 Rainer Frilund
22.10.2005 22:10:53 | |
|---|
Wishbone Ash, mm. albumi "Argus" vuodelta 1972.
Vuoden albumi Melody Makerin ja New Musical
Expressin äänestyksessä.
Hyvä vuosi, niinkuin joku muu mainitsi... Like trees, children change as they twist and turn.
You suffer alone for the peace that you yearn.
You can weep and moan, feel the need to run,
But you'll be leaving behind a loaded gun. |
 taikakameli
22.10.2005 22:30:14 | |
|---|
Focus, progea/rokkia Any time is a good time for pie. |
 rheinone
22.10.2005 22:41:40 | |
|---|
-70-luvun musiikki on hyvin pitkälti -60-luvun musiikin ideoiden toistoa.
Yllättävä kommentti sulta feggy. Samaa rockenrollia ne on 60-luvun purple hazet samoin kuin 50-luvun luzillet ja 70-luvun speed kingit, eiks niin? All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
 Minstrel
22.10.2005 23:01:59 | |
|---|
Tietenkin kannattaa hankkia yksi kaikkien aikojen albumeista, melankolisen pop- ja rock-musiikin mestariteos, eli Lou Reedin Berlin vuodelta 1973. Transformer on Reedin tunnetuin albumi, mutta Berlin on valovuosia parempi ja yksi upeimpia levyjä, joita olen koskaan kuullut. "Sometimes you eat the bar, and sometimes, well, the bar eats you." |
 ydinaukio
22.10.2005 23:13:31 | |
|---|
Can
Faust
Neu!
Ash Ra Tempel
Agitation Free
Cosmic Jokers
Saksasta ovat nuo. Edustavat rockin kokeellisempaa laitaa. |
 Jani The Rock
23.10.2005 00:10:02 (muokattu 23.10.2005 00:11:20) | |
|---|
Pistetääs vaikka tollanen lista:
Kollaa Kestää: Jäähyväiset aseille
Lynyrd Skynyrd: Street survivors
Tom Petty & The Heartbreakers: You`re gonna get it
Steppenwolf: For ladies only
Johnny Winter: Still alive and well
Kate Bush: The kick inside
Eppu Normaali: Maximum jee jee
Leevi and the Leavings: Suuteleminen kielletty
Juice Leskinen: Keskitysleirin ruokavalio
Närhi: Randevuu
Wild Angels: Red hot `n rockin`
Tuomari Nurmio & Köyhien Ystävät: Kohdusta hautaan
Rauli Badding Somerjoki: Muotokuva Meitsi on bassonsoiton Johnny Winter. En oo yhtä kuuluisa, taitava enkä kalpea, mutta oon helvetin laiha ja mulla on ainakin NÄIN iso stetsoni. * Bella Italia #1 *
MegaMan Club #002 - Quiff Man * |
 HaloOfFlies
23.10.2005 00:16:03 | |
|---|
Muistaako kukaan yhtyettä nimeltä Titanic? Sultana on hyvä biisi. First they steal your mind and then they steal your soul |
 xrayeyes
23.10.2005 17:11:42 | |
|---|
pitääpä Gong mainita myös... esim. Angels Egg on erinomainen, loistorumpali ja kitaristi. "Drums are too noisy, you've got no corners to hide in!" |
shagriml
23.10.2005 19:48:03 (muokattu 23.10.2005 19:48:22) | |
|---|
Barclay James Harvest - Once Again (1971) on yks parhaimpia progelevyjä. Helvetin tunnelmallinen ja osuva ainaki meikäläiselle. |
rheinone
23.10.2005 19:48:43 (muokattu 23.10.2005 20:39:33) | |
|---|
Johnny Winter: Still alive and well
Tuomari Nurmio & Köyhien Ystävät: Kohdusta hautaan
Dr. Feelgood: Down by the jetty, 1975
Hector: Kadonneet lapset, 1978
Noiden mainioiden lättyjen lisäksi heittäisin lautaselle:
AC/DC: Powerage
Deep Purple: Machine Head
Led Zeppelin: Houses of the Holy
Thin Lizzy: Jailbreak
Black Sabbath: Masters of Reality
Uriah Heep: Magician's Birthday
Queen: Sheer Heart Attack
Judas Priest: Killing Machine
Alice Cooper: School's Out
J.Geils Band: Full House
ZZ Top: Tres Hombres
E: Voi olla että meni ketjun aloittajan speksistä ohi. Satun nimittäin tykkäämään 70-luvun perusjyystöstä. All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
 Definhel
23.10.2005 20:00:35 (muokattu 23.10.2005 20:03:29) | |
|---|
The Bee Gees on aina tutustumisen arvoinen.
