Yleistä keskustelua musiikista ›

Ja mitä onkaan nerous? Pystymmekö me nyt määrittelemään nerot, vai pystyykö siihen todella vain jälkipolvet? Voimmeko esim. sanoa, että Chinn-Chapman olivat neroja vääntäessään kiusallisesti päähän jääviä renkutuksiaan? Pystymme kyllä sanomaan, että Bach oli nero, koska hänen musiikkinsa on kestänyt ajan ja kaiken kulutuksen.
 
Mutta on näitä silti hauska miettiä.

Stevie Wonder - laulajana, lauluntekijänä, multi-instrumenttalistina ja tuottajana
Brian Wilson - lauluntekijänä, sovittajana ja tuottajana
Quincy Jones - tuottajana ja sovittajana
Sir Paul McCartney - lauluntekijänä ja muusikkona
Eddie Van Halen - kitaristina ja bändinjohtajana
Prince - muusikkona, lauluntekijänä ja tuottajana
Michael Jackson - laulajana ja lauluntekijänä
James Brown - James Brownina
Parliament / Funkadelic - kollektiivina
 
Näin ja lisäksi
 
David Bowie - lauluntekijänä, tuottajana, artistina, monilahjakkuutena, liikemiehenä ja kameleonttina

Aika herkästi ollaan neron leimaa tässä ketjussa monelle annettu ja vieläpä usein ilman minkäänalaisia perusteita.
 
En muista sanatarkasti, miten nero määriteltiin sanakirjassa. Sanakirjan mukaan nero on kuitenkin ensisijaisesti henkilö, joka on täysin eri sarjassa alansa 'hyvien' ja jopa 'loistavien' osaajien kanssa. Usein nero on monilahjakas. Monesti nerouteen liitetään myös jonkinlainen synnynnäinen lahjakkuus ja älykkyys. Nero tekee jotain, joka muille ei ennen neron esimerkkiä olisi edes tullut mieleen, ja onnistuu siinä. Teknistä suorittamista ei taideta oikein katsoa neroudeksi - nerous on henkisen puolen hommaa. Terkkuja ynkälle.
 
Albert Einstein ja Leonardo Da Vinci olivat varmasti (heh) neroja, mutta voisiko esimerkiksi Sir Winston Churchillia kutsua neroksi? Ehkä voisi, en tiedä, mutta pitäisikö hänelle saavutuksistaan myöntää automaattisesti neron leiman? Oliko kyseessä kuitenkin suht tavallinen kaveri, joka toimi fiksusti ja pääsi historian kirjoihin sankarina. Huono esimerkki, mutta koitan sanoa että se, että tyyppi on päässyt sun ja monen muun suosikiksi ja tekee kriitikoiden arvostamaa musiikkia ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseessä on nero.
 
Tietenkin jokainen tulkitsee ja käyttää kyseistä sanaa mielensä mukaan. Jatkakaa.
 
Sanotaan nyt vielä, että älkää nyt saatana enää listatko niitä nimiä ilman perusteita. Minä en ainakaan saa mitään irti siitä, että luen nimen listasta. Elleivät ne sitten satu olemaan mun suosikkeja, tietty ;)
 
Perusteluiksi eivät kelpaa esimerkiksi seuraavat:
 
- Se nyt vaan on niin hyvä!
- No ei kai tämä hemmo mitään perusteluita kaipaa.
- Kaikkihan sen nyt tietää
- Siinä nyt vaa on jotain sellaista
- Se on paras
 
Anteeksi.

Anteeksi.
 
Ymmärrän. Siispä Trent Reznor ja Michael Patton.
 
Reznor
- Menestyvä bändi, jolla on ollut yli kymmenvuotinen ura (NIN).
- Luonut/Toiminut pohjana kokonaiselle musiikkityylille tai antanut sille mittaamattomasti käyttö voimaa.
- Tehnyt levyn, jota voidaan pitää ajattomana mestariteoksena (Downward Spiral).
- Toiminut pääasiassa yksin.
- Myös muita menestyviä projekteja (Manson tuottajana)
 
