Etno, proge, latin ›

Onkos kukaan perehtynyt tähän soulin ja funkin alalajiin?Kyse on siis mustien paikka paikoin hyvinkin radikaalista kansalaisoikeusliikkeestä alkunsa saaneiden ja sittemmin valkoisten tuottajien rahantekokoneeksi muuttuneiden leffojen musiikista.
 
Blaxploitaatio-leffat ovat aika usein puuduttavaa ja monesti myös huonosti näyteltyä ghettotoimintaa (poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi Shaft, Foxy Brown, Coffy ja jokin aika sitten televisiostakin tullut Across 110th Street), mutta monesti niiden funkiin ja souliin kallellaan olevat, wahwah-kitarointia, bassojytistelyä ja tiukkaa instrumentaali-groovea sisältävät soundtrackit ovat kuitenkin varsin laadukkaita.
 
Laadun takeena olivat monesti sellaiset tekijänimet kuin Isaac Hayes (mm. klassisesta tunnaristaan tunnettu Shaft), Curtis Mayfield (liki täydellinen Superfly, jota ilman ei kenenkään mustan musiikin ystävän pitäisi olla), Bobby Womack (Across 110th Street, jonka Quentin Tarantino myöhemmin rippasi "Jackie Brownin" tunnusmelodiaksi) tai Marvin Gaye (Trouble Man). Edellä mainittujen lisäksi omien suosikkieni joukkoon kuuluu J.J. Johnsonin kokoama "Cleopatra Jones" ja pienin varauksin myös soulin kummisedän James Brownin "Black Caesar".
 
Genreen tutustumisen voi aloittaa myös monista markkinoilla olevista kokoelmista, joista ainakin "Badmutha's: 18 original black movie hits" on varsin hyvä (sisältää edellä mainittujen tunnusmelodioiden lisäksi myös muita hyviä biisejä, kuten the Four Topsin "Are You Man Enoughin" tai Melba Mooren "Black Enoughin"). Tutustukaa ja ihastukaa!
 
Ja loppuun vielä pari kysymystä alan tuntijoille: onko kenelläkään kokemuksia Willie Hutchin kehutusta "The Mackista"? En ole siihen missään kotimaisessa levyliikkeessä törmännyt, ja eräiden tietojen mukaan levyn CD-painos olisi myyty loppuun. Ja mahtaako Melvin van Peeblesin "Sweet Sweetback's Baadasssss Song" olla hankkimisen arvoinen?

Eipä ole mulle muuten tuttuja oikeastaan kuin Curtis ja Womack... ajattelinkin jokin aika sitten kysellä Blue Moonilta joitain tärppejä tuosta musiikista, mutta tässähän niitä tuli het! Dänks:)

Onkos kukaan perehtynyt tähän soulin ja funkin alalajiin
 
Onhan noita soundtrackejä ainakin omaan hyllyyni kertynyt aika läjä. Tarttis penkoa läpi joskus. Monta klassikkoahan jo mainitsitkin.
 
Enpä malta olla taas kerran kehumatta Isaac Hayesin "Shaft":ilta löytyvää "Soulsville"-biisiä. Kerrassaan loistava. Mm. Hayes ja Mayfieldhän tekivät noita soundtrackejä moniiin elokuviin.

Edwin Starrin "Hell Up In Harlem" putkahti jostain mieleen, joskaan klassikona sitä ei voi pitää. Solomon Burke teki musan "Cool Breeze"-leffaan, liekö sitten blaxpl. en muista. Levy on kyllä hyvä, kuten Burken muutkin MGM:t. Täytyy tosiaan käydä levyhyllyä läpi ja päivittää tähän viestiin, jos tarvetta ilmenee.
 
Ja loppuun vielä pari kysymystä alan tuntijoille: onko kenelläkään kokemuksia Willie Hutchin kehutusta "The Mackista"?
 
Vinyylinä löytyy hyllystä ja hatarien muistikuvieni mukaan vähintään "ihan OK"-luokkaa. Hutch on muutenkin hämmästyttävän aliarvostettu heppu artistina.

