Aloittelijat ›

Olen hankkimassa ensimmäistä kitaraani ja mietin että pitäisikö oastaa akustinen vai sähkökitara. rahaa ei ole ainakaan liikaa joten sekin pitää otttaa huomioon. Esim voiko akustisella kitaralla soittaa kunnolla jotain "vähän hevimpää" kuten maidenia, sentencediä sun muuta. vai kuulostaako se ihan hirveältä Vinkkejä kaivataan, täydellinen aloittelija kun olen, mitän ent ieäd

Se, että kuulostaako hirveätä on täysin mielipidekysymys. Mutta jos hevi kiinnostaa ja _minimi-investoinnilla_ pitää lähteä liikkeelle, osta mallintava halpisvahvari (vaikka joku Behringer) ja joku halpa Yamaha Pacifica.

Molemmissa on puolensa... Halpa akustinen tulee halvemmaks ja jo ihan hyvän akustisen saa sillä mikä sähkikseen ja vahvistimeen uppoo. Siinähän halpa on hyvä jos ei ole varma kiinnostaako kitarointi kuitenkaan. Jos hevimpää asiaa soittelee on se varmasti mukavampaa aloittelevalle kitaristille sähkiksellä. Akustisen voi toisaalta ottaa matkaan mökille, veneeseen, nuotiolle, kämpille...
 
Minä kuitenkin (täysin oma mielipiteeni, minä minä minä) suosittelisin halpaa sähkökitaraa ja vahvistinta.
 
Mikäli lähdet sähkökitaralinjalle voin vahvistimeks suositella rolandin microcubea
http://www.thomann.de/thoiw3_roland_micro_cube_prodinfo.html
Ja halvoista kitaroista on tainnut jo monta keskustelua ollakin...

Mutta en minä sillä että halpa pitää olla, tarkota sitä että joku aivan paska kunhan ei tarvitse maksaa liikaa. Ja myös monissa paikoissa sanotaan että jos akustisella aloittaa ja sillä oppii niin sitten osaa paremmin myöhemmin sähköllÄ?

Akustisella oppii ehkä soittamaan puhtaammin koska siihen ei saa mitään ääntä sotkemaan. Opettelu kuitenkin voi olla mukavampaa helppojen biisien kanssa jos saa suoraan säröt "jytäämään". Molemmilla kuitenkin oppii soittamaan, myös heviä ;)
Siitä aiemmin tässä ketjussa mainitusta Yamahasta olen kuullut vain kehuja. Sen seuraks tuo Roland niin eiköhän sillä oteta jo potkustartti kohti kitarataivasta.
 
ED: esim. http://www.thomann.de/thoiw3_yamaha_pacifica_012rm_prodinfo.html

Tuplat.

ED: esim. http://www.thomann.de/thoiw3_yamaha_pacifica_012rm_prodinfo.html
 
Ja kun pikkusen enemmän sijoittaa, niin saa jo leppärunkoisen.
 
http://www.thomann.de/thoiw3_yamaha_pacifica_112_yns_prodinfo.html

Kiitos, kiitos paljon. Mietin että jos ostaisin akustisen näin alkuun ja oppisin perusteet ja muuta, koska minulla on kuitenkin lähes päivittäin käydä soittamassa sähkökitaraa kaverillani ja sitten joskus myöhemmin ostaisin omankin.
Onko kellään vielä suositella hyvää akustista vai ovatko ne kaikki samanlaisia?Eivät varmasti ole mutta kuitenkin...

Kiitos, kiitos paljon. Mietin että jos ostaisin akustisen näin alkuun ja oppisin perusteet ja muuta, koska minulla on kuitenkin lähes päivittäin käydä soittamassa sähkökitaraa kaverillani ja sitten joskus myöhemmin ostaisin omankin.
Onko kellään vielä suositella hyvää akustista vai ovatko ne kaikki samanlaisia?Eivät varmasti ole mutta kuitenkin...
 
