi kyllä tässä vähän enemmän kertailla. Oppii tekniikkaakin nuotinlukemisen ohella. :)

William G. Leavittin "A Modern Method For Guitar" trilogia on myös hyvä.
 
Maksoi vaan niin rutosti...:)
 
Kylkiäiseksi vielä Chord Chemistry tai Modern Chord Voicings ja 21st Century Tonality niin kabosh!... menee aivo solmuun ja soitto alkaa kuulostamaan...öö..puheelta. - > Oiva aasin silta ketjun alullepanijan dynaamiikkakyselyyn liittyen :
Soita jotain nuottirypästä (skaala/arpeggio/licki) jonkun sanan tai sanaparin mukaan (kirosanat ja muut ruokottomuudet ensi alkuun yllättäen hupaisimpia) siten että nuotit istuu kestonsa puolesta sanan kanssa yhteen ( esim. perkele= taa da da ) ja soita konsonanttien kohdalle osuvat nuotit lujempaa kuin vokaalien vastaavat. Kuulostaa ehkä hieman abstraktilta, mutta ihan hupaisaa touhua ja tuleepa varmasti uusia ideoita soittoon.

Oisko rokkipuolelta vielä jotain? ;)
 
Kaksi sanaa: Hurriganes.

Soita sitä mikä parhaalta tuntuu, älä jauha teoriaa jos ei kiinnosta. Kiinnostut ajan myötä eri jutuista ja opit ainakin soittamaan omalla tyylillä.
 
Mä olen soittanut ihan kohta 6 vuotta, itseopiskeluna 95%, ja mukavalta tuntuu soitella kun on periaatteessa itse ittensä nostanut tähän pisteeseen.

Nykyään löytyy sellainen suomalainen teoriakirja kuin "Tohtori Toonika", jota suosittelen teoriakirjaksi mikäli teoria kiinnostaa. Siinä on selitetty _kaikki_ asiat havainnollisesti nollatasosta lähtien ja todennäköisesti niin pitkälle, että pärjäät loppuelämäsi.
 
Muutoin listaisin tällaisia osa-alueita:
 
- komppaaminen eri tyyleissä (blues, funk & soul, bossa nova, poppimeininki jne.), siinä tulee sointuasiat samalla tutuiksi
- soolojen plokkaaminen eri tyylisistä biiseistä (sisältää samalla useimmat tekniset harjoitukset)
- teorian kautta oppii analysoimaan biisejä, harmoniaa ja sooloja; analyysin kautta oppii soveltamaan uusiin juttuihin; uusien juttujen kautta oppii rikastumaan rahallisesti
- kitaran tekninen hallinta: otelaudan hahmotus (asteikot, arpeggiot, soinnut), motorinen tekniikka (sisältyy kyllä sooloihin ja instrumentaaliteemoihin, mutta voihan sitä erikseenkin treenata: venytykset, slurrit, plektratekniikka, näppäily, funk -komppaus yms.)
- soundien etsiminen
- uusiin musiikkityyleihin ja artisteihin tutustuminen
 
Levyjen plokkaus on itselläni listalla ensimmäisenä. Kaikki plokkaus on hyödyllistä, soolot, kompit, torvistemmat, laulustemmat, rumpukompit, mitä vaan. Kannattaa kytkeä itsensä rock- ja pop -musiikin vuosikymmeniseen traditioon. Ja miksei jatsinkin.
 
Klasarista sen verran, että Bachin sellosarjan eri osat ovat aika perinteistä harjoitusmatskua, samoin inventiot. Sitten voi treenata Villa-Lobosin biisejä.
 
Biiseistä: musiikkiopistotraditiossa kautta aikain kuumia biisejä ovat olleet mm. Robben Fordin tuotanto (Brother, Revelation ym.), Larry Carltonin soolot (Room 335, Steely Danin "Kid Charlemagne", Don´t Give It Up ym.), Pat Methenylta Bright Size Life, Song For Bilbao ym., sitten Lee Ritenourin biisejä on kaikki soittanut mutta henk. koht. en voi sietää. Hotel Californian (Eagles) gtrsoolot kuuluu yleissivistykseen, samoin kuin Smoke On the Waterin soolo, kuin myös brittibluesin helmet Steppin´ Out & Hideaway (Clapton) ja The Stumble (Peter Green).
 
