Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Haluan varmistaa olenko ymmärtänyt tämän oikein.
 
C-duuriskaahan menee seuraavasti:
CDEFGAB(C)
 
Oletetaan, että haluan jammailla C-duurissa ja käyttää muutakin kuin tuota tavallista duuriskaalaa(eli joonialaista moodia). Haluan siis pysyä C-duurissa, mutta vaihtaa moodia doorialaiseksi. Eikö pidä silloin ottaa D-dorian-skaala(koska siinä on samat sävelet kuin c-duuriskaalassa, mutta eri järjestyksessä) eikä C-dorian skaala?

Ei oikeastaan. C-duurin ja D-doorisen sävelet kun ovat tasan samat, ei myöskään selkeää sävyeroa synny (vaikka sitten korostaisikin D:tä soittaessaan C:tä enemmän).
 
Doorinen, fryyginen ja aiolinen ovat mollimoodeja, niiden ensimmäiselle asteelle rakentuva sointu on molli ja siksi ne eivät käy kovin hyvin duurisoinnun päälle. Duurimoodeja joonisen lisäksi ovat lyydinen ja miksolyydinen, joten C-lyydinen ja C-miksolyydinen toimisi tilanteesta riippuen C-duurin päällä varsin hyvin.

Ei oikeastaan. C-duurin ja D-doorisen sävelet kun ovat tasan samat, ei myöskään selkeää sävyeroa synny (vaikka sitten korostaisikin D:tä soittaessaan C:tä enemmän).
 
Doorinen, fryyginen ja aiolinen ovat mollimoodeja, niiden ensimmäiselle asteelle rakentuva sointu on molli ja siksi ne eivät käy kovin hyvin duurisoinnun päälle. Duurimoodeja joonisen lisäksi ovat lyydinen ja miksolyydinen, joten C-lyydinen ja C-miksolyydinen toimisi tilanteesta riippuen C-duurin päällä varsin hyvin.
 
Mutta C-lyydinen ja C-miksolyydinen menevät C-duurin ulkopuolelle. Jos halutaan soittaa C:ssä esim. miksolyydisessä, niin eikös silloin pitäisi ottaa G-miksolyydinen? Vai olenkohan ymmärtänyt koko moodijutun väärin?

Mutta C-lyydinen ja C-miksolyydinen menevät C-duurin ulkopuolelle. Jos halutaan soittaa C:ssä esim. miksolyydisessä, niin eikös silloin pitäisi ottaa G-miksolyydinen? Vai olenkohan ymmärtänyt koko moodijutun väärin?
 
On aivan sama soitatko C:ssä C-joonista, D-doorista, G-miksolyydistä jne. Tonaalinen väri pysyy aivan samana.
 
Nahkis meinasi vaan tuollaista luovaa "sääntöjen rikkomista" soittamalla samankaltaisia moodeja päällekkäin.
 
Mitä luultavimmin olet ymmärtänyt moodit aivan oikein. Tonaalisessa musiikissa niiden rooli vaan on tällainen. Modaalinen musiikki sitten erikseen.

Mutta C-lyydinen ja C-miksolyydinen menevät C-duurin ulkopuolelle.
 
Duuriasteikon ulkopuolelle, kyllä. Sanoithan itsekin, että haluat käyttää jotain muutakin kuin tavallista duuriskaalaa (joonista moodia). C-lyydinen on C D E F# G A B ja C-miksolyydinen C D E F G A Bb, molemmista löytyvät siis C-duurisoinnun sävelet C, E ja G eli asteikko istuu C-duurisoinnun päälle saumattomasti. Kokeile!
 
Jos halutaan soittaa C:ssä esim. miksolyydisessä, niin eikös silloin pitäisi ottaa G-miksolyydinen?
 
G-miksolyydisen sävelet ovat samat kuin C-duurin, joten jos säestys pysyy samana, ei eroa synny paitsi jos nyt sattumoisin korostat esimerkiksi G:tä erityisen paljon. Kuitenkaan mitään miksolyydistä sävyä tästä ei löydy, koska C-duurin sävelillä pelaat edelleen. Kokeile!

