Lyriikka ›

Tämmöisen vanhan biisini löysin arkistojen kätköistä, hiukan vielä hioin ja päätin sitten lätkäistä tekstin tänne. Mitäs olette mieltä?
 
Siellä on kyllä riimejä ihan riittämiin, mutta ne eivät kovin helposti osu rivien loppuun, kun laulu ja muutkin elementit menevät pääasiassa 3/4- ja 4/4-tahtilajeissa 5/4-tahtisen toistuvan bassokuvion päälle.. voin vaikka tehdä joskus mp3:n havainnollistamaan. Laitoin sitten tällä kertaa oikein välimerkitkin tekstiin, oli muuten yllättävän vaikeaa..
 
-----
 
JÄNIKSEN VUOSI
 
Onnesta itkin silloin, aamuin ja illoin nauroin;
kirskuvin auroin sai vaan kurjet jo taivaan kyntää.
Sieltä ne ryntää tuomaan miekkansa nuo maan liemet juomaan;
jo niemet suomaan vallattiin.
 
Kun aurinko alkaa paistaa tuulessa haistaa tuoksun voi.
Ajan juoksun huomaa, vaikka sen uomaa ei nää.
Niityillä heinää riittää Kuoleman niittää;
kestää kiittää ja kesä tää liittää muistelmiin.
 
Kuin viimeistä päivää, viimeistä päivää päätäni työnnän pensaaseen
ja sinne tänne loikin niinkuin viimeistä päivää.
Viimeistä päivää ennalta koskaan tiedä ei - se tänään olla voikin.
Niinkuin viimeistä päivää säntäilen varmaan myös päivän viimeisen.
 
Kun löytyi se kaunein soitin aikani koitin soittaa;
syksy kun koittaa soikin huiluista hoikin hiljaa.
Kuollutta liljaa itkin, niittyjä pitkin loikin,
pitkin ja poikin, pitkin loikin niin..
 
Kuin metsä ja maakin valkoisiin voin sonnustautua turkiksiin,
kun menneet on jo laulajat ja soittoniekat.
Kun valtaaja kylmin tullut on, pois häätänyt lämmön auringon
ja takonut jo auroiksi ne kurjenmiekat.
 
Viimeistä päivää, viimeistä päivää päätäni työnnän pensaaseen
ja sinne tänne loikin niinkuin viimeistä päivää.
Viimeistä päivää ennalta koskaan tiedä ei - se tänään olla voikin.
Niinkuin viimeistä päivää säntäilen varmaan myös päivän viimeisen.