Bassot ›

Aloitin joskus 6 vuotiaana sellon soiton, jota jatkoin 3/3:seen asti. Siitä sitten vaihtui kontraan kun orkesteriin(helsingin juniorijouset) tarvittiin basisteja ja sellossa epäonnistuneet työnnettiin basson varteen. Siitä se oma basismi sitten alkoi, jihuu! ;D Jeh, ja klasarikontran nihu-nihu-ttelu jatkui isoykköstutkintoon ja orkesterien kanssa kiertämiseen asti, jolloin alkoi kumminkin oma musiikkimieltymys olla funk/rock-tyylistä. Siispä sähköbasson hommaus oli luontevasti edessä.
Vaihto oli helppo! Vasen käsi oli näppärä kaikkien klassisten biisien kelausten jälkeen. Oikean tekniikka oli kateissa hetken aikaa, mutta muutama tunti oulunkylän pop/jazz-opiston pedi-hahmolta niin alkoi ideoita löytymään niihinkin ongelmiin. Sitten kovaa treenausta ja musan diggailua niin sähköbassonsoiton tyylitajukin vähän löytyi.
Nyt hommasin uudet kielet kontraan ja sitä paukuttelen himassa - mitään bändiä ei juuri nyt ole jossa voisi kontralla silpoa, mutta ei pitäisi olla vaikea löytää sitten kun sen aika tulee. Basisteja jotka haldaa molemmat bassot on kumminkin aika vähän..

Kuinka paljo toi intonaatio on teetättäny työtä muuten?
 
Lyhyesti sanottuna: ihan vitusti. Asemasoitto on kaiken a ja o.

Lyhyesti sanottuna: ihan vitusti. Asemasoitto on kaiken a ja o.
 
Onko?

Lyhyesti sanottuna: ihan vitusti. Asemasoitto on kaiken a ja o.
 
Joo, Pieksämäen asemalla soi blues.

Itsekin käytin saksalaista jousta alussa, koska opistolla oli mulle sopivan kokosena vain semmosta. En itsekään oikein noita pizzicatoja oppinut sillä tekemään. Sitten jousen kiristysmekanismi rikkoontui ja sain tilalle aivan surkean saksalaisen jousen. Opettaja ehdotti mulle jousen ostoa, koska mulla oli varmaan taidotkin kehittyny siinä vaiheessa jo sen verran, että sen jousen rajat alko tulla vastaan. Päädyin sitten ostaa ranskalaismallisen jousen asioiden helpottamiseks, koska mun opettajakin käytti semmosta.
 
Ranskalaisen ja saksalaisen jousen eroa mä huomasin, että jotenkin saksalaisella oli parempi soittaa pitkiä ääniä, kun taas ranskalainen tuntu ketterämmältä, etenkin noi pizzicatot oli näppärämpi soittaa, koska se jousen asento pysyi melkein samana, kun taas saksalaisen joutu muistaakseni pudottaa kären alas.
Tulen kyllä aika varmasti ostamaan vielä kohtuu hyvän saksalaisen jousen ja selvittämään eroa ja sen kumpi mulle lopulta sopii paremmin...
 
Mä jouduin soittamaan yhdet treenit tossa ranskalaisella jousella (vain sähkäri oli mukana, ja kontraa haluttiin), ja juuri toi pizzicatoon siirtyminen oli hemmetin vaikeaa. Saksalaisella jousella kun se frossin ja puun välissä on sen verran paljon tilaa, että jousen voi jättää roikkumaan keskisormesta, ja sitten etusormella soittaa pizzicatoa. Ranskalaisella jousella siinä frossin ja puun välissä on pauttiaralllaa sentti tilaa, jolloin tota ei voi tehdä.
 
Mun mielestä Ranskalaisella jousella ei saa voimaa läheskään yhtä paljon kuin saksalaisella. Saksalaisen jousen etu on se, että periatteessa koko käsi lepää oikean käden peukalon varassa jousella, jolloin sitä jousta käytetään vipuvartena, ja sillä saa mielettömän voiman. Ranskalaisella jousella ei ole tätä vipuvartta, jolloin voima ei ole läheskään yhtä suuri kuin saksalaisella. Etenkin ala-h:n soittaminen on aika ponnettoman kuuloista verrattuna saksalaiseen.
 
Itse soitin vuoden ranskalaisella, kunnes vaihdoin maikkaa joka opetti vain saksalaisella jousella, juuri ton em. vipuvarren takia. Nyt olen skulannut pari vuotta saksalaisella. Pohjimmiltaan nämä ovat kuitenkin mielipideasioita, toinen tykkää äidistä ja niin eteenpäin.
 
Ugh. Olen puhunut.

