Kitarat: soittaminen ›

Extremessä oli ainaki pornograffitin aikaan neljä häiskä... Jos en ny ihan väärin muista.
 
Jokaisella Extremen levyllä soittaa neljä soittajaa +satunnaiset vierailijat. Siinähän on hyvä esimerkki bändistä, joka pärjää LOISTAVASTI yhdellä kitaristilla.

Itsekin soitan kitaraa triossa ja olen tilanteeseen erittäin tyytyväinen. Ainahan bändi on kuitenkin sitä vaikeampi saada toimimaan, mitä enemmän porukkaa on mukana. Meillä homma toimii, kun biisit tehdään alunperinkin yhdelle kitaralle, vaikka tämä ei tietenkään toimi kaikissa musiikkityyleissä.

Peer Günt.
 
Perkele, kyllä!

Kuuluisia rock-trioja: Hurriganes, Van Halen & Extreme(!), SRV...
 
Lisäisin vielä Policen ja Kingston Wallin

Lisäisin vielä Policen ja Kingston Wallin
 
Et vissiin lukenut loppu ketjua? Noi sun mainitsemat bändit tuli varmaan jo neljännen kerran.
 
Ja aiheeseen:
 
Tulkaa soittamaan soolokitaraa meidän bändiin. Mua alkaa se sooloilu pänniä.

Trio on mun mielestä jopa paras muoto bändille, jopa ihan käytännön lähtökohdista, kun reenejä varten pitää sovittaa vain kolmen jampan menot. Triossa on paljon helpompi sovittaa hommat toimivasti. Soittaminen ei vaadi niin suurta kurinalaisuutta ja jättää tilaa improvisoinnille, mikä on ainakin mulle tärkeää, mutta soittajilta (kaikilta) homma vaatii vähän enemmän taitoa.

Oma bändi on trio, yleensä laulaa rumpali, joskus minä eli kitaristi.

Kuuluisia rock-trioja: Hurriganes, Van Halen & Extreme(!), SRV...
 
Kyllähän Eddie yksin Van Halenin kitaroinnit hoitaa, mutta neljä heppuahan siellä on (Eddie & Alex VH, DLR/Hagar/Sharone, Michael Anthony).
 
Ja lisäystä: Hagar on myös soitellut komppia laulun ohella. Ainakin näin kertovat parit live-videot 90-luvun alusta :)

Meilläkin on trio-kokoonpano, mut mua ei häiritsis muuten olla ainoo kitaristi, mut kun mä laulankin samalla...Toinen kitaristi tulis siis tarpeeseen.

Yksi sananen triosta, kertokoon sit vaikka mun mielipiteeni.
 
Kingston Wall.
 
Tätä olin itsekin laittamassa. Ei sitä toista kitaraa välttämättä tarvitse mihinkään :)
Meidän pumppu on jotain keikkoja joutunut vetämään triona basistin puutteen vuoksi,vaikka kitaristeja meillä onkin kaksi. Ja homma on toiminut silloin erittäin hyvin, jää kitaralle tilaa pienelle improvisaatiolle ja eri instrumentit ovat kuuluneet paljon selkeämmin kun ei ole ollut toista mekadistortioni-kitaraa mörssäämässä :)

On tullu soiteltua sekailissa porukoissa, 2 - 5 jäsenen kanssa.
 
Parissa bändissä oli viis hemmoa ja siinä oli liikaa, varsinkin siinä yhdessä, jossa komppikitaristi oli sananmukaisesti "komppikitaristi". Mää soitin kaikki harmoniatkin yksinäni.
 
Yks triomme on jääny mieleen, kun sen noin œ vuoden ura oli basistin ja rumpalin "eipäs! - juupas! - kumpi meistä on sun mielestä oikeassa ?" jäkätystä, treeneistä toiseen. Olipa "kiva" olla se kolmas pyörä.
 
Mutt luultavammin joillain muilla, jäi mieleen se ton triomme ainoa ulkoilmakeikka.
 
Korkealle lavalle paistava aurinko, rumpuständi + rumpalin lyhyt hame (ja ne ohkaset, valkoiset alushousut...) tais taata sen, ett pidimme osaa yleisöstä valppaina. Tiedän sen siitä, ett käännyin yhdessä kohdassa sitä kohti ja enkä voinu kuin puristella päätäni hämmästyksissäni. No, harrastuksensa kullakin...
 
Eli neljä on ollu se toimivin luku.

Meidän bändi on tällä hetkellä trio. Eli siis 2x kitara ja basisti/kiipparisti/laulaja. Rumpali ois jees, mutta mähän justiin aloitin soittamaan rumpuja, hmm... Perjaatteessa bändi on ihan häröilymielinen, mutta silti yhteen soittaminen toimii loistavasti.
 
Unelmakokoonpanoon en vastaa, muuten riistäytyy käsistä :D

Ainakin oman kehityksen kannalta on aika hyvä, jos on ainoa kitaristi. Ja toisaalta, saa kaikki soolot itselleen..joka ei meille ego-kitaristeille ole lainkaan huonompi homma!

Kyllä se rokki trionakin luistaa, itsellä takana 5 vuotta saman basistin kanssa, rumpali messiin 2003, ja homma toimii, coversettiä vedetty myös paremman laulajan kanssa..
 
Vanha tuttu trio on parempi tuollaisessa jamimusiikissa mitä vedetään, kestäisi kauan ennenkuin uusi jäsen pääsisi meininkiin mukaan..
 
Jamitaitoinen urkuri on kyllä aina hakusessa..
 
www.mikseri.net/runkadelic

Moottöripää näyttää kyllä kaikenmaailman triolle kaapin paikan.
 
Nimim. "Hakametsän jäähalli"

Triossa soittaminen on kivaa.

Triossa soittaminen on kivaa.
 
Näin on!
Onhan sitä tullut soiteltua vastavuoroisesti toisen kitaristin/kiipparistin kanssa. Jos noista pitäisi valita, ottaisin nykyiseen bändiini koskettimet. Jotenkin tuntuisi, että siten saisi biiseihin vielä enemmän sävyjä laajemman soundipaletin ansiosta. Toisaalta kahdella kitaristilla metallimäiskeen saisi potkimaan ihan kivasti ja saahan niitä sävyjä sieltäkin kaivettua... mutta hyvä näin.
Ja huomasinpa, että suuri osa omista lempiorkestereistanikin operoi yhdellä kitaralla.
 
Ja vielä... suurin kokoonpano, jossa olen soittanut, käsitti 6 rumpalia, 16 kitaristia, 7 basistia,kahdet kiipparit, fonistin ja 6 laulajaa (vuorottelivat). Hauskaa? Kyllä vain!