Oli virhe lukea tämä threadi.. Juuri kun tunsin älyäväni moodeista jotain. :-)

Duuriasteikon ulkopuolelle, kyllä. Sanoithan itsekin, että haluat käyttää jotain muutakin kuin tavallista duuriskaalaa (joonista moodia).
 
Tarkoitin kuitenkin vain ihan normaalia moodin vaihtoa eli skaalan siirtämistä alkamaan seuraavasta sävelestä. Mutta hyvä kun avarsit maailmaani.
Jotenkin olen saanut erinäisistä opetusmateriaaleistä kuvan, että moodin vaihdossa ei kannattaisi vaihtaa skaalan säveliä ollenkaan, ainostaan siirtää tuota alkamissäveltä.
 
C-lyydinen on C D E F# G A B ja C-miksolyydinen C D E F G A Bb, molemmista löytyvät siis C-duurisoinnun sävelet C, E ja G eli asteikko istuu C-duurisoinnun päälle saumattomasti. Kokeile!
 
Onko tämä se päälogiikka, millä moodit sopivat eri skaaloihin? Eli C-molliin sopisi ainakin C-fryyginen, C-aiolinen ja C-doorinen moodi, sillä niissä on C-mollin sävelet C, D# ja G.

Mitä luultavimmin olet ymmärtänyt moodit aivan oikein. Tonaalisessa musiikissa niiden rooli vaan on tällainen. Modaalinen musiikki sitten erikseen.
En ole ikinä kuullutkaan jaottelua modaaliseen ja tonaaliseen musiikkiin. Mitä eroa niillä on?

Onko tämä se päälogiikka, millä moodit sopivat eri skaaloihin? Eli C-molliin sopisi ainakin C-fryyginen, C-aiolinen ja C-doorinen moodi, sillä niissä on C-mollin sävelet C, D# ja G.
 
Ensinnäkin nimityksiä "moodi" ja "skaala" käytetään synonyymeina.
 
Toiseksi ajattele moodeja vaikkapa sointuasteiden mukaan, esim. C-duuri kappale jossa sointurakenne:
 
| C6 | Fmaj7 | Em7 | Am7 | Dm7 | G7 | C6 | jne...
 
eli sointuastemerkkeinä:
 
| I | IV | III | VI | II | V | I | jne...
 
ja näihin moodit C-duurin mukaan:
 
| Jooninen | Lyydinen | Fryyginen | Aiolinen | Doorinen | Miksolyydinen | Jooninen | jne...
 
Eli esim. C6 ja Fmaj7 (jooninen ja lyydinen) ero on 4/#4, ja se miksi tässä tapauksessa Fmaj7 soinnulle (lähin) moodi on lyydinen johtuu siitä että kyseessä on C-duuri sävellaji jossa on H (B) ääni eikä Bb (F joonisessa olisi juuri Bb eikä H (B)).
 
Tonaalisessa musassa on tärkeää tajuta sointuasteet ja niiden funktiot, sen jälkeen moodien oppiminen on lasten leikkiä (jokainen eka luokkalainenkin osaa laskea seitsemään..:)).

En ole ikinä kuullutkaan jaottelua modaaliseen ja tonaaliseen musiikkiin. Mitä eroa niillä on?
 
No tonaalinen musa on esimerkiksi sitä C-Am-F-G kiertoa ja modaalinen vaikkapa riffittelyä A-doorisessa kuten esimerkiksi Santana:lla on tapana.

Eiks' se nyrkkisääntö oo, että otetaan ensin soinnun sävelet ja välit täytetään sävellajin sävelillä ja siinä meillä on siihen kohtaan sopiva asteikko ilman, että meidän täytyy tietää sille edes nimeä.

En ole ikinä kuullutkaan jaottelua modaaliseen ja tonaaliseen musiikkiin. Mitä eroa niillä on?
 
Miles Davisin "So What"
Ensin 16 tahtia Dm, sitten 8 tahtia Ebm ja sitten 8 tahtia Dm ja taas alusta.
 
Tai Monk "Well You Needn't"
Joka toinen tahti F6 ja joka toinen Gb6
 
Tai Monk "Oska T."
32 tahtia Ab6

Haluan varmistaa olenko ymmärtänyt tämän oikein.
 