Ja populäärimusiikkiahan se oli nääs.
95% kaikesta hyvästä musasta tehtiin välillä 1967-1979. Jos haluamme tarkentaa vuoren huippuun niin 72-73 on ihmiskunnan historian merkittävin ajanjakso taiteellisesti. Näin sanoo kaikkitietävä minä.
Tämä on totta. |
 n-oise
23.10.2005 20:05:05 | |
|---|
Television-Marquee Moon
70-luvun lopun ja kaikkien aikojen hienoimpia levyjä mun mielestä. olet surrealisti, eikö niin... |
 Feggy
24.10.2005 01:46:47 | |
|---|
Yllättävä kommentti sulta feggy. Samaa rockenrollia ne on 60-luvun purple hazet samoin kuin 50-luvun luzillet ja 70-luvun speed kingit, eiks niin?
Tottakai. Mua vaan ärsytti toi "nykyajan musiikki on vaan pelkkää kopiointia ja toistoa"-kommentti. Se korvat on kellä kuulkoon! Samalla logiikalla voi väittää, että esim. progebändien meininkiä on jatkoa Beatlesin ja Pink Floydin, Moody Bluesin ja vaikka Moven ideoille...
Ja siis...pidän toki -70-luvun musiikista. Silti, mulle -60-luvun kama on henk. koht. tärkeämpää...
t. osapäiväpunkki |
Tottakai. Mua vaan ärsytti toi "nykyajan musiikki on vaan pelkkää kopiointia ja toistoa"-kommentti. Se korvat on kellä kuulkoon! Samalla logiikalla voi väittää, että esim. progebändien meininkiä on jatkoa Beatlesin ja Pink Floydin, Moody Bluesin ja vaikka Moven ideoille...
Ja siis...pidän toki -70-luvun musiikista. Silti, mulle -60-luvun kama on henk. koht. tärkeämpää...
t. osapäiväpunkki
Mie kyllä lasken Pink Floydin niihin progebändeihin. :)
Ps. Siis eihän musiikilliset tyylisuunnat vaihdu vuosikymmenen vaihtuessa kuin napilla painaen. "Jaahas Smithers, uusi vuosi '70, tuopas ne päänsekoittajat sieltä kaapista" "Noniin, nyt uuden vuoden '80 kunniaksi olen päättänyt laittaa hallikaiun täysille". Tietenkin '70-luvulla huipentunut kehitys alkoi jo ennen sitä. Ja varmaan musiikinhistoriaa tuntevana tiedät, että kaikkea voidaan vaikutteiden osalta seurata hamaan menneisyyteen asti. Niin kauas kuin vain arkistoja riittää pengottavaksi tältä osin.
Vaikutteiden ottamisella ja kopioimisella on kuitenkin hienon hieno ero. Jos nyt vaikkapa progea tarkastelisin kun en juuri muuhun ole niin syvällisesti perehtynyt. Progebändit kuten Genesis ja Pink Floyd tottakai ottivat vaikutteita edellisiltä vuosikymmeniltä, mutta laajalla skaalalla. "Idolien" joukkoon kuului niin klassisia säveltäjiä kuin niitä menneiden vuosikymmenten poppareita. Kaikki tämä sulautettiin täysin uudeksi musiikkityyliksi. Kun taas nykyisten neoprogebändien diggailulistalta löytyvätkin yleensä nämä Pink Floydit ja Genesikset. Vaikutteet otetaan suoraan siitä tyylistä mitä tehdään.
Tottakai nykyään tehdään ihan uuttakin tyyliä, mutta aika paljon kaikkea mitä voisi kuvailla sanoilla retro, tai neo. Eikä siinä mitään vikaa, omatkin parhaiksi lukemani musiikilliset saavutukset on retroa. Vaikka ei niissä mitään kehumista kauheasti ole. Vanhan toistoa ja kopiointia. Mutta parempaankaan ei ole kyennyt.
Jos musiikin kehittymisen kannalta asiaa katsoo, niin aikakausi vaihtui jossain '67-'68 tienoilla ja uudestaan taas vajaat 10 vuotta siitä eteenpäin. Tämä aikakausi on ainakin miulle symbolisesti se seitkytluku, vaikka se ei '70-luku olekaan, noin kalenteriin katsomalla. Moni '50 diggari aloittaa tarkastelunsa siitä heti sotien päättymisestä...
