Etno, proge, latin ›

Selvitäppäs vielä ketä noilla "Superdudes"-covereilla soittaa... :-)
 
Jaha, asiaan vihkiytyneeltä sivustolta löytyi tieto, että the Superdudes on itseasiassa Soul Mann & the Brothers... hehe..
 
Tsekkaa biisi Bumpys Lament. Pitäis olla sama versio kummallakin levyllä.

Roy Ayersista vielä... Siis ei mulla ole vaikeuksia sulattaa noita jazz-vaikutteita, päinvastoin. Enemmänkin vastaan hankaa Ayersin laulu, joka on kuitenkin melkoisen vaatimatonta verrattuna muutamaan tässä ketjussa mainittuun artistiin.
 
Jos hetkeksi asetun objekstiivisen kriitikon saappaisiin, voinen myöntää ettei Ayersin ääni ihan parhasta päästä ole, mutta uppoaa kyllä meikäläiseen. Itse asiassa parhaimmissa Ayersin biiseissä on joko pelkkä naislaulaja tai naisääni voimakkaana tukena (esim. "Everybody loves the sunshine").
 
Ehkä joku voisi heittää suosituksia parhaista Ayers-albumeista?
 
Taas osuit arkaan paikkaan, sillä Roy Ayers on tehnyt 70-luvulla tolkuttoman määrän levyjä, joista useimmilla - minun mielestäni - on pari loistobiisiä ja loput ei niin hyviä. E.L.T.S.-levyllä on useampi hyvä ralli, samoin "Mystic Voyage" on hyvä levy. Roy Ayers taitaa kuitenkin olla niitä aristeja, joiden parhaimpaan tuotantoon pääsee helpoiten käsiksi ostamalla jonkun kokoelman, jossa sitten on ne "hyvät biisit". "Evolution: The Polydor Anthology" on aika kattava tuplakokoelma.

Roy Ayers taitaa kuitenkin olla niitä aristeja, joiden parhaimpaan tuotantoon pääsee helpoiten käsiksi ostamalla jonkun kokoelman, jossa sitten on ne "hyvät biisit". "Evolution: The Polydor Anthology" on aika kattava tuplakokoelma.
 
Ostinpa tuossa uusimman tuplacd-kokiksen nimeltä "Destination Motherland". Jälkimmäinen levy oli täysin mitäänsanomatonta, hengetöntä taustamusagroovailua. Ykkösdiski oli parempi, mutta sieltä eroittuikin juuri selkeästi "biisit" eli jotain muuta kuin yhden soinnun vamppi yhdellä riffillä ja yhdellä vokaaliheitolla. Niitäkään ei montaa ollut. Pettymys.

fatso: Itse asiassa parhaimmissa Ayersin biiseissä on joko pelkkä naislaulaja tai naisääni voimakkaana tukena (esim. "Everybody loves the sunshine").
 
Samaa mieltä.
 
samoin "Mystic Voyage" on hyvä levy.
 
Tuo taitaa olla yleisestikin parhaaksi noteerattu Ayers-levy. Kiitos muistakin tiedoista, täytyypä tarkistaa nuo, kun kohdalle sattuvat.
 
Omasta hyllystä viimein löytyi Roy Ayersin tuottama Ubiquity-albumi "Starbooty" (v. -78), takavuosien cut-out läjistä liiankin tuttu. Ei hassumpi levy.

"Helkkari, näyttää pahasti siltä että tässä joutuu vielä vinyylisoittimen hommaamaan..."
 
Loistava ajatus. Etenkin mustaa musiikkia on suomessa erittäin hankala löytää cd:nä(ei sitä kyllä liikaa vinyylinäkään liiku), ja onhan vinyyli muutenkin tyylikkäämpi formaatti.
 

 
"Joe Simon tuimasti tulkitsema teemabiisi toki on tuttu ja kelpaa mainiosti, vaikkei ihan Simonin tuotannon terävimpään kärkeen mielestäni kuulukaan. Harmillisen unohdettu Joe Simon tuntuu tänä päivänä olevan.
__ "
 
On muuten kyllä hyvä biisi-ja todellakin Joe Simon on harmillisen unohdettu..
Tämä herran Chokin`kind/Better Than Ever (cd:näkin julkaistu) on varsinkin erittäin mainio. Sisältää mm. loistobiisin: "In the still of the night (I`ll remember)" Suositeltava hankinta jokaiselle soulin ystävälle.
 
Noi blaxpoitaaatio leffat on yleensä tosiaan aika huonoja,mitä oon nähny (valitettavan huonosti noita saa kuitenkin suomesta,jotain shafteja lukuunottamatta).
Noita soundtrackeja löytyy kyllä multa aika paljon. Noissa käytännössä aina artisti on tehny "yksin" koko soundtrackin..
Noilta nyt ei enää kunnon souljuttuja tahdo löytyä(no tää oon fanaattisen 60-luvun soul diggarin mielipide), mutta mainioita 70 luvun funk-henkisiä soundtrack juttuja kylläkin.. Suositeltavia (helposti saatavilla olevia) mm.
Marvin Gaye-Trouble man, Shaft in Africa,isaac Hayes:shaft & Three tough guys, curtis mayfield-superfly,b. womack-across 110th street yms.
Noista on hyvä alottaa.
Noita saa myös siis cd-muodossa helposti.
Paljon loistavia vähän vähemmän tunnettuja juttuja ei oo ikinä julkastu cd:nä.. Sääli sinänsä. Ansaitsisivat uusintajulkaisun monet blaxpoitaatio soundtrackit(kin).

On muuten kyllä hyvä biisi-ja todellakin Joe Simon on harmillisen unohdettu..
Tämä herran Chokin`kind/Better Than Ever (cd:näkin julkaistu) on varsinkin erittäin mainio. Sisältää mm. loistobiisin: "In the still of the night (I`ll remember)" Suositeltava hankinta jokaiselle soulin ystävälle.
 
Sound Stage 7-juttujen (joita tuokin CD sisältää) lisäksi täytyy suositella Simonin 70-luvun Spring-albumeista ainakin "Drowning In The Sea Of Love":a, "Power of Joe Simon":a ja "Get Down":ia. Unohtaa ei sovi myöskään Acen julkaisemaan "Mr. Shout"-CD:tä, joka sisältää ennen SS7-kautta tehtyja Vee Jay, Hush ym. matskua. Erinomainen soullaulaja.