Yleistä keskustelua musiikista ›

Kaikki aivan saatanan hienoja piisejä. Ton listan perusteella vois melkein suositella Rapturea, sen verran funky&groove-lätty sieltä putkahti.
 
Jep, taitaa mennä hankintaan. Muistan kun Purpendicular tuli aikanaan, niin ostin Anttilasta ja ihmettelin itsekin, että empä olis kuuna päivänä uskonu ostavani uutta Purplen lättyä v. -96, mutta niin vaan oli helvetin hyvä lätty. Ei tosin kovin funky levy tuokaan, mutta kumminkin.
 
Toisaalta se Blackmoren vika keikka Stadissa v. -93 oli kanssa sen verran hieno, että se palautti uskoa bändiin, vaikka se juttu loppuikin sillä kertaa siihen. Soittivat Anyone`s daughterin, joka on kanssa hieno Purple-veisu, samoin kuin Mary Long, jota taidetaan nykyään vedellä keikalla.

Jos epäonnistumisia haetaan niin mieleen tulee Maidenin Dickinson -> Bayley.Ja toisena vaihtoehtona loppuviivoilla oli kuulemma ollut Rainbown Stranger in us all -levyllä laulava Doogie White (nyk.Yngwie).
 
Ei voi kun ihmetellä valintaa.Ja Run to the hills -kirjan mukaan X-Factor on Harrisin suosikkilevyjä.Ei voi kuin jatkaa ihmettelyä.

Niin, ja korneinta on, että ottivat turha-Vincen takaisin vastoin tahtoaan, kun levy yhtiö käski.
 
Niinpä, on se väärin.
Ja sitten sieltä tulee jotain Generation Swinen ja New Tattoon kaltaista kuraa, joo, hemmetin hyvä idea!
Corabi sitten perustamaan Unioniansa. Ei kyllä saanut siinä yhtyeessä taidoilleen käyttöä niin sanotusti.

Ja Run to the hills -kirjan mukaan X-Factor on Harrisin suosikkilevyjä.Ei voi kuin jatkaa ihmettelyä.
 
Kaikella kunniotuksella muuten, mutta Harris on kyllä ihme-bisnes-mies kun toimittaja käskee panna Maiden-levyjä tärkeysjärjestykseen: Puffataan kybällä niitä albumeja, jotka eivät vielä toistaiseksi ole myyneet miljoonia...

Kaikella kunniotuksella muuten, mutta Harris on kyllä ihme bisnes-mies kun pitää panna levyjä tärkeysjärjestykseen: Puffataan niitä albumeja, jotka eivät vielä toistaiseksi ole myyneet miljoonia.
 
Voi olla tietysti noinkin, mutta ehkä se on hänelle poikkeuksellisen tärkeä levy, koska se kuitenkin osoitti, että Dickinsonin lähdön jälkeenkin on elämää. Ja onhan se täysin erilainen kuin mikään muu Maidenin levy. Ehkä senkin takia se tuntuu Harrsisista niin tärkeältä.
 
Ei kyllä kuulu minun suosikkeihini. Virtual XI sen sijaan kuuluu, kuten tuolla aiemmin jo sanoin.

ehkä se on hänelle poikkeuksellisen tärkeä levy, koska se kuitenkin osoitti, että Dickinsonin lähdön jälkeenkin on elämää.
 
Just noin, Steve Harris osoittaa paikkansa bändissä. Onhan se tullut selväksi, onhan?

Just noin, Steve Harris osoittaa paikkansa bändissä. Onhan se tullut selväksi, onhan?
 
Onhan se kieltämättä tullut... Oletko muuten lukenut sen kirjan, jos ihan off-topiciksi heitetään?

Niinpä, on se väärin.
Ja sitten sieltä tulee jotain Generation Swinen ja New Tattoon kaltaista kuraa, joo, hemmetin hyvä idea!
Corabi sitten perustamaan Unioniansa. Ei kyllä saanut siinä yhtyeessä taidoilleen käyttöä niin sanotusti.
 
Olihan tuo Nikki Sixxin Brides of destructionissakin, kitaristina. Ei kovin kauaa...ja siinäkin bändissä on muuten maailman huonoin vocalisti.
 
Tuo Union taisi olla Bruce Kulickin bändi, jos oikein muistan. Kiersivät jotain Kiss-expojakin Corabin kanssa, mikä nyt oli vähän kaukaa haettua.

Onhan se kieltämättä tullut... Oletko muuten lukenut sen kirjan, jos ihan off-topiciksi heitetään?
 
En oo lukenut. Vähän olen kyllä suunnitellut lukevani. Kantsuisko? Em. bisnes-orientation-mielipiteeni perustan lähinnä Early Years DVD:ltä näkemääni/kuulemaani kuvaan, joka antaa tuota pientä säröä lukuunottamatta Stevestä todella arvokkaan vaikutelman. Hattua nostan!

En oo lukenut. Vähän olen kyllä suunnitellut lukevani. Kantsuisko?
 
No on se ihan mielenkiintoinen. Lähinnä tuli sen takia mieleen, kun itselleni oli aika yllätys se, että kirjan mukaan Dickinson löi homman melko läskiksi loppuvaiheessa. Aika vihaisia kommentteja Harrisilta, mutta saivatpahan silti riitansa sovittua. Kai.
 
EDIT: Ja onhan siinä tietty mielenkiintoisia juttuja Di'annostakin, sinähän taisit aikas lailla diggailla hepusta. Mitenhän siinä oli esipuheessa Di'annon kommentti: "Olet varmaan kuullut paljon pahoja juttuja minusta, voin kertoa että ne kaikki tarinat ovat totta." Tai jotain tuollaista.

