Kitarat: kitarakamat ›

Tuli muuten yllätyksenä mulle ettei Boss olekaan true-bypassi. Pitäisköhän niitäkin alkaa modata.
 
ei juuri. Eikä true-bypass ole aina paras vaihtoehto, varsinkaan pitkillä signaaliketjuilla.

En ole muuten kenenkään nähnyt paheksuvan jonkun Victoria Ampin Fender-kopioita, joita oikein markkinoidaan sillä, että ovat sekä kytkennöiltään että ulkonäöltään identtisiä alkuperäisten kanssa... Kuten tämä:
 
http://www.custom-sounds.com/epages … 602741d94dcd01058a+FI/products/1807
 
Tämä on hyvä huomio. Toisaalta Fender ei ole useimpia tweed malleja tehnyt sitten 50-luvun, eikä nuo Victoriat muutenkaan oikein ole fenkun kilpailijoita. Ehkä pikemminkin tuovat fender:lle mainetta lisää... Valmistajalta ei kyllä kauheasti moinen innovatiivisuutta vaadi.
 
Behkujen kopiot sen sijaan haittaavat taatusti Boss:n myyntiä...

Suurin vika tuossa ehkä on nuo pintaliitoskomponentit. Tavallisilla olisi tukevampi ja helpompi korjata jos ja kun tuo hajoaa. Nyt joku väkivaltainen hyttynenkin voi nyysiä nuo.
 
Ei pintaliitoskomponenttien vaihto mitään vaikeaa ole.
Vastukset irtoavat kahdella teräväkärkisellä juottimella ja takaisinlaitossa ei tarvita kuin yksi. Pinsettien käyttö ehkä kannattaa opetella.
Piirit voi teurastaa terävillä pihdeillä (jalat poikki ja ruumis roskikseen) ja juotella sitten jalanjäänteet yksi kerralla pois. Kokonaisena piirejä ei kannata yrittää irti, ellei ole juottimeen sellaista erikoisterää, jolla saa kaikki jalat samanaikaisesti lämmitettyä. Mutta hieman sama ongelma on myös jalallisilla piireillä, elleivät ole kannalla varustettuja.
 
Twinkle voi korjata kun on tuoretta testausinsinöörin koulutusta taustalla, mutta jalalliset komponentit ovat arempia tärinän vaikutusta vastaan. "massa varren päässä" repii juotokset/foliot irti.

Ei pintaliitoskomponenttien vaihto mitään vaikeaa ole.
Vastukset irtoavat kahdella teräväkärkisellä juottimella ja takaisinlaitossa ei tarvita kuin yksi. Pinsettien käyttö ehkä kannattaa opetella.
 
Ei pintaliitoskomponenttiin tarvita sen kummempaa, tavallinen elektroniikkaan soveltuva juotin ja nokkapihdit. Liitettäessä komponentti liimataan sulalla tinalla ensiksi kiinni nopeasti toisesta päästään ja juotetaan sitten kunnolla toisesta päästä, sitten kunnolla taas toisesta päästä. Kuten kaikessa juottamisessa, oleellista vaan on se että lämmittää tinauspintaa juottimella ja tökkää tinanpätkällä siihen lämmitettyyn kupariin, sama pätee tavallisiin komponentteihinkin. Tina lähtee juoksemaan ja leviää sopivasti pintajännityksen avulla aivan ilman mitään ylimääräistä yrittämistä.
 
Irrottamiseen tarvitaan vain tinaimuri ja juottimet. Tinaus sulatetaan ja väliin tuputetaan imuri. Kumpikin pää juotetaan irti erikseen ja sen jälkeen komponentin voi poimia pois. Tähän voi myös soveltaa jotakin semmoista tinasientä jolla kuuma tinaus saadaan pois, mutta sen käyttöön en ole perehtynyt.
 