Ja vielä yksi huomio ettei tulisi niin montaa väärinkäsitystä. Kun puhuin tuosta '70-luvun kehityksen huipusta, en tarkoittanut että koko musiikkielämä olisi huipentunut tuohon, vaan vain yksi monen monituisista kehityskaarista huipentui tuolloin. Niitä tiettyjen aikakausien huipentumia oli ollut monta jo ennen tuota ja varmasti tulee vielä monta olemaan. Munsta. |
 Planetist
24.10.2005 06:42:39 | |
|---|
Tälläinen yhden albumin orkesteri kuin Magyar kannattaa tsekata, cd-painoksella on nuo kaksi sinkkuakin bonuksena. Uusiin maisemiin! |
 Bee-äf
24.10.2005 08:57:12 (muokattu 24.10.2005 09:03:19) | |
|---|
Ja siis...pidän toki -70-luvun musiikista. Silti, mulle -60-luvun kama on henk. koht. tärkeämpää...
Useimmat 60-luvun (ja 70-luvun) huippubändit inhosivat patologisesti aikansa "muotiroskaa". Jos joku levy kuulostaa "70-lukuiselta" se johtuu siitä, että bändi on yrittänyt tehdä -ehkä vastoin halujaan- mahdollisimman myyvän julkaisun. Brian Jones-vainaan mielestä kaikki ajan musiikki oli paskaa - vähän ennen kuolemaansa hän tosin innostui CCR:stä.
Mä olen kyllä samoilla linjoilla. Kaikki oleellinen on tehty vähintään 50 vuotta sitten. Kun joku Cobain kuuntelee Leadbellyä ja tekee rokkia siltä pohjalta niin pennut ovat haavi auki ja luulevat jotain uutta ja jumalaista kuulevansa. With one foot in yesterday and the other in tomorrow you end up peeing all over today. |
HaloOfFlies
24.10.2005 09:01:46 | |
|---|
Robert Planthan tässä hiljattain jossain haastattelussa sanoi, että syy miksi Led Zeppelin ei enää ikinä tee kiertueita oli se että he olivat aikanaan Plantin mielestä poikabändi ja Plant ei enää mikään poikanen ole. First they steal your mind and then they steal your soul |
rheinone
24.10.2005 11:46:14 | |
|---|
Robert Planthan tässä hiljattain jossain haastattelussa sanoi, että syy miksi Led Zeppelin ei enää ikinä tee kiertueita oli se että he olivat aikanaan Plantin mielestä poikabändi ja Plant ei enää mikään poikanen ole.
Joo, tuota Percyn ajattelua olis kivä ymmärtää. Jotenkin luulen tajuavani, mutta en sittenkään... Luulis kundin ymmärtävän rockenrollin päälle ja Zeppelinin merkityksen sen historiassa. Taitaa puhua lämpimikseen paskaa. Vai muka poikabändi :+/ All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
shagriml
24.10.2005 11:53:10 | |
|---|
Kukaan ei oo tainnu mainita UFOa ? Sietäis kyllä !
Eka (1) ja toka (Flying) on helvetin hyviä albumeja. Tyylilajia on sanottu mm protoheviksi ja avaruusrockiksi. Psykedeelistä ja hienoa menoa. Tämän jälkeen bändi meni enemmän perusrock linjalle ja teki kyllä hitti biisejä silloinkin joista parhain ja tunnetuin lienee Doctor Doctor !
Kipin kapin tutustumaan jos ei ole tuttu bändi. Edustaa mielestäni 70-luvun parhaimmistoa...
70-luvun loppupuoleltahan löytyy myös Magnum. Mahtavaa progehtavaa heviä mitä onkaan. Tuosta artististahan mä tein ihan erillisen threadin tänne jonnekki. |
Feggy
24.10.2005 12:24:46 | |
|---|
Joo, tuota Percyn ajattelua olis kivä ymmärtää. Jotenkin luulen tajuavani, mutta en sittenkään... Luulis kundin ymmärtävän rockenrollin päälle ja Zeppelinin merkityksen sen historiassa. Taitaa puhua lämpimikseen paskaa. Vai muka poikabändi :+/
Eiköhän tarkoita kuitenkin poikamaista remuamista. Arvan kommenttiin vielä sen verran, että näähän on osin makuasioita. Mun mielestä psykedelian jälkeen mentiin vaan alaspäin: hippimusa oli vesitettyä psykedeliaa ja pöhnäistä jammailua. Hevi ja hardrock veivät Whon ja Yardbirdsin linjan ääripisteeseensä ja proge - niin - musta proge on pop-musiikin rappioilmiö, jossa pateettisuus ja mammuttitauti tuhosivat sen, mitä pop-musiikista oli siihen aikaan jäljellä. Punk laittoi asiat taas tärkeysjärjestykseen. Ja tämä on siis vain mun mielipide eikä tarkoita sitä, ettenkö pitäisi -70-luvun musiikista ja joistakin progelevyistäkin. |
Teijo K.