Kitarat: kitarakamat ›

Mistä sais tommosen tremolo tallan epin sg:seen, samanlaisen kuin angussilla.. mitä maksaa?

Mistä sais tommosen tremolo tallan epin sg:seen, samanlaisen kuin angussilla.. mitä maksaa?
 
Varsinaisestihan tuo ei ole talla, tallana on ihan normaali tune-o-matikki mutta se on se kielipirta eli peräkappale joka on nimeltään Maestro Lyre Vibrola mallia "long" joka on Anguksen SG:ssäkin. Saatavuudesta en tiedä, voi joutua Jenkeistä tilaamaan, alkuperäinen maksoi vuonna 1976 rahteineen ja tulleineen yksittäistilauksena toista tonnia markkaa.. yhden hommasin tilaustyönä. Käytä hakua ja käytä tuota Maestro Vibrola - nimikettä. Siitä hauska vehje ettei ole jousia eikä muita "liikkuvia" osia. Jos ei sitten sitä kampea katsota. Se toki pyörii.. =)

Ei sillä tavalla, että olisin kyseistä peliä hankkimassa, mutta mielenkiinnosta kyselen:
 
Kerran tuli kokeiltua Angus-SG:tä (taisi olla DLX:ssä) ja oli hiukan erikoinen tuntuma tuossa vibrolassa. Sellainen väljän vinkeä. En kyllä kunnolla revitellyt. Kunhan sormeilin siinä sivussa. Kaveri kun oli Gibsoneita katsomassa tosimielellä.
 
Eli oppiiko tuommoisella helposti soittelemaan? Käden asento ja kammen tuntuma? Vireen pitävyys? Jotenkin bigsbyn suuntaan itse kääntyisin jos kampea SG:hen olisi haussa, mutta onko kellään oikein kunnon kokemusta tästä vibrolasta?

Eli oppiiko tuommoisella helposti soittelemaan? Käden asento ja kammen tuntuma? Vireen pitävyys? Jotenkin bigsbyn suuntaan itse kääntyisin jos kampea SG:hen olisi haussa, mutta onko kellään oikein kunnon kokemusta tästä vibrolasta?
 
Sen verran kokemusta mitä tuosta virityksestä asennuksen jälkeen oli. Gibson ES-345 johon tuli "kaikki herkut" so. Varitone ja molemmille mikeille tri-soundit kytkimillä, phase switchi - enää en lähtis vintage-keppiä sillä lailla porailemaan...
Velton vinkeä...hmm, ehkä sitten mutta ei se minun mielestä juurikaan jostain muusta vibratallasta silloin ajalta ennen floikkia poikennut. Semmoinen "herrasmiesvibra", kyllä se pelkällä metallin torsiovoimalla virettä piti säädyllisen vibrankäytön jälkeen. Ja onhan se omanlaisensa näköinen. Vibroloitahan oli mm. Firebirdeissä ja SG:ssä noitten semiakustisten lisäksi.

Voipi olla, että siihen velttouteen on sekoittunut psyykkistä puolta ja muistot ovat hämärtyneet. En tosiaan pitkiä tyyppejä ottanut.
 
Tai sitten joku paikallinen polvihousu oli juuri käynyt kääntämässä pellit mutkalle siitä yksilöstä.
 
Vielä kun olen kiinteätallaisten suuri ystävä. Omasta ihka ensimmäisestä rihkamastratokopiostanikin lukitsin aikoinaan kammen niille sijoilleen kahden ensimmäisen kuherrusviikon jälkeen.
 
Uskottavahan se on toimivaksi. Onhan sitä niin kuin kerroit käytetty muissakin G-kitaroissa.

Angus taitaa kyllä pääasiallisesti soittaa kitaroita joissa Vibrolaa ei ole ja sellaisia, joissa se on ollut , mutta on otettu pois. Vibrola kammilla oli ennen vanhaan maine että ne lisäävät kiertoherkyyttä, totta vai tarua en tiedä, mutta monista Firebirdeistä ja SG:tä ne on tosiaankin irroitettu.

Angus suosii 60-luvun SG:eitä joita se fiksaa mm. juuri tuolla tavalla, että ottaa kammen pois. Olen vain kerran kuullut/nähnyt hänen sitä käyttävän, se oli muistaakseni No Bull Live DVD:n soolorevittely ja siinä yhessä kohtaa väänsi kampea, tais olla vahinko :)
 
paitsi että, taisin kuulla semosseen "diven" Powerage levyllä, mutta voi olla että sekin oli sormilla tehty liuŽutus. Tiedäntiedän, mulla on niin huono "musikaalikorva" etten erota kampeamista ja tietynlaista liukua.

Angus suosii 60-luvun SG:eitä joita se fiksaa mm. juuri tuolla tavalla, että ottaa kammen pois. Olen vain kerran kuullut/nähnyt hänen sitä käyttävän
 
Joo sikäli hieman outoa että Angus nimikkomallissa on Vibrola vaikka mies ei kampea käytä, mutta ei nuo Gibsonin kaverit kovinkaa tarkkoja ole noiden Signature mallien kanssa.
 