SMD-komponenttien kanssa pelaaminen on ihan helppoa jos siihen vaan tarttuu, se oli yhtään sen hankalampaa tavallistenkaan tekeminen sitten kun sen oppii. Niitä pystyy helposti tekemään semmoisen kuusi minuutissa, ehkäpä nopeamminkin jos tietää mitä tulee mihinkä.
 
Piirit voi teurastaa terävillä pihdeillä (jalat poikki ja ruumis roskikseen) ja juotella sitten jalanjäänteet yksi kerralla pois. Kokonaisena piirejä ei kannata yrittää irti, ellei ole juottimeen sellaista erikoisterää, jolla saa kaikki jalat samanaikaisesti lämmitettyä. Mutta hieman sama ongelma on myös jalallisilla piireillä, elleivät ole kannalla varustettuja.
 
Piirit nyt ei tartte mitään erikoisuuksia nekään, ensinnäkään sen takia että ne on yleensä sellaisessa IC-kehikossa, josta itse piirin saa irti jos se prakaa. Jalkoja ei tartte irrottaa piirilevystä ollenkaan että funktionaalisen osan saa vaihdettua. Jos taas se ite kehikko on rikki, niin sen saa tinaimurin avulla irti juottamalla jalat yksitellen irti.
 
Twinkle voi korjata kun on tuoretta testausinsinöörin koulutusta taustalla, mutta jalalliset komponentit ovat arempia tärinän vaikutusta vastaan. "massa varren päässä" repii juotokset/foliot irti.
 
Joo, tavalliset komponentit huonosti asennettuna on alttiita tärinöille ja vastaaville. Tässä meidän pedaaliesimerkissä ei tosin ole mitään haittaa tuollaisesta, tuskin kukaan rokkia soittaa leikkuupuimurin kyydissä. Yleensäkin komponettien heikkous ja vastaavat fyysiset ominaisuudet tulee esiin vasta todella pitkän linjan rääkkäämisessä ja todella äärimmäisissä olosuhteissa.
 
Suurin vika tuossa ehkä on nuo pintaliitoskomponentit. Tavallisilla olisi tukevampi ja helpompi korjata jos ja kun tuo hajoaa. Nyt joku väkivaltainen hyttynenkin voi nyysiä nuo.
 
Ite asiassa juuri toisin päin, noita ei saa kirveelläkään rikki kun ovat niin jämäkästi kiinni piirilevyssä, tinaus suoraan komponentissa eikä niissä ole jalkoja ollenkaan. Korjaaminen on toki vähän konstikkaampaa, mutta ei sanottavassa määrin sekään.

Sanotko, ihan rehellisesti, että oikeasti pudotit tuon Behringerin eq:n kolmannesta kerroksesta asfalttiin ja tämän jälkeen vielä nakuttelit timpurinvasaralla? Tuntuu tietysti järjettömältä että valehtelisit, mutta en myöskään niele purematta sitä, että Behringerin muoviset jakit tai edes liukukytkimet ja niiden nupit eivät olisi hajonneet. Viimeistään timpurivasaran olisi pitänyt viimeistellä ne.
 
Ei tosin sillä, että nuo eivät normaalikäyttöä kestäisi, tuo vaan osui silmään.

Sanotko, ihan rehellisesti, että oikeasti pudotit tuon Behringerin eq:n kolmannesta kerroksesta asfalttiin ja tämän jälkeen vielä nakuttelit timpurinvasaralla? Tuntuu tietysti järjettömältä että valehtelisit, mutta en myöskään niele purematta sitä, että Behringerin muoviset jakit tai edes liukukytkimet ja niiden nupit eivät olisi hajonneet. Viimeistään timpurivasaran olisi pitänyt viimeistellä ne.
 
Siis juu, se tuli alas parvekkeelta, kolmannen ja neljännen kerroksen välistä portaikon kivetykselle. Vaikuttaa paljon että mitenkä päin se tulee alan, mutta suoraa tuhoisaa osumaa niihin nupikoihin on vaikea antaa tuon vehkeen muodon takia. Ajattele vaikkapa sitä, että heität ämpärin parvekkeelta. Tuo nimittäin ei ole mitään munankuori-muovia vaan ABS-muovia, se on sen verran joustavaa että sietää osumia murtumatta, mutta niin jäykkää ettei murru. Kyseessä on sama ilmiö, minkä takia helvetin kovasta teräksestä valmistetut poranterät menee heti rikki jos ne tipauttaa betonilattialle.
 