Patton
- Menestyvä bändi, jolla on ollut lähes kymmenvuotinen ura (Faith no more, Mr.Bungle).
- Luonut/Toiminut pohjana kokonaiselle musiikkityylille tai antanut sille mittaamattomasti käyttö voimaa.
- Tehnyt levyn, jota voidaan pitää ajattomana mestariteoksena (King for a Day, Fool for a Lifetime).
- Toiminut pääasiassa yksin.
- Myös muita menestyviä projekteja (Fantomas)
 
Vaikka molemmilla on ollut runsaasti jengiä apunaan pidän kavereita pääasiallisina syyllisinä bändien menestykseen.
Samaan listaan voisi myös nostaa Kurt Cobainin Nevermindin ansiosta, mutta Cobainilla ei ole oikein muuta näyttöä kuin Nirvanan tuotanto.

Monet Tommi Liimatan sanoitukset yltävät mielestäni nerouteen saakka, ja koska lyriikat ovat tärkeä osa hänen musiikkiaan, laskisin hänet myös musiikkilliseksi neroksi.
 
Etenkin Nimi muutettu -levyn sanoitukset ovat mielestäni järjestään nerokkaita; niissä on sellaista absurdia huumoria, joka kiteyttää nerokkaalla tavalla arkipäiväisiä asioita. Lisäksi ne herättävät ainakin minussa voimakkaista mielikuvia, mihin vain harvat rock-sanoitukset pystyvät. Toisaalta, pahimmillaan Liimatankin sanoitukset voivat olla vähän tekotaiteellisia ja tuntua merkityksettömiltä, mutta kyllä hänen sanoituksensa keskimäärin loistavia ovat, jos muihin vertaa.
 
Myös sävellyspuolella arvostan Liimattaa erittäin korkealle. En tosin tiedä, voiko häntä nyt ihan säveltäjäneroksi kutsua.

Jos sanoituspuolella pysytään, niin ehdottomasti kotimaista verbaalista huippua edustaa Juice.
 
Ja tässä tapauksessa ei kyseessä ole lempiyhtye/artisti. Itse en pidä Juicen tuotannosta, mutta sanoituksensa ovat kyllä mielestäni nerokkaita.

En ollut 80-luvullakaan mikään Hassisen Koneen fani, puhumattakaan Sielun Veljistä.....
En juuri omista Ismo Alangon myöhempiäkään levyjä.
 
Mutta tuossa muutama vuosi sitten havahduin miettimään asiaa. Mieshän on todella musiikillinen nero.
 
Niin monipuolinen ja muuntautumiskyinen muusikko hän on.
Ja usein hänellä on kappaleissaan vielä jotain sanottavaakin.
Siitä huolimatta menestynyt vielä hyvin kaupallisestikin.
 
Nostan hattua!

Ja mitä onkaan nerous? Pystymmekö me nyt määrittelemään nerot, vai pystyykö siihen todella vain jälkipolvet? Voimmeko esim. sanoa, että Chinn-Chapman olivat neroja vääntäessään kiusallisesti päähän jääviä renkutuksiaan? Pystymme kyllä sanomaan, että Bach oli nero, koska hänen musiikkinsa on kestänyt ajan ja kaiken kulutuksen.
 
Mutta on näitä silti hauska miettiä.
 
tätä on helppo kompata ja ihan kybällä, paisti että chinnchapp tekivät oikeesti hienoja
popbiisejä. Ei niiden diggaamista tarvii hävetä.

Aika herkästi ollaan neron leimaa tässä ketjussa monelle annettu ja vieläpä usein ilman minkäänalaisia perusteita.
 
En muista sanatarkasti, miten nero määriteltiin sanakirjassa. Sanakirjan mukaan nero on kuitenkin ensisijaisesti henkilö, joka on täysin eri sarjassa alansa 'hyvien' ja jopa 'loistavien' osaajien kanssa. Usein nero on monilahjakas. Monesti nerouteen liitetään myös jonkinlainen synnynnäinen lahjakkuus ja älykkyys. Nero tekee jotain, joka muille ei ennen neron esimerkkiä olisi edes tullut mieleen, ja onnistuu siinä. Teknistä suorittamista ei taideta oikein katsoa neroudeksi - nerous on henkisen puolen hommaa. Terkkuja ynkälle.
 