C-duuriskaahan menee seuraavasti:
CDEFGAB(C)
 
Oletetaan, että haluan jammailla C-duurissa ja käyttää muutakin kuin tuota tavallista duuriskaalaa...
 
Moodit:
 
jooninen (duuri) 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7
doorinen 1, 2, b3, 4, 5, 6, b7 (vrt. molliseiska)
fryyginen 1, b2, b3, 4, 5, b6, b7
lyydinen 1, 2, 3, b5, 5, 6, 7
miksolyydinen 1, 2, 3, 4, 5, 6, b7 (vrt. duuriseiska)
aiolinen (molli) 1, 2, b3, 4, 5, b6, b7
lokrinen 1, b2, b3, 4, b5, b6, b7
 

Tuosta poimit numeroita vastavat äänet:
 
C-duuri
 
1. C
2. D
3. E
4. F
5. G
6. A
7. B
(8. C)
 
Välttämättä et voi soittaa kaikkia moodeja C duurin päälle koska osa moodeista on mollisia (b3), mutta eikun kokeilemaan vaan...
 
EDIT: Kokeile sitten vitossointuja, niiden päälle voi soitella ilman dissonanssia moodeja jossa ei ole b5 tai b6 (samassa oktaavissa).
 
EDIT2: Ihan vaan jos et satu tietämään mikä on viitos sointu, niin se on sointu jossa kolmisoinnusta tputettu pois 3 tai b3 eli vain ääniä 1 ja 5. Esim C5 vain ääniä C ja G, mutta niitä sitten niin monta kuin haluaa.

EDIT: Kokeile sitten vitossointuja, niiden päälle voi soitella ilman dissonanssia moodeja jossa ei ole b5 tai b6 (samassa oktaavissa).
 
Siis aiolinen ei käy powerchordin kanssa??????

Siis ei aiolinen ei käy powerchordin kanssa??????
 
Niin järkevämpi olisi sanoa että "ei sellaisten moodejen kanssa joissa ei itsessään ole tavallista 5:tä (eli puhdasta kvinttiä).
 
Kyllähän vaikkapa esim. "mustalais-mollissa" (1-2-b3-#4-5-b6-#7) on kvintti ja molemmat ympärillä olevat puolisävelaskeleet..

Siis aiolinen ei käy powerchordin kanssa??????
 
Niinkuin Parooni itse jossakin threadissa sanoit omasta kirjoituksestasi (taisi olla se suuri sus keskustelu), sanonpa minäkin nyt tuosta kommentistani että ~"ei pidä luottaa kaikkeen mitä netissä kirjoitetaan" :-)
 
Ei mut oikeesti, tarkoitus oli sanoa että vitossoinnut sopii sekä mollisille että duurisille skaaloille, mutta jostain syystä kirjoitin yöllä noin. Mun virhe, ei muuta.

Modaalinen musiikki. Luulin että se tarkoittaa sävelläjin vaihdoksia. Esim sointu kulku voisi olla em gm Bbm? Tai Em Bb Dm?
 
Vai olenko väärässä. (?)

Modaalinen musiikki. Luulin että se tarkoittaa sävelläjin vaihdoksia. Esim sointu kulku voisi olla em gm Bbm? Tai Em Bb Dm
 
Sävellajin vaihtaminen on nimeltään modulaatio.
 
Modaalisessa musiikissa melodia ja harmonia perustuu täysin yhdelle asteikolle, ja soinnutuksessa vältellään tonaaliselle musiikille ominaisia toonika-subdominantti-dominantti-toonika-kadensseja.

Modaalinen musiikki. Luulin että se tarkoittaa sävelläjin vaihdoksia. Esim sointu kulku voisi olla em gm Bbm? Tai Em Bb Dm?
 
Vai olenko väärässä. (?)
 
Mä annan sulle esimerkin modaalisen musiikin sointukierrosta:
 
Miles Davisin "So What"
 
16 tahtia Dm7
8 tahtia Ebm7
8 tahtia Dm7
 
ja taas alusta. Huomaatko mitään eroa tonaaliseen musiikkiin?
 
Tai suosikkini Thelonious Monkin "Oska T."
 
32 tahtia Ab6