Tommy Iommi kertoi jossain haastattelussa tarinaa että Gibson otti häneen yhteyttä 70-luvulla hehkuttaen Black Sabbathin merkitystä ja Tommy Iommin soiton erinomaisuutta ja tarjoutuen tekemään hänelle ensimmäisen nimikkomallin jonka detaljit Iommin suunnitteli yhdessä Gibsonin miesten kanssa. Parin kuukauden päästä UPS-toimi paketit joissa oli kaksi oikeakätistä kitaraa. Iommi oli vetänyt herneen nenään eikä soittanut pariin vuoteen Gibsoneita vaan teetti nimikko SG:t John Birch:llä.

paitsi että, taisin kuulla semosseen "diven" Powerage levyllä, mutta voi olla että sekin oli sormilla tehty liuŽutus. Tiedäntiedän, mulla on niin huono "musikaalikorva" etten erota kampeamista ja tietynlaista liukua.
 
WhatŽs next to the Moon-kappaleessa (Poweragella) on soolon lopussa dive, joka on ainut minkä olen AC/DC:n kuunaan kuullut soittavan (en ole kaikkia livejä nähnyt, mutta studiotsipaleista ei ainakaan tule yhtäkään toista mieleen).

Joo sikäli hieman outoa että Angus nimikkomallissa on Vibrola vaikka mies ei kampea käytä, mutta ei nuo Gibsonin kaverit kovinkaa tarkkoja ole noiden Signature mallien kanssa.
 
mutta se signature onkin replika siitä sen ekasta Ž68 Standardista, jossa oli vibra.
 
ja just se WhatŽs Next To The Moonin soolohan se oli

Nuy kun puhutaan tosta tune o matic -tallasta, niin mulla olis omassa kitarassa semmonen ja olisi kiva saada siihen vibrakampi, eli miten onnistuisi?

Dlx:ssä on myynnissä tommonen Schallerin vibratalla les pauliin, sopii varmaan sg:seenkin... Siinä ei kyllä ole sitä hienoa levyä siinä takana. Tosin tossa ei tarvitse tehdä uusia reikiä kitaraan, näin joskus kuvan angusin sg:stä kun siitä oli otettu pois se vibra; oli jäänyt aika ikävät jäljet :(
 
http://www.schaller-guitarparts.de/1227.htm

mutta se signature onkin replika siitä sen ekasta Ž68 Standardista, jossa oli vibra.
 
ja just se WhatŽs Next To The Moonin soolohan se oli
 
68-standart ? Onko siinä iso pleksi? 68-mallissa oli. Toisaalta Gibson on todellakin kuuluisa siitä etteivät heidän uusintajulkaisunsa ole kovinkaan uskollisia alkuperäsille malleille.

68-standart ? Onko siinä iso pleksi? 68-mallissa oli. Toisaalta Gibson on todellakin kuuluisa siitä etteivät heidän uusintajulkaisunsa ole kovinkaan uskollisia alkuperäsille malleille.
 
Vaan kyllähän tuossa pitäisi, isopleksisiä SG:tä valmistettiin 66-71 joita sitten seurasi ulkonäöllisesti ja osittain laadullisesti hirmuiset tyyppi kolmosen SG:t 71-73.. Koko vapriikin synkin aikahan oli 71-72 laadullisesti. Snif. Voi niitä.Toivottavasti ei ikuna tule reissuee noista. Eikä numero-SG:stä, siis niistä 100-200 jne.

Hei sinä kun näytät tietävän, niin kerroppa mikä älynväläys niissä jossain 70-luvun SG:eissä on kun niissä on kaula kiinni kaulamikissä, kun normaalisti siinä on se pleksin pala välissä? Se systeemi tekee SG:stä helkkarin ruman, se pieni pleksin pala tekee ihmeitä SG:n ulkonäölle.

Hei sinä kun näytät tietävän, niin kerroppa mikä älynväläys niissä jossain 70-luvun SG:eissä on kun niissä on kaula kiinni kaulamikissä, kun normaalisti siinä on se pleksin pala välissä? Se systeemi tekee SG:stä helkkarin ruman, se pieni pleksin pala tekee ihmeitä SG:n ulkonäölle.
 