Albert Einstein ja Leonardo Da Vinci olivat varmasti (heh) neroja, mutta voisiko esimerkiksi Sir Winston Churchillia kutsua neroksi? Ehkä voisi, en tiedä, mutta pitäisikö hänelle saavutuksistaan myöntää automaattisesti neron leiman? Oliko kyseessä kuitenkin suht tavallinen kaveri, joka toimi fiksusti ja pääsi historian kirjoihin sankarina. Huono esimerkki, mutta koitan sanoa että se, että tyyppi on päässyt sun ja monen muun suosikiksi ja tekee kriitikoiden arvostamaa musiikkia ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseessä on nero.
 
Tietenkin jokainen tulkitsee ja käyttää kyseistä sanaa mielensä mukaan. Jatkakaa.
 
Sanotaan nyt vielä, että älkää nyt saatana enää listatko niitä nimiä ilman perusteita. Minä en ainakaan saa irti siitä, että luen nimen listasta. Elleivät ne sitten satu olemaan mun suosikkeja, tietty ;)
 
Perusteluiksi eivät kelpaa esimerkiksi seuraavat:
 
- Se nyt vaan on niin hyvä!
- No ei kai tämä hemmo mitään perusteluita kaipaa.
- Kaikkihan sen nyt tietää
- Siinä nyt vaa on jotain sellaista
- Se on paras
 
Anteeksi.
 
Pitkälti samaa mieltä. Itse en osaa mainita viimeisen 40 vuoden ajalta yhtään "neroa", en musiikissa enkä muissakaan taiteissa tai tieteissä. Esim. Stephen Hawkingia voi pitää nerokkaana, ja joitakin muita.
 
Aika näyttää, nouseeko esim. Stephen samalle viivalle Albertin kanssa (siis Einsteinin, ei Järvisen).
 
En tiedä tarkalleen, mutta monet nerot näyttäisivät olleen niin paljon aikaansa edellä (tietenkin ovat, koska ovat olleet neroja!), jotta juuri kukaan (muu) ei vielä heidän elinaikanaankaan kyenneet ymmärtämään tuota neroutta. Ei kai Da Vincikään ollut omana aikanaan nerona palvottu (vaikka nauttikin suurta arvostusta), mutta nykyään tuo lienee yksi tunnetuimmista "nerouden synonyymeistä".
 
Emme voi ehkä tietää kuka tästä ajasta nousee neron leimaan tulevaisuudessa. Ehkä se olen minä tai ehkäpä vaikka Prince! ;)

Noel Gallagher.

Freddie Mercury oli aikamme musiikillinen nero.

axl rose
 
Musiikillisen neron määritelmä on siis se että tekee 15 vuotta levyä jonka julkaisu on aina ensi vuonna.

Frank Zappa!

Anssi Tikanmäki

Kurt Cobain tuli ekana mieleen. Suomalaisista luultavasti... Ville Valo.

Kyllä minäkin tämän hetken Suomalaisista Liimikselle mieluiten moisen arvonimen myöntäisin. Sanoittajana, säveltäjänä ja humoristina.

Jos puhutaan oikein NEROISTA. niin ainut päähän pälkähtänyt sälli on Steve Vai, joka osaa yhdistellä skaaloja paremmin kuin kukaan muu maan päällä...
En juurikaan Vaita kuuntele, mutta kyllä miehen tuotannosta paistaa selkeä nerous ja ainutlaatuinen ammattitaito...
 
+

Kuka on musiikillinen nero?
 
* John Frusciante (kuunnelkaapa Niandra Lades And Usually Just A T Shirt ja Smile From The Streets You Hold). Todella hyvä kitaristi ja kappaleiden tekijä ( BSSM ). Musikaalisen musikaalinen, lyhyesti sanottuna :).
 
* Freddie Mercury. Maailman paras laulaja ja tehnyt hienoja biisejä.
 
* Frank Zappa. Pitääkö perustella? Everybody knows.
 
* Lou Reed. Erittäin, erittäin... Hyvä laulaja. Ja ehkäpä nerokin.
 
Anteeksi, en ole hyvä perustelemaan. Minusta vain tuntuu nyt, että nämä voisivat olla neroja omasta mielestäni.

Stevie Wonder
Anna-Mari Kähärä
Michael Jackson
Pekka Pohjola
Herbie Hancock
 
Siinä jotai mitä tuli mielee.