Bänditoiminta ›

3 bändissä vaikutan, ja samanikäistä porukkaa on kaikissa. 3 vuoden ikäero taitaa olla suurin.

Voisi kuvitella, että näinkin suuri sukupolvien välinen kuilu voisi tuoda ongelmia, mutta kun sillä musiikilla tuppaa olemaan sellainen kansoja ja sukupolvia yhdistävä vaikutus, niin mitään ongelmia ei ole ollut
 
Komppaan, ei mun tuttavapiiriini muuten kuulu sellaista ikähaitaria kuin muusikoiden kohdalla.

Kuvitellaan tilanne, jossa toisella jäsenellä on aviopuoliso ja lapsi, ja toinen jäsen on juuri muuttanut kotoa pois opiskelemaan. Onhan molemmilla täysin erilaiset lähtökohdat, mikä ei tietenkään estä bändiä toimasta. Eteen voi tulla ristiriitoja, joita toisen jäsenen on hyvin vaikeaa suhtautua ollessaan itse täysin erilaisessa tilanteessa ja asettaessaan itse asiat erilaiseen tärkeysjärjestykseen. Jossain vaiheessa voi tulla eteen esimerkiksi se, että toinen ajattelee soittamisen olevan harrastus, toinen lähempänä ammattia.
 
Joo, tässä on sitten sellainenkin mahdollisuus, että se opiskelija on harrastusmielellä liikkeellä ja tuo perheellinen ammattimielellä. Taatusti asiaan vaikuttaa mm. mitä se opiskelija opiskelee, perheellisen puolison työtilanne jne. Lukemattomia muuttujia joilla ei ole iän kanssa mitään tekemistä. Yleensä parisuhteet on "läheisriippuvaisimpia" aivan alkuvaiheessa ja nuorilla. Kun molemmille alkaa ikää karttumaan voidaan jo vähän antaa liekaakin.
 
Nimim: aikuisopiskelija. :)
 
Nojoo, asiaan. Noin 20v ikähaarukka on suurin mitä muistan. Bändin pomo oli 40v ja nuorin laulajalikka parikymppinen. Se bändi hajosi musiikillisiin erimielisyyksiin kyllä, mutta periaatteella "kaikki tänne vaan joilla soitin kädessä pysyy" -kasattu bändi on aika heikoissa kantimissa jo lähdössä. Ei mitenkään liittyen siihen ikäeroon.

Yritän ymmärtää kohtuulliseen rajaan asti. Mutta sitten kun puhutaan lapsista, en sano enää mitään vaan alan suunnitella miehistönvaihdosta. Soittaja ei saa joutua tilanteeseen, jossa pitää tinkiä vanhempana olosta, mieluummin saakoon väkisin kenkää soittohommista kunnes lapset ovat isoja.
 
Jaloa. :-)
 
Mutta aikamoinen karhunpalvelus. Kun lapsia syntyy niin aikaisemmin villin ja vapaan parin elinpiiri supistuu dramaattisesti. Tällöin viikoittainen muutamien tuntien musiikkiharjoittelu toimii hyvinkin antoisana henkireikänä, jolloin näkee vanhoja tuttuja ja pysyy vähän kiinni muussakin kuin vaippamainosten maailmassa. Been there, done that.
 
Ei silti että orkesteri olisi mikään nääntyvien vanhempien virvoitusasema. Jos kyseessä on joka päivä treenaileva tai 150 keikka puskeva yhtye niin poistuminen/poistattaminen on paikallaankin. Erittäin tapauskohtaista.
 
Itselläni tuli vaikeuksia ensimmäisen lapsen synnyttyä, kun minua alettiin syytellä treeneistä kieltäymisestä, kun en enää lähtenytkään soittelemaan koska vaan kahden tunnin varoitusajalla. Jotenkin treenien järjestäminen viikon varoitusajalla oli alussa ylivoimasta. Kyse ei tietenkään ollut pelkästään tästä vaan muustakin yhtyeen sisäisestä skismasta, mutta se nyt on pidempi tarina. Silti viimeisenä minä siitä yhtyeestä lopulta lähdin pois, ehkä osittain myös tuon henkireikä-aspektin takia. Eli lapsen saaneet ovat itse asiassa uskollisimpia yhtyetovereita, heillä on eniten menetettävää :-)

Laskeskelin tuossa, että toisessa bändissä ikäeroa on hyväkseni 17v ja toisessa tappiokseni ainakin saman verran. Vai miten päin tuon sanoisi? Ei kai sillä väliä?

