Rock, pop, alternative ›

John Bonham. Olen aivan samaa mieltä.

no jos yks pitäis valita, niin oma suosikki on Tommy Lee
 
Mikä Tommy Leen soittamisessa on se joka tekee hänestä erityisen kovan rumpalin?
 
Johtuukohan oma mielipiteeni Leen keskinkertaisuudesta pelkästään siitä etten Mötley Cruesta paljoa perusta... Heittäkää joku esimerkkipiisi jossa Leen draivi pääsee oikeuksiinsa, niin käyn kirjastossa ja tarkistan käsitykseni. Ei mun mielestä Lee ainakaan livenä kovin kummonen kannuttaja ollut.

Mötley Crue...Kuuntele vaikka DR. Feelgood-biisin komppia. Tuntuuko missään?
 
Tossa Tommyn rumpaloinnissa on tietynlaista elämää. Ei sellasta groovea vaan kuule ihan joka hardrock-lätyllä.
 
Jos ajatellaan vaikka joku Matt Sorum (Cult, GNR, VR), niin sen tyyli on pirun tarkka ja ehdottomasti äijä on mies paikallaan. MUTTA Tommyn kaltaista lennokkuutta Masan soitossa ei löydy.
 
Puhun nyt pelkästään rumpaloinnista, musiikillisesti GNR ja Cult olivat jotain aivan muuta, kuin mötleyn bilerock... Eikä siinä bile-rokissa mitään vikaa ole. Hyvältä se joskus kuulosti...
 
Osaako joku määritellä sanan GROOVE?

Osaako joku määritellä sanan GROOVE?
 
Phil Rudd.

Mielestäni groovea voi hyvin määritellä sanoilla "imu" , "jännite" tai useammin jazz-piireissä käytetyllä termillä "svengi" . Eli sellainen mukaansa tempaavuus, mikä saa kuulijan pään hytkymään tai hänen pidättämän hengitystään.
 
Hardrockissa se vielä ilmentyy hyvinkin, ja niin pitääkin. Mutta metallimusiikki ei mielestäni enää svengaa.

Panin Climbing!-albumin tilaukseen. Ei muuten ollu paha hinta 5.95 eur klassikkolevystä CDON:issa.
 
Ei ole.Niinpä laitoin tilaukseen minäkin.Piti ihan kaivaa esille Nantucket sleighride ja heti tuli fiilis ,että "tällasta mä oon aina halunnu!".
 
Hard rock -rumpaleista nostaisin esille vielä Bobby Rondinellin.Mies takoo Sabbathin Cross Purposes -livellä mielestäni varsin mallikkaasti.Rainbowssahan mies soitteli myös.
 
Myöskin Kansasin Phil Ehart on minusta tekijämies vaikkei Kansas ehkä ihan hard rock -genreen uppoakaan.

Just niin, rokkia mitä rokkia! Älkää nyt helvetti soikoon hämääntykö otsikon termistä. Tässä ei ole tarkoitus rajata tiukasti genrejä sisään tai ulos.
 
No, jos rokki kuin rokki kelpaa, niin sitten voisin mainita tässä ketjussa jo mainittujen kovien kannuttajien lisäksi pari omaa suosikkiani, jotka eivät tosin ihan hardrockia edusta. Mutta rockia kyllä:
 
Jerry Nolan (Dolls, JT & The Heartbreakers)
Marky Ramone (Ramones, Misfits yms.)

Cozy Powell, Ian Paice, John Bonham... Siinähän ne.

Osaako joku määritellä sanan GROOVE?
 
Synonyymi sanaparille John Bonham.
 
Bonhamille ääni myös täältä, kakkoseksi menköön Ian Paice ja kolmoseksi Nicko McBrain.
 
Ja katso: kaikki muuten Paiste-symbaalien käyttäjiä ja ainakin kahdella ollut Speed king-pedaalikin. Minussa on vahvasti ainesta tälle listalle.

No, jos rokki kuin rokki kelpaa, niin sitten voisin mainita tässä ketjussa jo mainittujen kovien kannuttajien lisäksi pari omaa suosikkiani, jotka eivät tosin ihan hardrockia edusta. Mutta rockia kyllä:
 
Jerry Nolan (Dolls, JT & The Heartbreakers)
Marky Ramone (Ramones, Misfits yms.)
 
Tämä on ns. oikea mielipide.

Hanoin Lacu hoitaa hommansa kiitettävästi!
Biitti o vankka ku vuori ja showmeiningit jyllää!
 
Lacu Lacu ja Bonham tietysti.

Herbert Bornhold (Lucifer's Friend)
John Bonham (Led Zeppelin)
Sami Kuoppamäki (Kingston Wall)

Tommylla on vain parhaimillaan sellainen groovesvengipositiivisuus, jota ei liikaa hardrokkipiireissä löydä
 
biisisuosituksia eri levyiltä
 
Live Wire (Too Fast For Love)
Bastard (Shout At The Devil)
Use it or Lose It (Theatre...)
Wild Side (Girls Girls Girls=
DR. Feelgood (Dr. Feelgood)!!!!
Kickstart of my Heart (Dr. Feelgood)!!!!

biisisuosituksia eri levyiltä
 
Tommy on ihan kova rumpali, ei siinä mitään. Mutta ei ne groovet synny pelkästään Tommyn rummuttamisesta vaan siitä kokonaisuudesta. Dr. Feelgoodin svengiinkin vaikuttaa murisevat kielisoittimet yhtä lailla kuin rummutkin. Ei rumpali yksin groovea tee.

Keith Moon.

Neal Smith Alice Cooperin bändistä.Mm. levyllä Billion Dollar Babies.
 
Lee Kerslake
 
Nää kaks oli mun suosikit 70-luvulla 8-9 vuotiaana. Billion Dollar Babiesin ('73) rumputeema kolahti silloin erittäin kovaa.
 
E: Neal Smith on näköjään tänä päivänä kiinteistönvälittäjänä Connecticutissa, mutta näkyy rokki silti olevan kuvioissa mukana, ainakin markkinointimielessä:
http://www.nealsmith.com/
 
Kerslaken kannutusta diggailin pikkukundina muistaakseni erityisesti Heepin piisissä Sweet Lorraine ('72).
8. joulukuuta olen taas menossa keikalle katsomaan!
 
Pidän kovasti molempien tyylistä edelleen. Uskomatonta että samoja levyjä kuuntelen vielä nyt 30 vuotta myöhemmin.

Tuo taikasana "groove" kun on ollut tässä esillä... Niin ikään mainio hardrock-, groove- tai mikä vaan rumpali Vinnie Colaiuta sanoi eräässä haastattelussa aika jännästi että "Groove vain on. Me rummutamme sen tahtiin. Emme luo sitä, löydämme sen tai se löytää meidät. Se vain on".

Tuo taikasana "groove" kun on ollut tässä esillä... Niin ikään mainio hardrock-, groove- tai mikä vaan rumpali Vinnie Colaiuta sanoi eräässä haastattelussa aika jännästi että "Groove vain on. Me rummutamme sen tahtiin. Emme luo sitä, löydämme sen tai se löytää meidät. Se vain on".
 
Vinnie on ehkä yks kaikkien aikojen kovimpia ja hyvin Vinnie soittamisen lisäksi myös puhuu. :-)

Remu.