Paska puhetta ettei ranskalaisella voi tehä samaa kun saksalaisella.Tuu sitte kertoo ku oot muutaman vuoden lisää soittanu niskis.
Turha tulla tollasta sönkkää parin vuoden kokemuksella.Juu toinen tykkää äidistä ja sillai mut tasan samat asiat voi tehä kummallakin jousella.

Paska puhetta ettei ranskalaisella voi tehä samaa kun saksalaisella.Tuu sitte kertoo ku oot muutaman vuoden lisää soittanu niskis.
Turha tulla tollasta sönkkää parin vuoden kokemuksella.Juu toinen tykkää äidistä ja sillai mut tasan samat asiat voi tehä kummallakin jousella.
 
Ei se oo kiinni vehkeestä, vaan siitä miten sen sillä tekee? Äidille tai tyttärelle?

Ei se oo kiinni vehkeestä, vaan siitä miten sen sillä tekee? Äidille tai tyttärelle?
 
Minä otan molemmat.
 
Joo, en omista kontraa, mutta kiinnostais kyllä. Ne on vaan aika hintavia vehkeitä vissiin.

Paska puhetta ettei ranskalaisella voi tehä samaa kun saksalaisella.Tuu sitte kertoo ku oot muutaman vuoden lisää soittanu niskis.
Turha tulla tollasta sönkkää parin vuoden kokemuksella.Juu toinen tykkää äidistä ja sillai mut tasan samat asiat voi tehä kummallakin jousella.
 
Toi tehdä, sitä en tossa missään kieltänytkään. Vai kielsinkö? Sano ihmeessä jos näin tein.
 
No ei siis ole mun omia mielipiteitä, vaan niitä jotka oma kontramaikka perusteli kun suositteli vaihtamaan jousta.

Mielenkiintosta juttua...
 
Mä jouduin soittamaan yhdet treenit tossa ranskalaisella jousella (vain sähkäri oli mukana, ja kontraa haluttiin), ja juuri toi pizzicatoon siirtyminen oli hemmetin vaikeaa. Saksalaisella jousella kun se frossin ja puun välissä on sen verran paljon tilaa, että jousen voi jättää roikkumaan keskisormesta, ja sitten etusormella soittaa pizzicatoa. Ranskalaisella jousella siinä frossin ja puun välissä on pauttiaralllaa sentti tilaa, jolloin tota ei voi tehdä.
 
Mä en oppinu tekee pizzicatoja saksalaisella jousella, oisin varmasti oppinu jos oisin soittanu pitempään. Kyl noi perus pizzicatot pystyy jo melko hyvin hanskaamaan ranskalaisella, eikä sen jousen pitäminen pizzicatoissa tuota mulle mitään ongelmaa.
 
Mun mielestä Ranskalaisella jousella ei saa voimaa läheskään yhtä paljon kuin saksalaisella. Saksalaisen jousen etu on se, että periatteessa koko käsi lepää oikean käden peukalon varassa jousella, jolloin sitä jousta käytetään vipuvartena, ja sillä saa mielettömän voiman. Ranskalaisella jousella ei ole tätä vipuvartta, jolloin voima ei ole läheskään yhtä suuri kuin saksalaisella.
 
Mitä mä taas tutkin tota mun jousikättä niin ranskalaisen yläote tuo sen käden painon ehkä eniten etusormen kautta ja sitten keskisormen, nimettömän ja pikkusormen kanssa. Eli toi kai toteuttanee saman, mitä peukalo saksalaisella?

Toi tehdä, sitä en tossa missään kieltänytkään. Vai kielsinkö? Sano ihmeessä jos näin tein.
 
No ei siis ole mun omia mielipiteitä, vaan niitä jotka oma kontramaikka perusteli kun suositteli vaihtamaan jousta.
 
Kuitenni annoit ymmärtää, että kysessä on sun oma mielipide, kokemuksen tuoma sellainen?

Mulla on ollut kontra nelisen vuotta, joista noin 3,5 koristeena. Nyt loppukesästä aloitin ihan tosissani sen treenaamisen ja moni asia on yllättänyt minut. Ensinnäkin, intonaatio on jo nyt suhteellisen hyvä harjoittelumäärään nähden (pari tuntia päivässä) ja soundikin alkaa löytyä oikeanlaisen pizzicatotatsin löytymisen myötä. Jousella ei ole tullut kihnuteltua, mutta aikeissa olisi sekin ottaa haltuun edes välttävällä/riittävällä tavalla.
 
Sähköbasso on silti ehdoton ykkössoittimeni ja tulee sitä myöskin aina olemaan. Koska muusikkokin alkaa nykypäivänä olemaan "yritys", joka tarjoaa erilaisia musiikkipalveluita, katsoin parhaimmaksi ottaa myöskin kontran mukaan tarjontaani, jolla tulevaisuudessa ehkä voin paremmin pysyä mukana alati kiristyvässä kilpailussa. Kontra on aivan upea soitin ja rakastun siihen päivä päivältä enemmän!