Ja minen tiedä onko timpurin vasara oikea termi tuohon, mutta sellainen rautavasara, vrt. nimim "vasara" avatariin. Kyllä se sen kesti hyvin, nimenomaan muovinen kotelo, en edes kokeillut niihin liukukytkimiin. Niin kuin tekstissä mainitsinkin, ei ole mitään pointtia hakata sitä apinan raivolla koska sen saa varmasti rikki jos oikein yrittää. Niitten muovisten jakkien suhteen taas, niin ne on sen verran tukevasti kiinni kotelossa ja sen jälkeen piirilevyssä niin ne on todella hyvin turvassa. Niiden murtaminen on todella hankaa juuri sen takia, kun koko rakennelma on älyttömän tukeva sisältä. Kaikki on kiinni siinä teräslevyssä ruuvien avulla.

Juurikin tuo muovin joustavuus oli se syy miksi eniten epäilin, koska kolmannesta kerroksesta asfalttiin pudotessa sinne kuoren sisään syntyy kuitenkin melkoinen paine, joka todennäköisesti murtaisi ainakin nuo jakit, jotka ovat käsittääkseni hieman kovempaa muovia. Siltikin, vaikka isku ei sitten kohdistuisikaan suoraan niihin.
 
ei se niin paljoa jousta ja toisekseen, kotelointi on avoin ainakin noitten liukujen kohdalta. Paineen vaihtelu pääsee kyll ulos.

ei se niin paljoa jousta ja toisekseen, kotelointi on avoin ainakin noitten liukujen kohdalta. Paineen vaihtelu pääsee kyll ulos.
 
Liu'ut kyllä, mutta jakit on yleensä ihan käytettävyyden ja kestävyyden takia tukevasti rungossa kiinni. Kaiken todennäköisyyden takia jokin (no, lukuunottamatta itse koteloa) hajoaisi jos kolmannesta kerroksesta pudotetaan. Mutta eiköhän tämä riittäne, tällä kertaa oli tuuria.

Kannattaisiko ostaa noita Behkun säröjä? Onko kukaan testannut?
 
Eli nämä
 
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-183475.html
 
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-183474.html

Liu'ut kyllä, mutta jakit on yleensä ihan käytettävyyden ja kestävyyden takia tukevasti rungossa kiinni. Kaiken todennäköisyyden takia jokin (no, lukuunottamatta itse koteloa) hajoaisi jos kolmannesta kerroksesta pudotetaan. Mutta eiköhän tämä riittäne, tällä kertaa oli tuuria.
 
En kyllä nyt tajua miten jakit olisi vähemmän turvassa, jos ne todella on tukevasti rungossa kiinni. Tipahtamisesta tapahtuva tärähdys leviää juuri koteloon eikä jakkeihin.
 
http://www.thomann.de/thoiw3_artikel-183474.html
 
Tästä tulee jossakin vaiheessa tekstiä, sitten kun haalin jostakin vertailukappaleita.

Niin uskaltaisko uhrata viimeset pennit tollaseen behkun bedaaliin joita tuossa viime viestissäni näytin? Tarkoitus olisi soittaa kasari hevistä aina sentencediin ja diabloon.

Niin uskaltaisko uhrata viimeset pennit tollaseen behkun bedaaliin joita tuossa viime viestissäni näytin? Tarkoitus olisi soittaa kasari hevistä aina sentencediin ja diabloon.
 
Jaa-a... Siihen en vielä osaa sanoa mitään, mutta sen olisi tarkoitus ainakin apinoida Proco Rattia, Boss DS-1:stä ja MXR Distortion+:ssaa. A/B-vertailun puutteessa en sano kui hyvin se sen tekee, sitten kun pystyn ja kerkeän niin hoidan sen alta pois.