Mutta siis, ei sinun tarvitse soittaa niitä samoja mitä kaikki muut on soittanu, treenaa sellaisia juttuja mitkä sattuu kiinnostamaan. Tässä nyt jotain.

Kiitokset sulle Apricot. Hyvin listattuna noita osa-alueita ja biisejä.
 
Mutta siis, ei sinun tarvitse soittaa niitä samoja mitä kaikki muut on soittanu, treenaa sellaisia juttuja mitkä sattuu kiinnostamaan.
 
Joo, siis idea ei ollut vaan "opetella mitä muutkin opettelee", vaan ajattelinkin, että onhan niillä opettajilla syyt, miksi niitä tiettyjä biisejä soitetaan. Eli biisejä, jotka toimii hyvänä harjoitusmateriaalina. Ja lähinnä mä kiinnostavia biisejä soittelenkin. On vaan jumittunut soitto liikaa tohon hevin sahaamiseen ja blues-skaalan edestakaiseen hinkkaamiseen, että haluan vaan monipuolisuutta enemmän tohon harjoitteluun.
 
*Steve Morse - Air on 6-string ( Helpohko lähestyminen Bach-tyylisen materiaalin soittamiseen sähkiksellä)
 
Syöpä pisti ton jo aiemmin ketjuun ja opettelin sitä äsken jo aika pitkälle. Sanon vain, että loistavaa matskua! Tossa on myös hyvin sellaista string skipping -juttuja, mihin ei ole aiemmin tullut panostettua. Antaa aivan uutta ulottuvuutta musiikkiin.

...onhan niillä opettajilla syyt, miksi niitä tiettyjä biisejä soitetaan. Eli biisejä, jotka toimii hyvänä harjoitusmateriaalina.
 
Tässä tuleekin yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä - sopivan materiaalin valinta. Itse en kuitenkaan juuri kierrätä oppilailleni samaa matskua, mitä itse olen aikanaan omilta opettajiltani saanut - paria poikkeusta lukuunottamatta. Mun mielestä on tärkeää etsiä itse ne jutut jotka katsoo tärkeiksi, jo senkin vuoksi että pysyy ajassa mukana.
 
Toisaalta, lähes samat asiat ne toistuu melkein jokaisessa biisissä, että ei se siitäkään ole välttämättä kiinni että onko joku tietty ilmiö just jossain tietyssä biisissä hyvin esillä. Jos se on tärkeä juttu, niin se kyllä tulee esille monissa muissakin pätkissä. Vaihtelu virkistää, ja materiaaliksi sopivia biisejä voi valita siltä pohjalta että mikä nyt sattuu miellyttämään.

Soita jotain nuottirypästä (skaala/arpeggio/licki) jonkun sanan tai sanaparin mukaan (kirosanat ja muut ruokottomuudet ensi alkuun yllättäen hupaisimpia) siten että nuotit istuu kestonsa puolesta sanan kanssa yhteen ( esim. perkele= taa da da )
 
Haha! Itelläni tuli samantien perkele mieleen, vähän repesin :)
Ei mulla muuta, hyviä neuvoja täällä tullut.
Todellakin muiden kanssa soittaessa oppii paljon ja monipuolisesti musiikkia kuuntelemalla (radio soimaan ja kitara käteen) :D

Saattaapi olla tyhmä kysymys, mutta mitä siihen teoriaa kuuluu?(Nimimerkki: Aloittanut kitaran soiton muutama viikko sitten)

Saattaapi olla tyhmä kysymys, mutta mitä siihen teoriaa kuuluu?(Nimimerkki: Aloittanut kitaran soiton muutama viikko sitten)
 
- yleinen ymmärrys nuoteista (miten niitä luetaan, mistä kohtaa mitkäkin nuotit löytyvät kitaran otelaudalta, miltä soinnut nuottiviivastolla näyttävät jne.)
- harmoniat (soinnut ja niiden asteet, jännitteet ja miten ne reagoivat toisiinsa)
- rytmipuoli (alkaen perusrytmeistä ja siitä vaikka kuinka moninkertaisiin polyrytmeihin)
- ymmärrys siitä, että teoria on vain apuväline soitossa eikä itsetarkoitus.
 
