Kitarat: kitarakamat ›

Moe!
 
Iloisesti jo muutaman vuoden olen waukutellut ihan perus Cry Babylla, ja ollut ihan tyytyväinen. Kuitenkin hiukkasen on välillä kummitellut, jotta josko uutta wahia pitäisi..
 
Eilen sitten testipenkkiin tuli rupuiseen Cry Babyn koteloon kyhätty Roger Mayer 9090A. En väitä, että soundissa eroa oli kuin yöllä ja päivällä, mutta kyllä Mayer kuulosti erottelevammalta ja jotenkin muutenkin selkeämmältä, joten kyllä sekin osasto puhuu puolestaan.
 
Ainakin yhtä selkeä etu on kuitenkin Mayerin true bypass -kytkentä. Havaitsin tosiasian, että tuo perus Cry Baby syö pois päältä ollessaan kyllä soundia oikein huolella (tai no, huolella ja huolella... selvästi). Mayerin ollessa signaaliketjussa olivat perussoundit selkeästi ryhdikkäämpiä, ja vaikka mullakin on vielä ketjussa G-Major -digihärpäke, niin silti ero on helposti kuultavissa.
 
True bypassin modaaminen Cry Babyynkaan ei käsittääkseni ole kovin suuri, vaikea ja hinnakas operaatio, mikäli ko. waukun soundi muuten miellyttää. Suosittelen ehdottomasti.
 
JuSu
 
PS: Ja jos jollakulla lojuu nurkissa Cry Babyn tai Vox -wahin koteloita, niin ostetaan.. Eli tarjoa myös rikkinäisiä (siis sisuskaluissa jotain hajalla, kotelo ehjä) yksilöitä.

Minä investoin joskus vuosi pari sitten Dunlop 535Q wakuttimeen kun olin aikani leikkinyt sen Dunlop J. Hendrix wakuttimen kanssa. Henkka myyntiin ja 535Q kaupasta ulos. Päivääkään en ole katunut, sillä 535Q taipuu hienosti niin clean-soundilla, rosoilla ja kruntseilla, mutta myös über hi-gain soundeilla wakutin vielä jaksaa vatkata.
 
Myös hinnaltaan se rupes oleen aika "katto" mitä vakuttimesta maksaa... jotenkin joku Buddan hinta tökkii kun kyseessä on niinkin simppeli laite.

Kyseessä lienee tällä piirillä varustettu wah:
 
http://www.custom-sounds.com/epages … 62741d94dcd01067e+FI/products/12113
 
Käsittääkseni tuossa ei itse asiassa ole true bypassia. Bufferointi vaan on tehty paremmin kuin vakio-Cry Babyssa.
 
Vai olenko väärässä?

Kyseessä lienee tällä piirillä varustettu wah:
 
Eikun tämä:
 
http://www.roger-mayer.co.uk/wah1.htm
 
Siitä ei ole tietoa, onko tuo Standard vai Hi-Lo versio. Veikkaisin Starndardia. Täytyypä kaivella... Ja on true bypass -kytketty.
 
JuSu

http://www.roger-mayer.co.uk/wah1.htm
 
Asia selvä. Ilmeisesti kyseessä on siis erilainen upgrade kit. Vaikuttaa kiinnostavalta kyllä.

Kyseessä lienee tällä piirillä varustettu wah:
 
http://www.custom-sounds.com/epages … 62741d94dcd01067e+FI/products/12113
 
Käsittääkseni tuossa ei itse asiassa ole true bypassia. Bufferointi vaan on tehty paremmin kuin vakio-Cry Babyssa.
 
Vai olenko väärässä?
 
Eiks toi Red Lion ole kuitenkin 9090A derivaatta. Erona mm. true-by-pass, saadettävyys jne..
 
Onko tämä nyt se paikka missä pitää omaa wahia tulla kehumaan? Mul on paras ja isoin :P lol

Onko tämä nyt se paikka missä pitää omaa wahia tulla kehumaan? Mul on paras ja isoin :P lol
 
Ei, kun tää on se paikka, jossa voi jakaa kokemuksiaan true bypass -kytkennän hyödyistä. Anteeksi, jos en tarpeeksi korostanut tätä seikkaa, oisko otsikon pitänyt olla kuvaavampi?
 
JuSu

Anteeksi, jos en tarpeeksi korostanut tätä seikkaa, oisko otsikon pitänyt olla kuvaavampi?
 