No on se ihan mielenkiintoinen. Lähinnä tuli sen takia mieleen, kun itselleni oli aika yllätys se, että kirjan mukaan Dickinson löi homman melko läskiksi loppuvaiheessa. Aika vihaisia kommentteja Harrisilta, mutta saivatpahan silti riitansa sovittua. Kai.
 
Perhana aika offtopiikiksi meni, mutta menköön:
Hieno bändi tuo Maiden. Leppoisia heppuja (Rock In Rio dvd:n oheismatskun perusteella), varsinkin Dave ja Nicko. Stevellä on homma hanskassa, vähän niinkuin Malcolmilla AC/DC:ssä. Niin pitääkin olla.

Perhana aika offtopiikiksi meni, mutta menköön:
Hieno bändi tuo Maiden. (Rock In Rio dvd:n oheismatskun perusteella)Stevellä on homma hanskassa, vähän niinkuin Malcolmilla AC/DC:ssä. Niin pitääkin olla.
 
Ja offtopic jatkukoon. Hieno on toi Iron Maiden (ei kuitenkaan niin hieno ku AC/DC, ja moni muu...) Mulla on jotenkin semmoinen fiilis että ei olis Iron Maiden saanu aikaiseksi Rock In Rio DVD julkaisua ilman Bruce Dickinsonin läsnäoloa. Korjatkoon ihmiset jos oon väärässä.

Jo viidennellä sivulla mennään ja KUKAAN EI ole maininnut Lynyrd Skynyrdiä! Heilläkin tuo homma toimii vallan mainiosti vielä nykyäänkin vaikka alkuperäinen laulaja on muisto vain..

Jo viidennellä sivulla mennään ja KUKAAN EI ole maininnut Lynyrd Skynyrdiä! Heilläkin tuo homma toimii vallan mainiosti vielä nykyäänkin vaikka alkuperäinen laulaja on muisto vain..
 
Pikkusen sivuttiin asiaa sivulla 3. Heittäkääs lisää huttua kehiin.

Pikkusen sivuttiin asiaa sivulla 3. Heittäkääs lisää huttua kehiin.
 
Katos perhana.. Livahti ohi silmien totaalisesti! (hyppäsinkö mä muka yhen sivun??!!)
 
Tuo oma mielipiteeni homman toimivuudesta perustuu etenkin tuohon vicious cycle tourin DVD:hen. Kova keikka on se. Tunnelma katossa, soitto soi ja ne uudemmatkin biisit on vallan toimivaa huttua..

Pikkusen sivuttiin asiaa sivulla 3. Heittäkääs lisää huttua kehiin.
 
Mekä sitten palaa lempibändiini Totoon, joka on siitä ovela bändi, ettei henkilöidy oikeestaan mitenkään solistiinsa, vaan bändi vaan porskuttaa, ja biisejä syntyy. Tarvittaessa Luke ja Paich alkavat solisteiksi. Okei, kyllähän sillon Tambu-aikana mentiin hieman matalalla profiililla, mutta kumminkin. Tuo osoittaa sen, että loppujen lopuks musa on se, joka ratkaisee, jos biisit on tarpeeks vahvoja (en siis sanonut hyviä, kun se on makuasia, mutta köykäisiksi tekeleiksi kukaan tuskin voi Toton biisejä sanoa)

Olihan tuo Nikki Sixxin Brides of destructionissakin, kitaristina. Ei kovin kauaa...ja siinäkin bändissä on muuten maailman huonoin vocalisti.
 
Tuo Union taisi olla Bruce Kulickin bändi, jos oikein muistan. Kiersivät jotain Kiss-expojakin Corabin kanssa, mikä nyt oli vähän kaukaa haettua.
 
No siis, mitä itse olen asiaan perehtynyt niin Corabi ei varsinaisesti koskaan mikään jäsen ollutkaan. Yritti päästä kitaristi/laulajaksi, muttei päässyt.
 
Ja jos nyt laulajaan siirrytään niin minä tykkään kyllä London LeGrandista aivan hirveästi!
 
Union, noh, onko se nyt sitten kenenkä bändi. Mikään mullistava esitys se ei kuitenkaan ole.

Mä oon poikkeus tohon sääntöön, eli en tykkää yhtään. Olen tätä ennenkin vääntänyt, mutta jos nyt vielä vähän.
 
Mulle ei kolise tippaakaan Speed Kingin tapaiset yritykset olla rokkibändi, vaikka se kyllä ihan hyvin jyrääkin, ja Child in time on jotain aivan kamalaa, Siinä levyssä ei yksinkertaisesti ole mitään, mikä mua Purplessa viehättää.
 
Offtopiikkia taas, sori:
In Rock on täynnä hyviä piisejä. Onkohan siitä tehty kunnon remasterointi? Mulla on se rupisena vinyylinä, jolla on kyllä tosi suttuiset saundit. Jos In Rock olis tuotettu viimeisen päälle ammattitaidolla, se olis voinut olla yhtä hieno kokonaisuus kuin vaikkapa samana vuonna julkaistu Led Zeppelin III.

Onkohan siitä tehty kunnon remasterointi?

 
On siitä se 25-vuotis juhlapainos, jossa bonusbiisejä ja hyvät kansitekstit, kuten muissakin juhlapainoksissa.
 
Näin ne mielipiteet eroavat. Minun mielestäni In rock on just sitä kaikkein parasta Deep Purplea: Raakaa, innovatiivista, mielipuolista, sopivan kornia. Kunnon jytää, noin yksinkertaisesti sanottuna.