Jees, se onkin mun avatarini syvin viesti eli nickini... Mun kiinalainen horoskoopposeni sanoo et kun mä olen ovela kuin kettu niin ihmiset LUULEE et mä tiedän yleensä mistään mitään.. Ja koska olen kuin mytologinen aavekettu niin pystyn ylläpitämään moista illuusioo.. H-tti asiaan, multa kysyttiin järkevää ja tässä kahvittelun lomassa suollan tuollasta..
SG-sarja sai alkunsa loppuvuodesta 1960 kun Les Paulin valmistus loppui. Noin vuodesta 60- syksyyn -61 niissä oli muovipala jossa oli kirjoitettu Les Paul model, mutta joutuivat sitten korvaamaan sen ihan ilman kaiverrusta olevalla muovipalalla. Välit säilyi kaulamikin ja kaulan välillä kakkosversio SG:n kin aikoihin kun niissä oli se iso pleksi. Tai säily ja säily, kyllä se tietenkin melko lähellä kaulaa on. Ja arvatkaapas mitä - kun kaulamikkiä ruvettiin siirtelemään vielä lähemmäs otelaudan loppupäätä niin taas kävi kuin 1957-58 LP Specialeissa - kun siinä ei ole neck tenonille eli sille kaulan "hännälle" tarpeeksi puuta niin voila- (sano fransmanni) kaulat poikki rungon ja kaulan liitoskohdasta! Varsinkin kolmosversio SG:t kärsivät tästä, mutta onneks niitä tehtiin vaan 71-73, näitäkö sä tarkoitat?? Tuota mä en kyllä oikein allekirjoita että siinä se muovipala täytyis olla, itse omistan nelosvariaatio SG:n, meidän bändin soolokitaristilla jota SG:ksi kutsutaan - on nelosvariantti SG:tä enkä minä ainakaan niistä sitä pelkkää muovinpalaa kaipaa - eri juttu tietysti olis jos siihen olis kaiverrettu Les Paul Model... mutta makuasioitahan nämä.

nojoo makuasia, mutta herätit sisälläni uuden kysymyksen: mitä nämä ykkös-, kakkos-, kolmos- ja nelosvariaatio jutut on? Haluaisin tietää enemmän SG:eistä kun itelläni sellainen on.

Les Paul ei pitänyt itse lainkaan SG:n mikkien paikasta ja olisi halunnut tehdä kitarasta voimmakkaamin epäsymmetrisen jotta kaulamikin olisi voinut siirtää eteenpäin, mutta muotoilijat voittivat. Les Paul kyllä soitti pari vuotta SG:tä tai ehkä olis varmempaa sanoa että hän poseerasi sen kanssa levyn kansissa ja promokuvissa. Jokatapauksessa erään 60-luvun alun Les Paul levyn kannessa on valkoinen SG joka on muuten 61-mallia mutta kielten välillä on musta pleksi ja mikkiä on siirretty sen mikin ja otelaudan välissä olleen levyn verran eteenpäin.
 
Suurimmaksi syyksi miksi Les Paul lopetti sopimuksen Gibsonin kanssa, on mies itse maininnut vireillä olleen avioeron Mary Paulin kanssa ja tarpeen suojata omaisuuttaan luopumalla säännöllisistä royalty maksuista!
 
Les Paul Special DC malleissa samalta aikakaudelta näkyy saman tyylinen muutos eli 59-malleissa P90 mikki on lähempänä kaulaa kuin 61-malleissa en muista kumpia 60-mallit olivat.
 
Haukoin henkeäni ällistyksestä lukiessani uutta Guitarist lehteä, jossa erään uudehkon Englantilais bändin kitaristi kehuu -72 pro de luxe kitaraansa ainoaksi hyväksi SG-malliksi, juuri niistä syistä joista minä ja moni muu pitää sitä täysin soittokelvottomana - sehän vain osoittaa että kitaroita pitää olla vähän kaikenlaisia.
 
Eikös se ollut niin että ensimmäiset nelos version mallit tunnistaa mikin kuoriin stanssatusta Gibson - logosta ja luovuttiinko siitä vuonna -74 ?
 
Eli jos kyseessä on nelosversion -72 kitara sen tuntisi logoista mikeissä vai olivatko nämä kuoret käytössä vain 73 - 74?
 
Samat logo kuoret taisivat olla ainakin saman aikakauden 335 - malleissakin?

Eikös se ollut niin että ensimmäiset nelos version mallit tunnistaa mikin kuoriin stanssatusta Gibson - logosta ja luovuttiinko siitä vuonna -74 ?
Eli jos kyseessä on nelosversion -72 kitara sen tuntisi logoista mikeissä vai olivatko nämä kuoret käytössä vain 73 - 74?
Samat logo kuoret taisivat olla ainakin saman aikakauden 335 - malleissakin?
 
Sähköpuolen "erikoismiehenä" lausun seuraavaa: Gibson-logo stanssattuna mikin kuoriin oli käytössä 1969 lopusta 1972 keskivaiheille joten nelosversion tunnistamiseen siitä ei valitettavasti suoraan ole apua. Muovikuorimikeissä (Esm. LP Recording tuo logo oli kohokirjaimilla..) Joo, logokuoria oli kaikissa isoissa humpareissa ja myös täten niitä käyttävissä malleissakin, laidasta laitaan..
Tässä jälleen sellainen näppärä tiedon murunen joka koskee vähän kaikkia merkkejä ja iän määritystä johonkin osaan perustuen. Koska tehtailla on varastossa esim. mikkejä xxxx kpl, tulee uusi ja erikoinen malli vuodelle yy, johon kuuluu toisenlaiset mikit - vanhojen mikkien kohtalona ei ole roskapönttö vaan niitä käytetään "soveltuvin osin" eli tässä haluan tuoda julki että stanssattuja kuoria aivan sata varmasti on ollut myös kitaroissa 1972 keskivaiheitten jälkeenkin, niin kauan kun niitä on Kalamazoon varastoissa pyörinyt. Rahanarvoista tavaraa nuo. =)