Yleistä keskustelua musiikista ›

Steve Harris. Koko Maidenin tuotanto.
 
Lähtien pubibändeissä keikkalevasta pikkubändistä maailmanlaajuiseen menestykseen suoraan heavy-metalin huipulle. Äijä on nero.
 
No eikös nyt joka bändi mee tuon kautta? Jos nyt vaan menestymään pääsee.

"Nero" ja "klassikko" ovat kaksi sanaa, joita ei olisi pitänyt ottaa käyttöön kevyen musiikin yhteydessä. Molemmat sanat ovat kärsineet sellaisen inflaation, että niillä ei oikeastaan ole enää mitään merkitystä musiikin tekijöiden keskuudessa. Aikamme todelliset musiikilliset nerot työskentelevät levy-yhtiöissä muuttamassa paskaa kullaksi.

Tietyllä tapaa pidän Wirtasen Tonia nerona, ainakin mitä tulee hittipotentiaalisten kertosäkeiden tekemiseen. Jokaiselta Apulannan levyltä on irronnut muutama superhitti, jotka ovat kuin luotuja festarikansan huudattamiseen (itse en Apulannasta suuremmin piittaa).
 
Samaten Ismo Alangon tapa poukkoilla tyylilajista toiseen ja pitää silti homma itsensä näköisenä on erittäin nerokasta, vaikka harha-askeleitakin on toki tullut muutama (konevetoinen Jäätyneitä lauluja on aikasta kamala eikä Hallanvaarassakaan ole hirveästi muuta hyvää kuin jylhät sovitukset).

Mauri Antero Numminen vai pitikö olla useampia?Martti "Huuhaa" Innanen.Molemmat sanoikuvaamattoman nerokkaita tyylitaitureita ja musiikillisten arvojen uudistajia.

Mauri Antero Numminen vai pitikö olla useampia?Martti "Huuhaa" Innanen.
 
Se on muuten käsittämätön ilmiö tämä Mauri Antero. Kaiken järjen mukaan ei pitäisi olla mitään tekemistä alalla mutta kybällä vaan menee. Pidän itsekin hänen tuotannostaan. Huuhaa setä on toinen. Osoitus siitä ettei kaikkea pidä tehdä kieli keskellä suuta vaan kieli voi olla poskellakin :)

Mikael Åkerfeldtiä pitäisin suoranaisena nerona. Ei mikään tusinasäveltäjä. Aikamme edelläkävijä.

Nimetäänkö saman tien uudestaan muotoon "lempibändisi ja sen säveltäjät"?
 
No en minä kyllä ihan tämän kaltaista threadia tästä halunnut :/
 
Tarkoitus ei ollut hehkuttaa omaa mielimusaa vaan luotella yhtyeitä joilla on tarjottavana jotakin "uutta" musikaalisessa mielessä.
 
Siksi toivoinkin niitä perusteluja ettei menisi aivan pelkäksi listaamiseksi. Se että bändi on lempibändi ei mielestäni riitä perusteluksi siihen miksi se olisi niin nerokas.

- Täytynee äänestää Princeä: mies jolla on huikeita levyjä ja biisejä, ja erittäin oma tyylinsä säveltää ja tehdä musiikkia. Kunnostautunut kai myös eräänlaisena tuottajana. Hallitsee useamman soittimen. Laulaa upeasti. Princen hienoja biisejä muille: Manic Monday (The Bangles), Nothing compares 2 U (Sinead O'Connor), Toy soldiers (Martika).
 
- The Neptunes -tuottajakaksikko (Pharrell Williams & Chad Hugo). Uskomattoman innovatiivisia juttuja sävellyksissä ja toteutustavoissa. Miehet ovat mestareita tekemään biisistä kuin biisistä oman kuuloisensa, vaikka biisi tehtäisiinkiin Snoop Doggista Gwen Stefaniin. Miehet osaavat yhdistellä eri musiikkityylejä innovatiivisella tavalla, ja ovat ymmärtäneet mm. rytmin tärkeyden ja osaavat leikitellä sillä mielensä mukaan. Tällaisia luovia neroja ei aikamme populaarimusiikissa kauheasti ole. Suosittelen tutustumaan Justin Timberlaken "Justified"-levyyn, joka on suurimmaksi osaksi The Neptunesin juhlaa. Kaikista ennakkoluuloistanne riippumatta.

Siksi toivoinkin niitä perusteluja ettei menisi aivan pelkäksi listaamiseksi.
 
