Etno, proge, latin ›

...ja Ville Riippa
 
Juu, Ville näytti tuota CD:tä Seawolfilla. Olen päässyt tutustumaan levyyn siis kansikuvan verran. Puhutte vähän siihen malliin, että pitäisi myös kuunnellen tutustua. :)
 
Ostakaahan meidän levy kanssa, Ville on tuottajana. Ilmestyy 2 viikon päästä.

Hesarissa mukava juttu tänään Johannasta. Eli siis perjantain lehdessä.
 
Tuon jutun perusteella kiinnostuin, koskaan en ole lauluaan kuullut. Lisäpointsit ah-niin-vapaasta-ja-vapauttavasta suhtautumisesta ja suhteesta musiikkiin sekä tietysti siitä, että hän on kotoisin Oulusta, heh. Ja ennen kaikkea: jazzlaulaja joka kuuntelee Iron Maidenia ei voi olla täysin paha. *hymyilyä*
 
Myös minä olen viettänyt nuoruuteni laulamalla suosikkilaulajieni kanssa omassa huoneessa suljetun oven takana. Sillä tavalla olen laulamisesta oppinut sen vähän mitä olen (no, toki on muutakin taustaa, mutta tuo on varmasti ollut tärkein kouluttaja popin ja rokin suhteen). Iivanais-jutun lukemisen jälkeen en mieti olenko jotenkin vinksahtanut, kun tapoihini kuuluu yhä kuunnella ja laulaa samoja biisejä ja levyjä pakkomielteisesti niin kauan kunnes ne ovat osa omaa verenkiertoa.

Ja piti sitten missata eilinen keikka (jossa oli "kaikki" Suomen naispuoliset jazzlaulajat koolla). Saako kiroilla?

hitsi. olikohan johanna iivanainen band kuopiossa viimevuonna keikalla jazzklubilla? olin odottamassa soittotuntia niin taisin sillon kuulla niiden soundcheckin sitten siinä sivussa :)

hitsi. olikohan johanna iivanainen band kuopiossa viimevuonna keikalla jazzklubilla? olin odottamassa soittotuntia niin taisin sillon kuulla niiden soundcheckin sitten siinä sivussa :)
 
Kylähän se oli. En ite sitä päässy katsomaan, kun olin jossain turhantärkeissä pippaloissa. mutta kuulema oli ollu soundit siltikin ihan päin persmusta. johtuen huonosta tilasta. tai jotain.

Loistava tuo Johanna Iiivanainen todellakin! Tulee mieleen Norah Jones viisi kertaa jazzimpana... Hienoa on myös kuulla kerrankin modernia, kuivaa, lähellä olevaa kompressoitua laulusoundia, eikä sitä iänikuisella kaiulla pilattua ääntä.

Kyllä on mukavaa haitarijaskaa Korpi ensemblen Puu -levyllä. Aijai.

Iivanaista ylöspäin...
 
Sattuiko kukaan katsomaan Leikin Varjolla -ohjelmaa viime torstaina. (on muuten yksi parhaita viihdeohjelmia nykyään) Johanna esiintyi siinä Antti Sarpilan bändin kanssa, ja voi että oli mainiota mussiikkia, harvoin tv:stä kuulee tuommoista. Johanna on jotenkin sellaisen "ujon naapurin tytön" oloinen lavalla, mutta miten hän laulaakaan! Kyllä meni kylmät väreet. Ja Swing-band svengasi komeasti, varsinkin harmajapäinen rumpali Keith Hall veti tyylikkäästi.
 
Ei muuta kun haalimaan lisää Iivanaisen levytyksiä.

Toi Sarpilan DVD voisi olla hankkimisen arvonen, Iivanainen laulaa noin 10:ssä biisissä. Freestä ainakin löytyy.

Jaa, ai Sarpilaltakin on dvd. Olen harkinnut sitä hänen uutta levyä, mutta kynnys ostaa Sarpilaa on aika korkea :) Mulla on ollut sellainen kuivannuiva ja tasapaksu ennakkoluulo hänestä ja musiikistaan. Mainitsemassani tv-esityksessä oli kuitenkin yllättävän hyvä meininki... ja Johanna...

Iivanaisen ystäville on NYT-liitteen menokoneen mukaan tälle illalle (28.9) tarjolla:
________________________________________________________
 
Juuri Jazz -klubi
 
Johanna Iivanainen, laulu, Erik Lindström, vibrafoni, Jussi Fredriksson, piano, Pekka Sarmanto, basso, ja Ville Pynssi, rummut.
 