Jaa-a... Siihen en vielä osaa sanoa mitään, mutta sen olisi tarkoitus ainakin apinoida Proco Rattia, Boss DS-1:stä ja MXR Distortion+:ssaa. A/B-vertailun puutteessa en sano kui hyvin se sen tekee, sitten kun pystyn ja kerkeän niin hoidan sen alta pois.
 
Ajattelin osallistua kimppatilaukseen T:ltä jos porukkaa löytyy.

Ylennämme sinut muusikoiden netin viralliseksi testivastaavaksi. Kaikki kirjoittamasi aiheet tulevat sisältämään liekehtivän yleismittari-logon!

Tietääkö kukaan saako noita behringerin bedaaleita Oulusta ja jos saa mihin hintaan?

Vaasas makso 23e:a behkut, et kaippa siinä samois pyörii Oulussaki.

Irrottamiseen tarvitaan vain tinaimuri ja juottimet. Tinaus sulatetaan ja väliin tuputetaan imuri. Kumpikin pää juotetaan irti erikseen ja sen jälkeen komponentin voi poimia pois. Tähän voi myös soveltaa jotakin semmoista tinasientä jolla kuuma tinaus saadaan pois, mutta sen käyttöön en ole perehtynyt.
 
Hyvää tekstiä. Itse olen käyttänyt kuristesukkaa, joka vain asetetaan juotoksen päälle, lämmitetään ja kuin taikaiskusta, tina on siirtynyt sukkaan.

Soitin&tarvike ei taida myydä, ja Kullakselta kysyessäni sanoivat että niitä on "ollu tulossa jo kohta vuoden" joten ei ole todennäköisesti vastaavaisuudessakaan tulossa.

Nimittäin se on toiminnan kannalta aivan sama kumpia komponentteja laitteessa käytetään, jos niillä saadaan säästöä niin se on luonnollisesti hyvä asia.
 
Mutta sitten taas modaamisen kannalta ei ole. Esim. mulla ei taito riitä pintaliitoskomponenttien kanssa palaamiseen. Kuluttajien valtaosalle asialla ei ehkä ole mitään merkitystä, mutta kyllä ton hehkutuksen keskelle olisi voinut vastapainoksi keksiä jotain vähän kriittisempääkin kommenttia.
 
DI-boksi jutussa kiinnostaisi vertailukohta. Se että signaali on 98,6 prosenttisesti alkuperäistä vastaava, kuulostaa tietysti hyvältä, mutta pääsevätkö kalliimmat vehkeet parempiin tuloksiin? Ja kun kerran johdot laitteen sisällä olivat "paukkulankaa", niin olisit toki vaihtanut ne parempiin ja mitannut uudelleen.
 
Se mua vähän ihmetyttää, että vaikka artikkelin "tekeminen ei ollut erityisen nopea temppu, joten jos katsot sen arvoiseksi, niin rahallisia lahjoituksia otetaan vastaan tilille 800021-16819227 nimelle Turkka Holmqvist", niin olet kuitenkin kirjoittanut suhteellisen lyhyesti. Mulla riittäisi noiden artikkeleiden verran sanottavaa equista ja di-bokseista vaikkei olisi edes testikappaleita käsillä. Suurin osa lukijoista varmasti ymmärtää kyseisten laitteiden tarkoituksen ja toimintaperiaatteen ennestään, mutta yhtä varmasti on niitäkin, jotka eivät ymmärrä. Toisekseen, hyvin kirjoitettuja taustoituksia jaksaa lukea niistäkin asioista jotka jo tietää. Ymmärrän toki lyhytsanaisuuden, jos paskan suoltaminen ei käy luonnostaan, vaan sen eteen joutuu tosissaan pinnistelemään.
 
Plussaa kaikesta huolimatta. Rahaa ei vielä sentään.