Voisin suositella tässä vaikkapa usein kirppareilta löytyvää Hayesin "Three Tough Guys" soundtrackia. Omasta mielestäni kokonaisuudessaan parempi levy kuin esmes "Saft" soundtrack.
 
Hassua muuten miten funkkia eurooppalaisetkin soundtrackit oli jossain vaiheessa. Esmes vaikka toi "Vampyros Lesbos". Varsinkin italialaisilla oli biitti hallussa. Kiva kiva.

Näitähän riittää!
 
Yksi huippuhyvä on tietysti Marvin Gayen "Trouble Man", jonka nimibiisi on tiukka big band -veto. Lisäksi James Brownin "Black Caesar" ja siltä biisi "Down And Out In New York City" on kyllä ihan silkkaa J.B.:tä itseään. Myös Brownin OST "Slaughter's Big Rip-Off" sisältää joitakin hyviä trackeja. Molemmilta on biisejä (niillä lukuisilla) blaxploitation-kokoelmilla.
 
Four Topsin "Shaft In Africa" on myös hyvä, ja aikakauden tyyliin paljon sitä leffaa parempi. LP:stä saa maksaa maltaita, mutta se löytyy (tietääkseni) kokonaisena "Best Of Shaft"-kokikselta.
 
Quincy Jonesin "Ironside"-biisi ei tietääkseni ole blaxploitation-leffasta (leffasta kuitekin), mutta on samalta aikakaudelta ja törkeän tyylikäs. Löytyy ainakin Quincyn levyltä "Smackwater Jack" sekä joiltakin kokoelmilta.
 
"Black Belt Jones"-soundtrackia on myös kehuttu, varsinkin funkaavaa nimibiisiä. Sama juttu "Willie The Pimp":in kanssa. Jälkimmäistä on tosin mahdotonta löytää, ja se maksaa hirveitä summia.
 
Kannattaa tsiigata Blaxploitation.com -nettisivut, siellä on myös soundtrack-osio, ja joissakin jopa ääninäytteitä.

Four Topsin "Shaft In Africa" on myös hyvä, ja aikakauden tyyliin paljon sitä leffaa parempi. LP:stä saa maksaa maltaita, mutta se löytyy (tietääkseni) kokonaisena "Best Of Shaft"-kokikselta.
 
Ja erinomainen "Are You Man Enough"-biisihän löytyy myös Topsien muutenkin mukavalta "Main Street People"-LP:ltä v. -73.

Onkos kukaan perehtynyt tähän soulin ja funkin alalajiin?
 
Lisätään artistilistaan jo mainitsemasi Coffy-leffan sountrackin tekijä Roy Ayers, jonka tuotanto on ainakin allekirjoittaneelle sitä parasta 70-lukua.

Enpä malta olla taas kerran kehumatta Isaac Hayesin "Shaft":ilta löytyvää "Soulsville"-biisiä. Kerrassaan loistava.
 
Aivan totta. "Soulsville" on ehdottomasti levyn kohokohtia legendaarisen nimikappaleen ohella.
 
Edwin Starrin "Hell Up In Harlem" putkahti jostain mieleen, joskaan klassikona sitä ei voi pitää.
 
Jep, tämäkin löytyy hyllystä. Ei kuulu minunkaan mielestäni genren parhaisiin edustajiin, eikä sisällä oikeastaan yhtään kovin mieleenpainuvaa biisiä.
 
Solomon Burke teki musan "Cool Breeze"-leffaan, liekö sitten blaxpl. en muista.
 
En ole tästä kuullut puhuttavan blaxploitaatio-genren yhteydessä, mutta täytyypä tarkistaa mahdollisuuksien mukaan. Onkohan tätä saatavilla CD-formaatissa?
 
Ja erinomainen "Are You Man Enough"-biisihän löytyy myös Topsien muutenkin mukavalta "Main Street People"-LP:ltä v. -73.
 
Entäs tätä? Tuskinpa vaan. Helkkari, näyttää pahasti siltä että tässä joutuu vielä vinyylisoittimen hommaamaan...
 
Lisätään artistilistaan jo mainitsemasi Coffy-leffan sountrackin tekijä Roy Ayers, jonka tuotanto on ainakin allekirjoittaneelle sitä parasta 70-lukua.
 