No siun pitää päättää haluatko nailon- vai teräskielisen. Haulla löytynee juttua; nailon on pehmeämpi sormille alkuun, mutta itse nailonilla aloittaneena olisin ehkä sittenkin mieluummin ottanut teräskielisen. Tästä saa varmasti tappelun aikaan, jos niin haluaa... :)
 
Yhtä kaikki, suosittelisin Yamahoita tuohon halpaan hintaluokkaan. Nailonkielisenä C-40, jonka saapi 100 eurolla, tai teräskielisenä joku F-310 (?) tai onhan Ibanezillakin ihan asiallisia budjettikitaroita.
 
Mutta kauppaan mars, ja kokeile ja kuuntele vähän kumpi tuntuu enemmän omalta!

Mä en ymmärrä sitä logiikkaa että ostaa akustisen niin sitten oppii paremmin sähkiksenkin, tai jotain. Sitä ostaa sen mistä eniten itse pitää, ja sitten jaksaa eniten treenatakin. Itse aloitin nailonkielisellä ja sähkiksellä, teräskielisen hankin muutaman vuoden soiton jälkeen.
 
Akustista joku Yamaha tai Ibanez voi olla OK. Zoller, Tenson, Walden mielestäni myös hyviä, jossei jopa parempia hintalaatusuhteeltaan. Pääsääntöisesti ei täysin susia juuri olekaan, ja kyllä sen aloittelijanakin pystyy aistimaan onko joku huono: nauhat töröttää, viimeistely huonoa, jne. Akustisissa tietysti se akustinen saundi on tärkeä, mutta ei se halvoissa kuitenkaan ole niin "avoin" että se "huippukitarasta" kävisi. Mutta siis halpa ei välttämättä ole huono(mpi), vaan esimerkiksi reissuun ja ulkokäyttöön halpa voi olla nimenomaan se paras vaihtoehto. Ja halvassa voi olla ties vaikka just se oikea saundikin johonkin käyttöön.

Entä, kun katsoin tuota Yamaha F-310:tä niin kun siinä on kuusi kansi ja sivut merantia, niin onko tämä huono asia? mikä materiaali on paras?

Mä en ymmärrä sitä logiikkaa että ostaa akustisen niin sitten oppii paremmin sähkiksenkin, tai jotain. Sitä ostaa sen mistä eniten itse pitää, ja sitten jaksaa eniten treenatakin. Itse aloitin nailonkielisellä ja sähkiksellä, teräskielisen hankin muutaman vuoden soiton jälkeen.
 
Juuri näin. Varsinkin teräskielinen akustinen ja sähkis on sen verran erilaisia soittimia, että kyllä sitä jo harrastuksen alussa kannattaa miettiä minkälainen musiikki soittomielessä kiinnostaa.
(Ja minkälainen soitin.)

Kun ihmiset sanovat että eihän nyt sähkökitaralla opita soittamaan, tms. Kun minä en todellakaan siis osaa mitään, ihan perusteista lähden, niin käykö siihen sähkökitara? Ja ilmoittelen vaan että tykkäisin soittaa jotain metallia ja rokkia, jos se auttaa

Kun ihmiset sanovat että eihän nyt sähkökitaralla opita soittamaan, tms. Kun minä en todellakaan siis osaa mitään, ihan perusteista lähden, niin käykö siihen sähkökitara? Ja ilmoittelen vaan että tykkäisin soittaa jotain metallia ja rokkia, jos se auttaa
 
Tottakai käy! Ei ole mitään faktaa, joka puhuisi sen puolesta, että sähkökitaralla ei opi soittamaan. Kaikki ihmiset opppivat erilailla asiat, miten voisikaan olla mahdollista, että sähkökitaralla, jota periaatteessa soitetaan samalla tavalla, ei voisi oppia soittamaan sähkökitaraa..? Ja jos haluaa soittaa sähkökitaraa, niin miksei opettelisi sillä?
Se on totta, että moni haluaa oppia akustisenkin. Onhan se sähköttömänä äärettömän kätevä kuljettaa mitä erilaisimpiin paikkoihin. Soinnut (ei voima-) oppii akustisella ehkä kuitenkin järkevämmin, koska se ei anna ihan niin paljoa anteeksi, kuin sähkökitara särösoundeilla.