No jaa... ikähaarukka meillä on 15-40+. Rumpali meillä on teinivirtuoosi ja ikää vasta 15v. Laulajakokelas (ku ei tiedä kiinnostaako sitä vai ei) on 18v. toinen kitarasankari on vissiin 25v?!! Varsinainen sankari (eli minä) 28v. Basisti on 40+. Sillä tuo +, ku en osaa sanoa kuinka +. On nääs nuorekas ku mikä. Jos en tuntis miestä, arvioisin iäksi n. 35. Mutta tiedän että vanha pieru se silti on... -heh. Mutta en ole ikinä ikää ajatellut tässä pumpussa. Paitsi ettei rumpalille sais tarjota viinaa/ olutta, eikä muuten röökiäkään...?!!
 
Eli yhteisikä on n. 126+. Keskiarvo n. 31,5

Jaloa. :-)
 
Mutta aikamoinen karhunpalvelus. Kun lapsia syntyy niin aikaisemmin villin ja vapaan parin elinpiiri supistuu dramaattisesti. Tällöin viikoittainen muutamien tuntien musiikkiharjoittelu toimii hyvinkin antoisana henkireikänä, jolloin näkee vanhoja tuttuja ja pysyy vähän kiinni muussakin kuin vaippamainosten maailmassa. Been there, done that.
 
Joo, mutta hemmetinkö iloa siitä on kun ei koskaan pääse keikoille.
 
Kun basisti sai ekan lapsen, kaikki yrittivät olla myötämielisiä ja positiivisia, mutta fakta on, että sinä vuonna perumatta jäi kolme (!) keikkaa. ei mikään keikkavuosi
:-(
 
Kun basisti sai toisen lapsen, hän vakuutti, että nyt homma menee rutiinilla ja lapsi ei vaikeuta keikkailua. Puoli vuotta myöhemmin basisti oli hermoromahduksen partaalla, treenaaminen supistunut minimiin, keikkamatkat tuon yhden kaverin osalta pakko taittaa lentäen ja suoraan keikalta takas koneeseen, ja kaikkien oli pakko myöntää, että välit olisivat pysyneet parempina, jos alun alkaen olisi otettu tuuraaja, ja käyty vaikka viikoittain huvikseen soittelemassa.
 
Nyt basisti on vaihtunut, eikä vaivoitta (alkuvuodesta piti perua 8 keikkaa ja keikkamyynti meni muutenkin retuperälle), ja välit entiseen basistiin ovat taas kunnossa ja terveellä pohjalla - hän käy soittelemassa kämpillä huvikseen ilman jatkuvan keikkailun painetta, ja kerran kuukaudessa saattaa päästä oluellekin
:-)
 
Kannattaa miettiä, onko bändikaveruus niin hieno asia, että sen vuoksi kannattaa uhrata järki, terveys ja ystävyys
;-)

Bändeissä joissa olen ollut on ikäero ollut parhaimmillaan joku 6 vuotta. Ikähaarukkaa suurensi suuresti kitaristi/laulajan pikkuveli joka toimi basistina.
Muuten ollut semmosta että 1-2 vuotta ikäero. Eiköhän se tästä ala venymään pikkuhiljaa..
 
