Yleistä keskustelua musiikista ›

R.E.M:in Automatic for the People levy.
 
Toimi ainakin ilmestyessään päikkäreille ku häkä.
 
Mark Lanegan Band - Bubblegum on kyl varsinaista tuutumusiikkia myös. Loistavaa.

Melkein mikä tahansa, en osaa oikein nukahtaa ilman musiikkia.

Dargaardia tahi Sopor Aeternusta tulee useimmiten kuunneltua "unimusiikkina".

sitä mitä xmms:än randomi pukkaa :)
 
mutta sitten kun haluan alkaa nukkumaan niin pitää ottaa kuulokkeet pois ,ne on niin järkyttävän kokoset et pitää kuunnella vaan selällään..

Sigur rósia tai kingston wallia kuuntelen ma

Joskus saattaapi soida Sigur Rós, Mew, Godspeed! You Black Emperor tai Anathema eli tällainen normaalihko rauhallinen musa, joskus taas hieman rankempi sahaus tyyliin Strapping Young Lad. Riippuu vähän fiiliksistä. Vangitsevaa atmosfääriä luova Burzum on myös usein lautasella, varsinkin Filosofem ja siitä 25-minuuttinen ambient-taideteos Rundtgåing Av Den Transcendentale Egenbetens Støtte (Tour around the transcendental columns of singularity).

Yksi biisi riittää, siitä sitten rakentamaan lisää.
 
Aphex Twinin Rhubarb

Kyllähän sitä melkeimpä aina tullee jotain kuunneltua
Ilman ``iltamusiikkiaŽŽ en vaan voi nukahtaa

Kyllä! Unohtui sanoa tuo. Myös samaiselta SAW 2:lta löytyvä Lichen (CD2, raita 8) on upea.
 
You sank my battleship!

Deep Purplen Soldier Of Fortune on todella rauhoittava biisi, kuten myös Son Of Alerik. Ennen oli vaikea nukkua jos oli vähänkin jotain ääntä taustalla, mutta nykyään tulee hyvinkin usein laitettua tuutulaulut soimaan.

Calexico:n Black Light on ehdoton unilevy.
Puolen vuoden omistamisen jälkeen yllätyin yhä loppupään biiseistä kun kuuntelin päiväsaikaan. Ei ole silti mikään kuolettavan tylsä lätty vaan erittäin rauhoittava ja visuaalinen.
Suosittelen kokeilemaan jos baarista tullessa univaikeuksia.

Reverend Bizarre - Strange Horizon

Radiohead - Karma police
No surprises
Street spirit (fade out)
 
Edit: (fade out):n lisäsin

Ehdottomasti parasta unimusiikkia on Kraftwerk. Se soundimaailma luo sellaisen unenomaisen tunteen, mutta ei siis huonossa mielessä.

Meikä laittaa aika usein levyn soimaan kun menen nukkuun, lähinnä Pink Floydia, nykyisin siis. Ennen se oli vaikka mitä mättöä.

Iltaunilaulusta (ihmisenä, joka saa nukkua palkalliset päiväunet) niin tiedä, mutta aikoinaan kun laittoi iltapäivällä töiden jälkeen King Sunny Ade and his African Beatsin Syncro System -lp:n soimaan, nukkui jo ensimmäisen biisin aikana takuuvarmasti. Ei tarvinnut edes cd:n pituutta.
 
Todellinen Syncro System: minä sohvanpohjalla ja stratocasterin afrikkalainen tikkaus ensin tajunnassa; sitten jossain unimaailmassa.

Vangeliksen 1492 - Conquest of paradise levyn kaksi viimeistä kappaletta, eli twentyeitght parallel ja Pinta, Nina and Santamaria (into eternity) peräkkäin. Noin 20 minuuttia täydellistä tunnelmamaailailua, jonka päätteeksi on hienoa nukahtaa, ja harvoin väsyneenä pääseekään loppuun saakka.

Joka yö soi musaa, mitä milloinkin. Viime aikoina The Dismemberment Plan ja Samurai Champloon soundtrackit.

Ennen nukkumaan menoa tulee kuunneltua, mutta harvoin sitten enää, kun yrittää saada unta.
 
Massive Attackin Mezzanine tai 100th Window toimii mulle. Varsinkin Angelin alussa kun tulee se matala pörinä, niin aivot virittyy hetkessä nukkumatilaan.
 
Muita kestosuosion saaneita on Leonard Cohen, Norah Jones, Mew ja The Roots. Jos on oikein hämärä mielentila (mikä on kyllä mulle ihan yleistä varsinkin sunnuntai-iltasin) pistän jotain ambienttia tai down-tempoa tai darksteppiä nettiradioiden puolelta.