Joo, ehkä otsikko olis voinu olla vähän tarkempi :)
 
True bypass on mun mielestä ihan ok kompromissi. Cornishin All tube boardien yksi peruslähtökohta on "With all effects OFF the guitar sounds EXACTLY the same as when you plug directly into your amp". Toihan olisi se ideaalitilanne ja tohonhan ei päästä käyttämällä pelkästään tbp-laitteita. Yleensä kuitenkin valitsen tbp jos vaan mahdollista, imaiskoot piuha sitten vähän kuin joku huono pedaali paljon. On niin paljon huonoja kokemuksia huonosti bufferoiduista pedaaleista (bossin eku, big muff, cry baby, voxin wah (jopa pahempi kuin CB) jne). Onhan niitä hyvin bufferoitujakin laitteita. Esim Roger Mayerin Voodoo Vibe oli semmonen.
 
Jotkut pedaalit muuten tykkää suoraan kitarasta tulevasta signaalista ja sillon tbp ketjussa ennen olevissa on ihan must.

Joo, ehkä otsikko olis voinu olla vähän tarkempi :)
 
Okei, ens kerralla lupaan parantaa tapani. =)
 
On niin paljon huonoja kokemuksia huonosti bufferoiduista pedaaleista (bossin eku, big muff, cry baby, voxin wah (jopa pahempi kuin CB) jne).
 
Tää oli oikeastaan eka kerta, kun mä näin selkeästi törmäsin (tai oikeammin jaksoin kiinnittää huomiota) tähän asiaan, joten kauheasti ei ole muita kokemuksia aiheesta.
 
Mielenkiintoista on, että tuossä ym. listassa on noin paljon tuollaisia varsin yleisiä ja yleisesti päteviksi mainittuja laitteita. Ei varmaan ole kovinkaan harvinaista, että samasta efektilaudasta löytyy Cry Baby, Big Muff ja Bossin eq...
 
JuSu

Ei, kun tää on se paikka, jossa voi jakaa kokemuksiaan true bypass -kytkennän hyödyistä. Anteeksi, jos en tarpeeksi korostanut tätä seikkaa, oisko otsikon pitänyt olla kuvaavampi?
 
JuSu
 
Pitkässä ketjussa tuollainen hyvä bufferointi on kaiketi true bypassia parempi, muuten signaali heikkenee liikaa. Jos on pelkkä wah on TBP, niin mikäpäs se siinä. Paukkuuko muuten tuossa Roger Mayerissa kytkin, kun laittaa wahin päälle. Monissa True bypass -vehkeissä kuuluu pikku poksahdus aina kytkettäessä, varsinkin käytön alussa.

Mielenkiintoista on, että tuossä ym. listassa on noin paljon tuollaisia varsin yleisiä ja yleisesti päteviksi mainittuja laitteita. Ei varmaan ole kovinkaan harvinaista, että samasta efektilaudasta löytyy Cry Baby, Big Muff ja Bossin eq
 
Olen ollut huomaavinani semmoisen jutun että sijoittelulla voi vaikuttaa. Hyvin bufferoitu pedaali ensin ja sitten huonot. Big Muffin eteen kun pisti jonkun bufferoidun bossin särön (muistaakseni) ei tapahtunut enää samanlaista katoa. Mutta yksi huono ja muut tbp on myrkkyä. Tähän taitaa löytyä ihan tieteellinenkin pohja.

Paukkuuko muuten tuossa Roger Mayerissa kytkin, kun laittaa wahin päälle.
 
Enpä osannut tuota erityisesti kuulostella. Mutta koska en tuollaista havainnutkaan, niin eipä taida isommin ainakaan poksua.
 
JuSu

Eikös se derivaatta olisi 0, jos A on vakio.
 
Differentiaalilaskenta uusiksi, vakion derivaatta onkin Punainen Leijona! Pitäisiköhän kokeilla seuraavassa tentissä.
 
Derivaatta-sanaa käytetään lontoon kielen julkaisuissa merkityksessä 'johdannainen'. Esim. "hyaluronan derivatives". :)

Derivaatta-sanaa käytetään lontoon kielen julkaisuissa merkityksessä 'johdannainen'. Esim. "hyaluronan derivatives". :)
 
Mutta ei suomen kielessä, sori :)

Derivaatta-sanaa käytetään lontoon kielen julkaisuissa merkityksessä 'johdannainen'. Esim. "hyaluronan derivatives". :)
 
Juu... suomessa tosiaan tarkoitus on aivan toinen.
 
edit:
 
Mitä ruotsalainen arkeologi totesi, kun huomasi ettei löytämänsä kupponen ollutkaan Jeesuksen viimeisellä ehtoollisella käyttämä?
 