EDIT: toisaalta kiinnostaisi ajatus päästä joidenkin vanhojen patujen kanssa soittamaan samassa pumpussa. Kuulisi hurjia tarinoita menneiltä ajoilta ja voisi oppia jotain musiikkia koskevaa heiltä. Bluesia anyone? Varsinais-Suomesta? =)

Nykyistä edeltävän kokoonpanoni ikäjakauma oli noin 20+ - 40+. Bändin vanhimmalla oli takanaan (ainakin) kaksi levyttänyttä ja kohtuullisen hyvin menestynyttä kokoonpanoa . Kyseisellä kaverilla sattui olemaan myöskin bändin kovin asenne. Mutta on sanomattakin selvää, että kova-asenteisimmat tyypit jaksavat aloittaa aina vaan uudestaan ja uudestaan kaiken alusta.
 
Minut otettiin bändiin alkuperäisen kitaristin tilalle. Minulle teroitettiin alusta alkaen, että bändi on pistettevä muiden menojen edelle. Alusta alkaen oli siis selvää, että kovalla asenteella mennään. Ja kovalla asenteella mentiinkin, kunnes bändin keulahahmo alkoi odottamaan lasta - Pillit pistettiin siltä istumalta pussiin.
 
---
 
Tietynlaista "aikuisuutta" ja kypsää asennetta kurinalaiseen toimintaan oletan itsekin kanssasoittajiltani, mutta muutoin en näe 'tietynikäisyyttä' sen enempää etuna kuin haittana.
 
Tärkeintä (kuten edellä on jo mainittukin) on, että kaikki bändin jäsenet tietävät millä asenteella/meiningillä ollaan liikenteessä. Mikään ei ole turhauttavampaa, kuin jos jäsenten odotukset eivät kohtaa toisiaan; Toisinsanoen, jollain on turhia odotuksia. On totta, että ikääntyminen kuljettaa valintojen äärelle. Voikin kysyä, että "Do you have what it takes?".

Tunnen tapauksen jossa bändin ikähaitari oli 8 v. Eihän se mikään mieletön summa ole mutta lopulta vanhin jäsen sano että "hää ei jaksa ennöö tätä pelleilyy..."
En sitten tiedä oliko kyse jostain AIVAN muusta...

Meillä ikäero "parhaimmillaan" lienee n. 20v. Ei oo nuorimmalta koskaan tullut kysyttyä ikää mutta rekkakortti hällä on ja kokoa enemmän kuin kellään muulla bändissä...

Tärkeintä ei ole se mitä passissa lukee, vaan henkinen ikä. Jos pändin jäsenien henkiset iät heittelee kovasti, ei tule mistään mitään. Yleensä. Otaksuisin. Jep.

Laulajakitaristi84
Kitaristi84
Basisti83
Rumpali85

Laulajakitaristi84
Kitaristi84
Basisti83
Rumpali85
 
Huh huh, teillähän taitaa olla keski-ikä korkeampi kuin Buena Vista Social Clubilla. Kaikki yli kaheksankymppisiä. 85 vuotias rumpali on kyllä jo kunnioitettava saavutus.

Huh huh, teillähän taitaa olla keski-ikä korkeampi kuin Buena Vista Social Clubilla. Kaikki yli kaheksankymppisiä. 85 vuotias rumpali on kyllä jo kunnioitettava saavutus.
 
Tosiaan kunnioitettava saavustus, että yli kahdeksankymppiset viitsii tarinoida meidän nuorempien kanssa täällä netissä. Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa...

Tosiaan kunnioitettava saavustus, että yli kahdeksankymppiset viitsii tarinoida meidän nuorempien kanssa täällä netissä. Sen minkä nuorena oppii, vanhana taitaa...
 
Pitäähän teitä poikeroisia vähän opettaa HÄHÄHÄHÄ!!!

Meidän tämänhetkinen rumpali on 28 (tai 29) ja muut jäsenet 17-19 vuotiaita.
 
Eipä ikäero mitään haittaa jos yhteinen visio on selvä.

Meillä nuorimman ja vanhimman soittajan ikäero on 25 vuotta - eipä haittaa, kun kemiat sopii yhteen :o)

Meillä ikäeroa on neljä vuotta nuorimman ja vanhimman välillä (minä & basisti 16, toinen kitaristi 20). Eipä ole pahemmin haitannut toistaiseksi.