Kitarat: kitarakamat ›

Fender olisi haussa, mitä etuja tarjoavat otsikon vaihtoehdot?
Vai onko vaan maku- ja ulkonäköasia?
 
Olen kuullut, että mm. Thomannin myymässä ender Texas Special Strat. Mexico-mallissa olisi 5-asentoiset mikkivalinnat, joista kaksi häiriötöntä asentoa. Onkohan tuossa perää? Sen mikit ovat jenkki-mallia. Onkohan paljon eroa Mexico-mallien mikkeihin?
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-178767.html

Fender olisi haussa, mitä etuja tarjoavat otsikon vaihtoehdot?
Vai onko vaan maku- ja ulkonäköasia?
 
Olen kuullut, että mm. Thomannin myymässä ender Texas Special Strat. Mexico-mallissa olisi 5-asentoiset mikkivalinnat, joista kaksi häiriötöntä asentoa. Onkohan tuossa perää? Sen mikit ovat jenkki-mallia. Onkohan paljon eroa Mexico-mallien mikkeihin?
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-178767.html
 
Kuulostaa hölynpölyltä. Stratossa oli alunperin kolme asentoa, mutta taiteilemalla mikkivalitsen kahden asennon välille saatiin aikaan pehmeä "välisoundi", josta tuli niin suosittu, että mikkivalitsin vaihdettiin viisiasentoiseksi. Yhtä paljon häiriötä on kaikissa asennoissa. Vaahtera on kirkkaampi ja terävämpi, ruusupuu pehmeämpi ja lämpimämpi.

Vaahtera on kirkkaampi ja terävämpi, ruusupuu pehmeämpi ja lämpimämpi.
 
Se on kyllä melkolailla ulkonäkökysymys. Omistin nimittäin kaksi muuten identtistä Fenderin Telecaster Customia, vuosimallit 77 ja 78, jälkimmäisessä vaahteraotelauta, ensin mainitussa ruusupuinen. Kuulostivat kyllä niin samalta ne kitarat kuin vaan voi kaksi kitaraa samalta kuulostaa.
 
Saa olla aikamoinen kultakorva, joka vielä pystyisi pelkistämään mahdollisen sounideron nimenomaan otelautamateriaaliin.

Kyllähän ne väliasennot saa häiriöttömiksi kun kelojen suunnat on tehty niin, eli keskimmäinen mikki on "reverse-wound" kaula- ja tallamikkiin verrattuna.

Minä valitsin omaan stratooni vaahteran. Kuvittelin/ kuvittelen, että sillä olisi jotain vaikutusta soundiin, mutta enpäs tuota tiedä. Saattaa siinä olla hieman sellaista "napsua", mitä ruusupuussa ei ole. Tärkeintä mulle tässä oli kuitenkin ulkonäkö.

Kaula on kuitenkin molemmissa tapauksissa ihan samaa materiaalia ja sitä on lähestulkoon yhtä paljon. Ruusupuuotelaudassa on vaahterakaulan ylin pari milliä korvattu ruusupuuviilulla. Hyvin hienovaraisista eroista puhutaan (jos edes niistä).

Fender olisi haussa, mitä etuja tarjoavat otsikon vaihtoehdot?
Vai onko vaan maku- ja ulkonäköasia?
 
Olen kuullut, että mm. Thomannin myymässä ender Texas Special Strat. Mexico-mallissa olisi 5-asentoiset mikkivalinnat, joista kaksi häiriötöntä asentoa. Onkohan tuossa perää? Sen mikit ovat jenkki-mallia. Onkohan paljon eroa Mexico-mallien mikkeihin?
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-178767.html
 
Texas Speciaaleissa on reverse wound, reverse polarity keskimikki eli väliasennot ovat hurinattomat. Hyöty on kyseenalainen, ne kolme muuta asentoa kuitenkin hurisevat..
 
Jos vertaillaan yhden palan vaahterakaulaa ja vaahterakaulaa missä on ruusupuu otelauta ni kyse on ihan henkilökohtaisista preferensseistä. Vaahtera pelkästään on enemmän in-your-face, rp softimpi. Lisäksi tatsissa on aikamoinen ero. Eikä ruusupuussa näy 'kläptonit".

Se on kyllä melkolailla ulkonäkökysymys. Omistin nimittäin kaksi muuten identtistä Fenderin Telecaster Customia, vuosimallit 77 ja 78, jälkimmäisessä vaahteraotelauta, ensin mainitussa ruusupuinen. Kuulostivat kyllä niin samalta ne kitarat kuin vaan voi kaksi kitaraa samalta kuulostaa.
 