Roy Ayersin tuotantoon pitäisi ehdottomasti tutustua tarkemmin, vaikka henkilökohtaisesti en tuosta "Coffysta" kovin paljon innostunutkaan.

Burke "Cool Breeze" --- En ole tästä kuullut puhuttavan blaxploitaatio-genren yhteydessä, mutta täytyypä tarkistaa mahdollisuuksien mukaan. Onkohan tätä saatavilla CD-formaatissa?
 
Muistaakseni on ainakin ollut. Ainakin kannen perusteella elokuva vaikuttaa blaxploitaatiopätkältä.
 
Kannattaa tosiaan kytätä myös "We're Almost Home" ja etenkin "Electronic Magnetism"-albumeita. Jälkimmäistä pitäisin Solomon Burken parhaana albumina ja yhtenä kaikkien aikojen soul-levyistä.
 
Four Tops "Main Street People" --- Entäs tätä? Tuskinpa vaan. Helkkari, näyttää pahasti siltä että tässä joutuu vielä vinyylisoittimen hommaamaan...
 
Enpä ole törmännyt mutta vinyyli on helppo tapaus. Ja hei, vinyylinähän näitä pitää kuunnella! :-)
 
Roy Ayersin tuotantoon pitäisi ehdottomasti tutustua tarkemmin, vaikka henkilökohtaisesti en tuosta "Coffysta" kovin paljon innostunutkaan.
 
Roy Ayers ei ole koskaan itseäni ihmeemmin innostanut vaikka nauttiikin melkoista arvostusta tietyissä piireissä.
 
Curtis Mayfieldin "Short Eyes" lienee myös blax-leffa? Ainakin levy on mielestäni hankkimisen arvoinen.
 
Willie Hutchin "The Mack":istä vielä sen verran että pikakuuntelussa levy osoittautui tasoltaan hyväksi. Etenkin "Mack Man (Got to Get Over)" on ihan sitä itseään.

Roy Ayers ei ole koskaan itseäni ihmeemmin innostanut vaikka nauttiikin melkoista arvostusta tietyissä piireissä.
 
Totta puhut. Ja se on siis aivan käsittättömän legendaarisen jätkän asemaan nostettu mm. nu-soul ja nu-jazz -piireissä. Sekä tietysti biitinryövääjät arvostavat sitä... Paljon olen yrittänyt sen biisejä kaivaa, että löytyisikö sieltä "se jokin", millä se sen suosion on saavuttanut, mutta aikamoista huttua sillä minusta on. Olisi vaan pysynyt vaikka jazzissa... ;)
 
Yksi mestariteos sillä kuitenkin on: tietty "Everybody Loves The Sunshine" joka on loistava. Ja kuuntelee vaikka tätä "nu-jazzia" mitä esim. Compost Recordsilta tai muilta hässäköiltä tulee, niin pelkästään tonkin biisin vaikutuksen huomaa.

Totta puhut. Ja se on siis aivan käsittättömän legendaarisen jätkän asemaan nostettu mm. nu-soul ja nu-jazz -piireissä. Sekä tietysti biitinryövääjät arvostavat sitä... Paljon olen yrittänyt sen biisejä kaivaa, että löytyisikö sieltä "se jokin", millä se sen suosion on saavuttanut, mutta aikamoista huttua sillä minusta on. Olisi vaan pysynyt vaikka jazzissa... ;)
 
Soo soo, väärä mielipide ;)
 
Ei vaan, kyllähän se Ayersin tuotanto eroaa selkeästi muista tässä threadissä mainituista artisteista juuri siinä, että tämä käyttää paljon modaalisia "jazzmaisia" sointuharmonioita. Sanotaan vaikkapa, että hänen soundi on enemmän jazz-funk kuin soul-funk. Toiset tykkää, toiset ei. Sen minäkin Ayers -fanina myönnän, ettei miehen 80- ja 90-luvun tuotantoon pidä koskea pitkällä tikullakaan (joitain poikkeuksia lukuunottamatta). Jos siis kuulet Ayersin biisin, jossa päällimmäisenä on Casio-soundinen vibrafonisyntetisaattori, tiedät kuuntelevasi sitä huonompa kamaa.
 