...Jne. Kyllähän näitä voisi tarkemmin ja laajemminkin listata, mutta jos olet vasta muutaman viikon soittanut, se tuskin on tarkoituksenmukaista. Voisit lähteä ihan siitä, että opettele joka kieleltä muutaman ensimmäisen nauhan äänet ja mistä ne nuotti viivastosta löytyvät.
 
Edit: Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Tyhmää olisi olla kysymättä silloin kun ei tiedä ;-)

Yleensäkin noita soittamisen ja musiikin osa-alueita voisi listata ja eritellä loputtomiin. Ei kuitenkaan kannata haukata liian isoa palaa. On aivan älytöntä ajatella, että "opettelenpa nyt musiikinteoriaa." Sen sijaan keskittyy yhteen juttuun kerrallaan, esim:
 
- Nyt opettelen hahmottamaan nuotteja otelaudalta.
- Nyt otan selville, miten kolmisoinnut muodostetaan. Sitten kokeilen kitaralla miltä ne käytännössä kuulostavat.
 
Sama pätee tekniikkaan. Ei kannata ajetella, että "nyt opettelen sweap-tekniikkaa". Jos yrittää niellä hommaa liian isona palana, saattaa turhautua. Sen sijaan ajattelee treenaavansa paria erilaista lickiä. Kokonaisvaltainen ymmärrys tekniikasta/teoriasta tulee pikkuhiljaa, kun oppii yhdistämään nuo pienet tiedonpalaset isommiksi kokonaisuuksiksi.
 
Edit: Eli kun ottaa tavoitteekseen opetella pieniä asioita kerrallaan kunnolla, niin niistä saa todennäköisesti paremmin selvän, ja enemmän onnistumisen kokemuksia.
 
Mä olen Apricotin kanssa samoilla linjoilla tuon plokkaamisen kanssa - se on mun mielestä hyödyllisintä ja kokonaisvaltaisinta treeniä mitä on. Olen myös samaa mieltä siitä, että valmiista sooloista löytyy kyllä sisäänkirjoitettuna kaikki tekniikkaharjoitukset. Samalla tulee soitettua oikeaa musiikkia, eikä vain tekniikkaharjoituksia.

En tiedä miten pitkällä olet soittamisessa, mutta tätä voi kokeilla ja soveltaa ihan kaiken tasoiset soittajat. Kehitys on varmaa, joskin (voi) kestää kauan että pääsee alkuun.
Hyräile ääneen jotain tuttua lempimelodiaa, mitä et ole aikaisemmin soittanut. Sen jälkeen visualisoi mielessäsi se miten kyseinen melodia soitetaan otelaudalla (mikä kieli, mikä asema, mikä sormi jne.). Sitten soita se kuten mielessäsi olet sen nähnyt/kuullut. Katso miten lähelle pääset. Tämä on kuin blokkailua, mutta juuri sinun instrumentin ymmärtämistä auttava ja hieman enemmän korvaa kehittävämpää, jos oikeasti yrittää saada melodian kerralla oikein.
Myös huomattava apu omaan improvisoimiseen ns. soittaa mitä kuulee. Vaati kyllä jo jonkinlaista otelaudan tuntemusta ja korvan intervallihyppyjen tuntemista.
 
Helpoin tapa aloittaa on lyhyet duuri melodian hyräilyt. Kannattaa myös kokeilla soittaa kaikki melodiat eri sormituksilla ja ympäri otelautaa (yhdellä kielellä ja kieli pareilla).