Tanssimusiikki ›

Mulle on kanssa sattunut yleisöksi sellaisia (ei varmaan mun takia oo tulleet) ja:
1. Ei sano mitään
2. Löytää jotain positiivista
3. Jos ne sanoo jotain kriittistä, ne pukee sen ystävällisen kannustavaan opettavaiseen sävyyn.
 
Ne jotka tulee vittuilemaan on näitä "wannabe-muusikoita"
 
KOMP.

Mulle on kanssa sattunut yleisöksi sellaisia (ei varmaan mun takia oo tulleet) ja:
1. Ei sano mitään
2. Löytää jotain positiivista
3. Jos ne sanoo jotain kriittistä, ne pukee sen ystävällisen kannustavaan opettavaiseen sävyyn.
 
Ne jotka tulee vittuilemaan on näitä "wannabe-muusikoita"
 
Samoja kokemuksia kuin baronilla. Johtuen omalta osaltaan keikkojen luonteesta.
 
Isoissa häissä joskus vilahdellut pronaamoja, mutta ystävällisen ymmärtäväisen hymyn ovat suoneet ja ainakin toistaiseksi muutaman lohduttavan sanan...
 
Enempi häpeän sijalla on ollu tommonen tsemppifiilinki, kun klaarata pitää.

Meillä joskus soitteli vanhassa bändissä useampiakin kertoja eräs pitkän linjan hutunveivaaja sekä musiikinopettaja. Vimosen päälle pro kaveri, vaikka nimeä omannutkaan sen ihmeemmin. Muutaman keikan olen vetänyt sen bändin mukana. Oli mukava, kun kaikista biiseistä oli oikein kunnon pahvit, Sivunumero.... kaa koo nee ja mentiin.
 
Vaikka kuinka meni päin helvettiä keikalla, joko soitto (lähinnä meikäläisellä) tai muut asiat, aina Jukka löysi positiivisen puolen, aina. Mistään ei ollut koskaan mitään negatiivista. Aina kannustavaa.
 
Tietysti se joskus otti pannuun, kun joku nyppi oikein rankasti, niin toinen hehkuttaa siinä kuinka hyvin asiat loppujelopuksi onkaan.
 
Kyllä on tullut joskus niin alta lipan vetoja, että hävettää näin jälkeenpäin. Kumma kyllä harvemmin sitä siinä tilanteessa niinkään ajattelee. Ehkä se energia menee enemmän siihen tilanteen pyörittämiseen.
 
Kovien jannujen ei tarvi kohottaa egoaan haukkumalla ja vittuilemalla.

Kovien jannujen ei tarvi kohottaa egoaan haukkumalla ja vittuilemalla.
 
Ei pitäisi, mutta niitäkin on tai sellainenkin on kohdattu, kuten eräs kohtuullisen "kova" herra koskettaja MM aikoinaan. Vittuijan tyyppiesimerkki. Kyllä mä oon pitkävihainen. ;)

Ei pitäisi, mutta niitäkin on tai sellainenkin on kohdattu, kuten eräs kohtuullisen "kova" herra koskettaja MM aikoinaan. Vittuijan tyyppiesimerkki. Kyllä mä oon pitkävihainen. ;)
 
Onhan niitä mulukkujakin. Mutta prosentuaalisesti vähemmän kuin wannabeepaavoissa.

Ei pitäisi, mutta niitäkin on tai sellainenkin on kohdattu, kuten eräs kohtuullisen "kova" herra koskettaja MM aikoinaan. Vittuijan tyyppiesimerkki. Kyllä mä oon pitkävihainen. ;)
 
Hah, muistan tyypin... Ei tuolla kovin montaa kaveria tainnut olla.

Onhan niitä mulukkujakin. Mutta prosentuaalisesti vähemmän kuin wannabeepaavoissa.
 
Joo, siinä on prot helisemässä kun käyn niitä kuuntelemassa!
Aina jotain nipoamista löydän!