Ayersin arvostus on ollut korkealla jo 80-luvun acid-jazz kuvioissa (Incognito etc.) ja hänhän keikkaili tuon vuosikymmenen aika tiiviisti Lontoon maisemissa.

Viikonloppuna tuli pyöriteltyä Isaac Hayesin Shaft-seiskatuumaista, tuota edellämainittua Cool Breeze-soundtrackia sekä Black Fist-vinyyliä.
 
Tiukkaa, tiukkaa...

Roy Ayersista vielä... Siis ei mulla ole vaikeuksia sulattaa noita jazz-vaikutteita, päinvastoin. Enemmänkin vastaan hankaa Ayersin laulu, joka on kuitenkin melkoisen vaatimatonta verrattuna muutamaan tässä ketjussa mainittuun artistiin. Tosin Ayers-sivistykseni on vain muutaman levyn mittainen ja koostuu lähinnä 70-luvun loppupuolen jutuista. Jotain Ubiquityakin hyllyssä on muttei löydy tähän hätään. Ihan kivuttomastihan noita kuuntelee mutta mitään suuria elämyksiä en itse niistä ole saanut.
 
Ehkä joko voisi heittää suosituksia parhaista Ayers-albumeista?

Viikonloppuna tuli pyöriteltyä --- Black Fist-vinyyliä.
 
Täytyipä kaivaa tämä hyllystä. Ei kuulosta ollenkaan hassummalta, vaikka esiintyjät eivät Paul Humphreyta lukuunottamatta tunnu tutuilta näin äkkiseltään.
 
Samasta kohtaa levyhyllyä löytyi Gordon Parksin "Shaft's Big Score" (MGM) sekä pari cover-albumia; Soul Mann & the Brothersien "Shaft" (Pickwick) ja the Superdudesien (!) "Superdude Movie Sounds" (Pickwick). Tartteepa kuunnella nämäkin joskus.

Soul Mann & the Brothersien "Shaft" (Pickwick)
 
Eiku eis toi ole se orkkis? Salanimet vaan pojilla... En ole varma, täytynee tarkastaa kunhan oman levyhyllyn luo pääsee..

Eiku eis toi ole se orkkis? Salanimet vaan pojilla... En ole varma, täytynee tarkastaa kunhan oman levyhyllyn luo pääsee..
 
Tarkista pois, kiinnostaa muakin keitä tuon salanimen takana on. Bell Sound Studiossa tuo "Soul Mannin" levy on kansien mukaan äänitetty. New Yorkissa ne ainakin johonkin maailmanaikaan sijaitsivat. Muuta infoa levynkansista ei juuri heltiäkään.
 
"Shaft's Big Score" soundtrackilla kolmessa kappaleessa vokaaliosuudet näköjään hoitelee eräs suosikkilaulajistani, O.C. Smith. Etenkin "Blowin' Your Mind" ja "Move On In" funkkaavat vallan vietävästi ja muutenkin levy vaikuttaa tasokkaalta. Koko B-puolen kestävä instru "Symphony for Shafted Souls" toimii sekin.

Marlowe: --- Edellä mainittujen lisäksi omien suosikkieni joukkoon kuuluu J.J. Johnsonin kokoama "Cleopatra Jones" ---
 
"Cleopatra Jonesin" soundtrackia mulla ei olekaan. Joe Simon tuimasti tulkitsema teemabiisi toki on tuttu ja kelpaa mainiosti, vaikkei ihan Simonin tuotannon terävimpään kärkeen mielestäni kuulukaan. Harmillisen unohdettu Joe Simon tuntuu tänä päivänä olevan.

http://www.spaceagepop.com/mannsy.htm
 
Tuommonen hemmo näköjään. Mistähän mulle oli nyt jääny mielikuva, että toi Soul Mann & the Brothers oi ollu joku salanimi tunnetummalle porukalle. Hmm..

Tuommonen hemmo näköjään.
 
Kiitos tiedosta, selvisipä tuokin. Sy Mann näyttää olleen monessa mukana New Yorkin scenessä.
 
Selvitäppäs vielä ketä noilla "Superdudes"-covereilla soittaa... :-)