-Inte Gral !

Mutta ei suomen kielessä, sori :)
 
No sano se ulkomaalaiselle luennoitsijalle jonka mielestä on myös ok suomentaa testicles eli munat :)
 
Joo, mut okei. Parannan tapani, en käytä sitä enää, ainakaan niin että jään kiinni :) Tiäsin kyl et joku tohon tarttuu mut oli pakko kokeilla kepillä jäätä..

Joskus 70-luvulla hankkimani Cry Babyn "suora" soundi oli kaupankuntoisena sietämättömän tumppu joten kolvasin sen oitis tbp-värkiksi. Hyvin on wörkkinyt. Potikan olen joutunut vaihtamaan pari kertaa mutta nehän on noissa kulutustavaraa anyway. Kytkin kyllä rapsahtelee jonkin verran mutta eipä tuo keikkasurinoiden seasta paljon erotu ja jos wahia tarvii äänityshommissa, se saa olla päällä hela tiden.

Pitkässä ketjussa tuollainen hyvä bufferointi on kaiketi true bypassia parempi, muuten signaali heikkenee liikaa. Jos on pelkkä wah on TBP, niin mikäpäs se siinä.
 
Bufferi on hyvä olla signaaliketjun alussa, jolloin kitara ei hukkaa korkeita ääniä (kuuluu mm. särön "munattomuutena") pedaaliviidakon syövereihin. Olen kuulostellut omaa soitantaani varmaan turhankin tarkkaan (vrt. Eric Johnson - ilman soittotaitoa) ja tullut siihen tulokseen että 3-5 spedun jälkeen (myös TBP-spedut) muutos kitaran alkuperäiseen soundiin on sietämättömän suuri.
A) Oma suositukseni olisikin, bufferillinen pedaali ensiksi, sitten n. määrä tbp-pedaaleita (mikäli n>7 niin toinen bufferoitu jonnekkin matkan varrelle). B) Pari kolme suosikkispedua (mieluusti TBP) kitaran ja vahvarin välillä ja (suurimmalle osalle meist utopiaa) Delayt/Reverbit/Rotaryt mieluusti mikitetyn vahvarin äänestä vasta pöydästä.
 
Paukkuuko muuten tuossa Roger Mayerissa kytkin, kun laittaa wahin päälle. Monissa True bypass -vehkeissä kuuluu pikku poksahdus aina kytkettäessä, varsinkin käytön alussa.
 
En usko. Pauketta kuuluu jos DPDT switchin kytkee väärin - kytkin itse väärin ekalla kertaa kun yritin pelkällä pähkäilyllä keksiä miten tuollainen toimisi, onneksi on netti olemassa voi oppia muidenkin virheistä. Yritin tähän nyt kirjoittaa miten kytketään, mutta kuvalla helpompi selventää.
 
http://members01.chello.se/pastorn/fx/mods/bypass.htm (alhaalla pieni kuva "Bascic DPDT schematic"
 
Esim. crybabyyn tuollaisen laittaminen kustantaa (jos lainaa kolvin) alle 10 ekua, eikä vaadi suurta näppäryyttä.
 
Päivääkään en ole katunut, sillä 535Q taipuu hienosti niin clean-soundilla, rosoilla ja kruntseilla, mutta myös über hi-gain soundeilla wakutin vielä jaksaa vatkata.
 
Olen myös ollut tyytyväinen kyseiseen vermeeseen, ennenkaikkea säröpuolen wahittelut ovat nannaa, perusbabyssä isommalla säröllä wahin huomaa lähinnä kitaristin jalan liikkeestä ennen kuin soundista.

A) Oma suositukseni olisikin, bufferillinen pedaali ensiksi, sitten n. määrä tbp-pedaaleita (mikäli n>7 niin toinen bufferoitu jonnekkin matkan varrelle). B) Pari kolme suosikkispedua (mieluusti TBP) kitaran ja vahvarin välillä ja (suurimmalle osalle meist utopiaa) Delayt/Reverbit/Rotaryt mieluusti mikitetyn vahvarin äänestä vasta pöydästä.
 
C) Kitarasta piuha vahvistimeen. :D