Saa olla aikamoinen kultakorva, joka vielä pystyisi pelkistämään mahdollisen sounideron nimenomaan otelautamateriaaliin.
 
no kyllä sen erottaa ainakin akustisesti (johtimet ei seinässä) vedettynä.
 
murrosikäisenä oli kiva vetää vaahteralla kun kädet hikoili ja jännitti ja pelottikin niin sitä ei huomannut kukaan. ruusupuu oli taas kosteana kuin kesäinen aamurusko.

näinpä myös. ja lakoissakin on eroja. mulla on kaksi vaahteraista ja ne on kuin serkku ja sen kaima. tatsi ihan erilainen. että äitiä ja tytärtä saa taas yhdyttää tähän keskusteluun.

Itse en ole vertaillut tarkasti ruusupuu- ja vaahteraotelaudan eroja soundissa tai muuten, mutta vois ainakin kuvitella että eron tuntee silmän lisäksi myös handussa? Että jos toinen on paljon tiheempää kuin toinen, niin toinen on kovempi kuin toinen.
 
Omilla käsilläni tehdessä olen huomannut että ruusupuu on pehmeämpää, omassa stratossani(vaahteraotelauta) on mielestäni hieman "kovempi" tuntuma.

Mie en vaan tykkää vaahterasta ollenkaan, kun niissä on lakkaa. Ihan huono fiiwis ku sormet tökkii nahkeaan lakkapintaan.

Mie en vaan tykkää vaahterasta ollenkaan, kun niissä on lakkaa. Ihan huono fiiwis ku sormet tökkii nahkeaan lakkapintaan.
 
eiks oo tarpeeks nopee kaula?
 
Miulle on oikeastaan se ja sama onko vaahteraa, ruusupuuta vai eebeniä. Tällä hetkellä 3/4 meikäläisen skeboissa on ruusupuuta, 1/4 on eebeniä. Joku vaahteraotelautainen Tele tai Strato kun jostain löytyis joukkoon niin ois sitten vähän kaikkea edustettuna.
 
Harmi ettei Fender tarjoa ainuttakaan sarjatuotannollista mallia oranssilla värityksellä. Ja Fenderin CustomShoppia en harkitse, vaan siihen rahaan sitten jo Ruokangas Mojo tai VSOP. Tai miksei vaikka Finlandia Instruments tai Amfisound :)
 
Muistaakseni Ibanezin RG-sarjasissa ollut vaahteraotelauta ei ollut lakattu... ei ainakaan siinä yksilössä jonka minä omistin joskus vuonna 4.

Kuulostaa hölynpölyltä. Stratossa oli alunperin kolme asentoa, mutta taiteilemalla mikkivalitsen kahden asennon välille saatiin aikaan pehmeä "välisoundi", josta tuli niin suosittu, että mikkivalitsin vaihdettiin viisiasentoiseksi. Yhtä paljon häiriötä on kaikissa asennoissa. Vaahtera on kirkkaampi ja terävämpi, ruusupuu pehmeämpi ja lämpimämpi.
 
öh, kyllä kokemus on osottanut 1-3-5 asentojen olevan äänekkäämpiä, ku 2 ja 4. kai sille on joku tieteellinen selitys.

Mie en vaan tykkää vaahterasta ollenkaan, kun niissä on lakkaa. Ihan huono fiiwis ku sormet tökkii nahkeaan lakkapintaan.
 
Eipä kaikissa ole lakkaa. Emmäkään diggaa tota lakkapintaa mutta mulla on yksi vaahterakaulainen/otelautainen soitin jonka tuntuma on parhautta.

öh, kyllä kokemus on osottanut 1-3-5 asentojen olevan äänekkäämpiä, ku 2 ja 4. kai sille on joku tieteellinen selitys.
 
Tieteellinen selitys on rinnankytkentä.

öh, kyllä kokemus on osottanut 1-3-5 asentojen olevan äänekkäämpiä, ku 2 ja 4. kai sille on joku tieteellinen selitys.
 
Tottakai ne on äänekkäämpiä. Tässä oli puhe häiriöttömyydestä.

On tuolle humppareitten ja singlejen väliasentojen (voiskohan "väliasentoo" käyttää emännän kanssa=) hiljaisuudelle ihan oikeakin tieteellinen selitys:
http://www.guitarnuts.com/wiring/stockgibson.php
Itse en ole tuota kokeillut, eipä tuo vaikea modaus olis.