Sähkökitarassa ja akustisessa on eronsa. Niillä soitetaan eri musiikkia ja eri tavalla. Akustisellahan monet aloittaa, sillä on luontevampi rämpytellä perussointuja laulunsa taustalle. Mutta jos heavyrytmi tai soolot tai muuten vain saundit kiinnostaa niin silloin akustinen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.
 
Siis jos moottoripyörä kiinnostaa, niin toki polkupyörän ostaminen voi auttaa, mutta eihän se ole sinnepäinkään. Vai kui? :)

Se on totta, että moni haluaa oppia akustisenkin. Onhan se sähköttömänä äärettömän kätevä kuljettaa mitä erilaisimpiin paikkoihin. Soinnut (ei voima-) oppii akustisella ehkä kuitenkin järkevämmin, koska se ei anna ihan niin paljoa anteeksi, kuin sähkökitara särösoundeilla.
 
Ei kait sitä nyt avosointuja, barre- sointuja tms. säröillä kannata opetella. =)
 
Mutta tosiaan ketjun aloittajalle: osta se sähkis vaan jos sen tyylisestä musiikista tykkäät. On se kumminkin ehkä hiukka helpompi soitin kuin varsinkin teräskielinen akkari.
(Eikä tapa harjoittelumotivaatiota niin herkästi)
 
Sitten parin vuoden päästä jos soittoharrastus vielä jatkuu, voit ostaa sen akustisen.
(Ja yllättäen silloin se ei enää tunnukaan niin vaikealta..)

Toistan kysymyksen;Entä, kun katsoin tuota Yamaha F-310:tä niin kun siinä on kuusi kansi ja sivut merantia, niin onko tämä huono asia? mikä materiaali on paras?

Älä osta akustista ettei käy niin kuin mulle. Akustinen-> tappoi koko soittohalun pitkäksi aikaa, kunnes mielihäiriöstä ostin sähkökitaran ja ymmärsin miksei ne biisit kuulostaneet oikeilta ja ettei se osaamattomuus olekaan pelkästään musta kiinni. Nyt kun olen jo soitellut aika paljon sähkökitaralla, olen vasta innostunut tuosta akustisen soitostakin.
 
Mulle nimenomaan tuputettiin tota "akustisella aloitetaan ja kun osataan niin sitten sähkökitara" asennetta.
 
En myöskään ostaisi enää stratoa ekaksi kitaraksi, on paljon vaikeampi soittaa kuin SG.
 
Huonollakin kamoilla voi soittaa, mutta aloittelijalle ei missään nimessä mun mielestä saisi antaa huonoja kamoja käteen. Se tappaa motivaation nopeasti.

Mutta tosiaan ketjun aloittajalle: osta se sähkis vaan jos sen tyylisestä musiikista tykkäät. On se kumminkin ehkä hiukka helpompi soitin kuin varsinkin teräskielinen akkari.
(Eikä tapa harjoittelumotivaatiota niin herkästi)
 
Sitten parin vuoden päästä jos soittoharrastus vielä jatkuu, voit ostaa sen akustisen.
(Ja yllättäen silloin se ei enää tunnukaan niin vaikealta..)
 
Raskasta komppia tälle. Jos tykkääpi soitella rokkia/hevanderia, ni eihän sitä akustisella. Ja se on todellakin fakta, että sähkökitara on kevyempi soittaa kuin akkari, joten alussa se on helpompi. Joten aivan hyvin voi alottaa sähkiksellä. Näin mä tein ite, eikä ole kukaan rokkipoliisi tullu vielä hakemaan putkaan "epäortodoksisesta opettelutavasta" syytettynä.
 
Ensimmäisen akustiseni (teräskielinen überhalpa HB, suosittelen) sain eilen käsiini. No, kyllähän sen huomaa ettei alotellut akkarilla, häröääniä tulee, joten täytyy nyt hioa tekniikkaa. Mutta toisaalta uskaltaisin väittää, että näin reilun vuoden soitelleena pieksen sorminäppäryydessä saman verran aikaa akustisella komppeja rämpytelleet. Sähkärillä kun tuli opeteltua sitten skaaloja ja ylänauhoilla soittelua (minut kun iskettiin alottelijabändissämme soolokitaraan), mitkä tod.näk. jäävät vähemmälle akustisen kans.