Kontrabassoa soittanut kaksi vuotta, ennen sitä en todellakaan mitään soitinta. About jotain yli 2/3 tasolla mennä viipottelen soitossa. harjoitella pitäis aina vaan enemmän päivässä, mut kun on noita ongelmia tuon käden kanssa...
 
Kontrabassona on Johannes Rubnerin puinen 3/4, 80-luvulla rakennettu, hinta about 8000 euroa. Jousena saksalainen jousi, ei minkään merkkinen arvo noin 300 euroa... Oman jousen hankinta olisikin nyt edessä!
 
Pääaineena soittelen klassisk musik, mutta jazz on mun intohimo/ homo. Jeps. Sitäkin tarvittaessa lähtee... Sähköbassoa soitan koulun bändissä, ja onhan se niin pirun helppo soitin kontraan verrattuna tekniikaltaan yms. ei tartte kumarrellayläasemissa edes, soonb hienoa. :D

Kondra on sivusoittimena ja suhteellisen tuore tapaus kaiken lisäksi. Bassokitara on ainakin tähän asti ollut se pääsoitin, mutta kohtalon oikkujen ansiosta ainoa keikkaileva kokoonpano onkin sellainen missä soitan kontraa.
 
Kontristina olen kiinnostunut hyvinkin monenlaisesta musiikista etnosta kantriin, mutta soittamaan pääsen viihde ja jazz musiikkia lähinnä. Mikä on kivaa sekin, ei sillä. Klassinen kiinnostaa ainakin toistaiseksi vain kuuntelupuolella.
 
PS. Jousena on nimetön ranskalainen jousi, jolla pientä sulkasatoa havaittavissa. Ehkä avovaimolta lainaamani viulunhartsi ei olekaan sopivaa. :I
 
Saatko tosiaan bassosta äänen viuluhartsilla???

Saatko tosiaan bassosta äänen viuluhartsilla???
 
Pahuksen vaikeaa se on, mutta niin kuvittelin sen olevan jokatapauksessa. Kai se on hartsikauppaan käytävä...

Pahuksen vaikeaa se on, mutta niin kuvittelin sen olevan jokatapauksessa. Kai se on hartsikauppaan käytävä...
 
:I Ei ollutkaan vitsi? Pops-purkki kestää aika pitkään, ainakin oman kontraurani keston ja jäi vielä ylikin...
 
Ei oikeasti, tuleehan se joskus nostettua nurkasta ja olen haaveillut jopa sen ulkoiluttamisesta. Kontra vain ei ole kaikkein käyttäjäystävällisimpiä soittimia jos joutuu olemaan pitempään treenaamatta.

Ei ollutkaan vitsi? Pops-purkki kestää aika pitkään, ainakin oman kontraurani keston ja jäi vielä ylikin...
 
Ei oikeasti, tuleehan se joskus nostettua nurkasta ja olen haaveillut jopa sen ulkoiluttamisesta. Kontra vain ei ole kaikkein käyttäjäystävällisimpiä soittimia jos joutuu olemaan pitempään treenaamatta.
 
No ei ollut, minulle selvisi vasta noin kuukausi sitten että niitä yleensä on erilaisia. Tää on niin tätä kun itse näitä pähkäilee ilman opettajaa.

Ei ollutkaan vitsi? Pops-purkki kestää aika pitkään, ainakin oman kontraurani keston ja jäi vielä ylikin...
 
Ei oikeasti, tuleehan se joskus nostettua nurkasta ja olen haaveillut jopa sen ulkoiluttamisesta. Kontra vain ei ole kaikkein käyttäjäystävällisimpiä soittimia jos joutuu olemaan pitempään treenaamatta.
 
Verrattuna sähkäriin, kontra on 'hivenen' raskaampi soittaa. Aina kontrarupeaman jälkeen sähköbasso tuntuu niin vaivattomalta ja helpolta.

Verrattuna sähkäriin, kontra on 'hivenen' raskaampi soittaa. Aina kontrarupeaman jälkeen sähköbasso tuntuu niin vaivattomalta ja helpolta.
 
Allekirjotan ton! Etenkin jos on keikka, jossa pitää vaihtaa nopeesti kontrasta sähkäriin niin ero on kuin yöllä ja päivällä! Sähköbasso ei tuota oikeestaan mitään teknisiä vaikeuksia. En tosin ole vetänyt mitään muulla kuin traditional fingerstyle -tekniikalla sähköbassolla kontran jälkeen. Mut en kyl huomaa ajatelleeni kertaakaan, että "Onpas tämä raskas soittaa." kun oon vaihtanu sähköbassosta takasin kontraan.
 
Mäkin oon käyttäny POP:sin hartsia, taitaa olla aika yleinen valinta?