Beck tekee musiikillista amerikkalaista tilkkutäkkiä, jossa sieltä täältä napsitut vanhat tutut osaset yhdistyvät uudella ja ennennäkemättömällä tavalla. Björk on toinen mestarillinen kaikenkirjavien vaikutteiden yhdistelijä, mutta hänen vaikutteensa tulevat kaikkialta maailmasta. Jack Whiten voi myös mainita tässä, tosin hän on "perinnetietoisempi" ja poimii vaikutteensa enemmän menneisyydestä.
 
Björk ja Róisín Murphy käyttävät mielenkiintoisella tavalla arkipäivän ääniä: yksi Björkin debyyttialbumin kappaleista oli äänitetty Lontoon Milk Bar -klubilla ja sen naistenhuoneessa, Selmasongsilla koneiden äänet muuttuvat musiikiksi, Róisín Murphyn Ruby Bluella on samantyyppisiä ideoita mutta täysin omaperäisesti toteutettuna.

Hmm. Devin Townsend on julkaissut hyvinkin lyhyessä ajassa käsittämättömän loistavaa, monipuolista ja omaleimaista musiikkia. Musiikin yleinen taso ei kuitenkaan ole kärsinyt lainkaan, vaikka luomisvimma ja julkaisutahti onkin välillä melkoinen. Hommia riittää niin omien soololevyjen, Strapping Young Lad-yhtyeen kuin muidenkin projektien kanssa joko tuottajana tai vierailevana vokalistina. Vieraili v. 1993 Steve Vain Sex & Religion-levyllä hoitamassa vokaalisuoritukset ollessaan vasta 19-vuotias. Sen jälkeen mies on tehnyt mm. äärirankkaa ja nopeaa metallipaahtoa SYL:n nimissä sekä soololevyillään kurotellut niin experimental rockin kuin progressiivissävytteisen ja mahtipontisen metallimusiikinkin suuntaan. Pettämätön tyyli- sekä melodiantaju sekä kadehdittava näkemyksellisyys nostavat Devinin kyllä yhdeksi meidän aikamme hienoimmista musikaalisista neroista. Harmillisesti mies ei ole kuitenkaan ainakaan toistaiseksi saanut täysin ansaitsemaansa suosiota ja arvostusta, vaikka onkin tietyissä piireissä lähes messiaaninen hahmo.

- Täytynee äänestää Princeä: mies jolla on huikeita levyjä ja biisejä, ja erittäin oma tyylinsä säveltää ja tehdä musiikkia. Kunnostautunut kai myös eräänlaisena tuottajana. Hallitsee useamman soittimen. Laulaa upeasti. Princen hienoja biisejä muille: Manic Monday (The Bangles), Nothing compares 2 U (Sinead O'Connor), Toy soldiers (Martika).

 
Tästä ei voi olla eri mieltä, tai en itse ainakaan voi. Ei tule äkkiä ketään muuta mieleen, joka osaisi sekä laulaa & soittaa & säveltää yhtä hyvin. Osaa myös tanssia (kai siinäkin musikaalisuutta tarvitaan?) ja pukeutuu tyylikkäästi.

Dave Mustaine

Ekana tulee mieleen herra Vai, joka mielestäni on jonkin sortin nero. Vähän pitemmän mietinnän jälkeen muistin Koji Kondon joka vääntää Nintendolle

Mikael Åkerfeldtiä pitäisin suoranaisena nerona. Ei mikään tusinasäveltäjä. Aikamme edelläkävijä.
 
Minkä edelläkävijä?
 
Mielestäni Beats and Stylesin hemmot saattaa olla neroja. PMMP on kova kans.

En tiedä miten tämäkin nerous määritellään, mut seuraten tätä ketjua mä mainitsen Van Morrison'in. Pitkä ura ja keskimäärin onnistunutta materiaalia paljon enempi kuin tuubaa.

Minkä edelläkävijä?
 
No ainakin metallimusiikin, mutta mielestäni laajemminkin. Mies pystyy säveltämään musiikkia joka todellakin erottuu ja kuullostaa omalta tämän metallimusiikin ylitarjonnan hetkellä. Luo uudenlaista. Lisäksi sävelmät ovat monipuolisia eivätkä noudata samaa kaavaa.

No Zappa!!

Madlib!!!!!
 
Multi-instrumentalisti, parhaiden biittien tekijä ja kova mc.
Tsekatkaa Yesterdays New Quintet, jossa madlib soittaa kaiken ite ja on keksiny vaan viis jätkää jotka soittaa kutakin soitinta.
Tai sit kelatkaa vaikka Quasimotoa ja ylipäätään madlibin tuottamia juttuja.

Yngwie Malmsteen ja jos jotain perusmuusikkoa etsitään, niin sitten meneekin sormi suuhun.