Kulttuuritehdas Korjaamo
Töölönkatu 51 B, 00250 Helsinki
Keskusta — pohjoinen
Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu.
ke 28.9. 20:30—22:30
________________________________________________________
 
Sääli että tuo Juuri Jazz-klubi on samalla päivällä Rytmihäiriön kanssa, syksyn ohjelma näyttää mukavalta:
http://www.suomijazz.com/juuri.htm

Nostaa tämä oli pakko, kun löysin. Kertokaa, hyvät ihmiset, mikä on tuo Iivanainen-Koivistoinen -levy, jolta löytyy kokoonpanon tulkinnat mm. kappaleista Suomalainen ja Soikoon...?
 
Tuo levy on nimeltään Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoisen yhtye: Suomalainen, vuodelta 2003. Johanna siinä laulelee ja Koivistoisen yhtye säestää, ei sen kummempaa. En ole kuullut, mutta varmasti hieno levy, se on itsellänikin hankintalistalla. Melkoinen poppoo suomalaista jazz-kermaa mukana.

Tuo levy on nimeltään Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoisen yhtye: Suomalainen, vuodelta 2003. Johanna siinä laulelee ja Koivistoisen yhtye säestää, ei sen kummempaa.
 
Johan siinä on kummaa kerrakseen.. Kiitos. Ostoslistalle lensi.. Ne muutama kipale mitä olen kuullut ovat kyllä nannaa...

1N-yhtyeen levy oli kyllä pettymys. Halusin kuulla Iivanaisen laulavan, mutta biisit, sanat ja tuotanto häiritsivät kuuntelukokemusta. Jää hankkimatta. Sori vaan tekijöille.
 
Viktoria Tolstoyn laulusoundissa olin havaitsevinani jotain samaa eli häntä uskaltaisin Johanna Iivanaisesta pitäville suositella. Mahtava ääni siitäkin huolimatta, että yhtäläisyydet ko. laulajien välillä olisivatkin olemassa vain omassa päässäni.

1N-yhtyeen levy oli kyllä pettymys. Halusin kuulla Iivanaisen laulavan, mutta biisit, sanat ja tuotanto häiritsivät kuuntelukokemusta. Jää hankkimatta. Sori vaan tekijöille.

 
Itsekin kuuntelin erinäisiä näytteitä missä J.I. laulaa - kaikkea mitä nyt netistä satuin löytämään ja täytyy todeta, että ehdottoman upea ja sielukas lauluääni, mutta musiikki jossa hän lauloi...no jaa..."hirveää". Mutta, toivottavasti en vielä niihin parhaimpiin juttuihin törmännyt.
 
Kertokaas mitä englanniksi laulettua jazzia hän on tehnytkään? Siis ihan jazzi-jazzia - ei konekomboja tai suomeksi laulettua materiaalia. Siis ihan levyjä joita voi ostella hyvin varustetuista levykaupoista.

Kertokaas mitä englanniksi laulettua jazzia hän on tehnytkään? Siis ihan jazzi-jazzia - ei konekomboja tai suomeksi laulettua materiaalia. Siis ihan levyjä joita voi ostella hyvin varustetuista levykaupoista.
 
No ainakin:
Unit 6 - No.1

Ostinpa tuon "Suomalainen" -levyn. Automatka Joensuusta Savonlinnaan taittui rivakasti levyn soidessa ja kotona jatkui sama. Kaunista. Muutamassa kappaleessa J.I:n teatraalisen kerronnallinen ja ylipuhdas ääni yhdistettynä suomenkielisiin lyriikoihin ampuivat vähän iskelmällisten, hiukka sentimentaalisten tunnelmien puolelle, mutta kokonaisuus oli järisyttävän upea. Nyt kun vielä näkisi ihkaelävänä taas pian..

Eilen kuulin Iivanaista sitten ensi kertaa, Korpi Ensemblen konsertissa. Olihan tuo taivaita hipovaa laulantaa, ja bändistä pidin kovasti. Ehkä vähän enemmän vaihtelua ja särmää olisin kaivannut, tai ehkä vain odotin ja oletin että sellaista olisi luvassa. Kuvittelin Iivanaista moni-ilmeisemmäksi laulajaksi, mutta meneehän tuo tuollaisenakin :P
 
Harvoin kyllä tulee kaikin puolin noin täydellistä konserttia koettua. Silkkaa mannaa korville ja lepoa sielulle. Puu-levyn ostin siinä sitten saman tien.

Hesarissa mukava juttu tänään Johannasta.
 
... niin tänäänkin "pullantuoksuinen" artikkeli. Liian vaatimaton laulaja tähdeksi. Mutta mikä parasta, Eero Koivistoisen kanssa tehty Suomalainen -levytys saa jatko-osan.