Tutustuminen Martti Huuhaa Innasen monipuoliseen tuotantoon niin musiikin, kuvataiteen kuin kirjallisenkin osan kautta saattaisit löytää hänen kauttaan humoristis-realistisen näkemyksen tämän suontallajakansan sielunelämään. Oivallettuani tuon yli parikymmentä vuotta sitten en ole juuri vakavalla naamalla tuolla lauteilla pystynyt olemaan katsellen hutunveivaajia.
 
Hieno oivallus! Humoristisrealistinen näkemys on erittäin hyvä ihan joka paikassa ja joka hommassa!

Hieno oivallus! Humoristisrealistinen näkemys on erittäin hyvä ihan joka paikassa ja joka hommassa!
 
Kuittaan!

Kuittaan!
 
Kyllä ois maailma parempi paikkaa elää ja olla jos otettas johtavat opit Huu-haan ja monen muun "sillä silmällä" maailmaa katselevien kirjoista! Puusilmät ei vaan älyä tätä hommaa!

Tää keskustelu on hukkunut vähän aiheesta, mutta minä opin aikanaan sen asian että aina selän takana vaanii "kovempi" jätkä kyttäämässä. Nuorena sitä kulki vähän nokka pystyssä kun joku vähän kehui. Nykyään on tyytyväinen jos joku tykkää ja ajattelee että kiva asia kun on pystynyt edes tuota kaveria miellyttämään. Se kokemus mulla on vuosien varrelta että mitä enempi pro kaveri on sen paremmin tule juttuun ja keskustellaan enemmän asialinjalla eikä kyttäillä toisten virheitä. Kiva tarina aikoinaan eräässä kapakissa soiton loputtua jäin juttelemaan Peer Gyntin kitaristin ja basistin kanssa ja he olivat todella kiinnostuneita ravintola muusikon elämästä ja juteltiin pitkään soundeista ja he kehuivat aidosti meidän bändiä ja sitä miten pystyin synalla komppaamaan kitarakomppia aidon kuuloisesti. Mukavia kavereita olivat eikä mitään elvis elkeitä. Siinä tuli sellainen fiilis että ammattiveljet keskustelivat asiallisesti musiikista ja sen tekemisestä.

"Tää keskustelu on hukkunut vähän aiheesta, mutta minä opin aikanaan sen asian että aina selän takana vaanii "kovempi" jätkä kyttäämässä. Nuorena sitä kulki vähän nokka pystyssä kun joku vähän kehui. "
Totta.
 
Kyllähän tuohon syylistytty nuoruudessa jonkin verran itsekin liian suurin luuloin osaamisestaan, mutta ei kuitenkaan lavalla. Myöhemmin, kun ravintolan lavalla aletaan sitten muutaman toimesta mesoamaan esim. ääneen jostain väärästä bassoäänestä ja hakataan pianon alapäällä sitä kaikkien kuullen huutaen, että: "Tämä, tämä" ja toisen kyrpänaamasolistin säestäessä sivussa tapahtumaa, niin moista ihmettelee jo yleisökin. Tapahtui eräässä combossa useamminkin. Jos ehkä hävettikin, niin kyllä vituttikin noiden soittajaturakaisten käytös samassa pändissä tuolloin.
 
Tällästen "vauhdissa-auttaja"-munapäiden kanssa on tosi kiva skulata "hubbaa"!

Kyllä sekin joskus vituttaa, jos joku munapää bändissä ei tajua että joku biisi ei kertakaikkiaan kulje sillä kokoonpanolla tai sitten se kuulostaa ihan hirveeltä paskalta... ja sitten se vaatimalla aina vaatii että juuri "SE" biisi on soitettava joka keikalla koska hän laulaa sen niin hienosti!
 
nimimerkki: "Hotel California+hanuri,basso ja rummut"

Kyllä sekin joskus vituttaa, jos joku munapää bändissä ei tajua että joku biisi ei kertakaikkiaan kulje sillä kokoonpanolla tai sitten se kuulostaa ihan hirveeltä paskalta... ja sitten se vaatimalla aina vaatii että juuri "SE" biisi on soitettava joka keikalla koska hän laulaa sen niin hienosti!
 
nimimerkki: "Hotel California+hanuri,basso ja rummut"
 
:)
 
Olen kuullut tuon Kajanuksessa bändiltä, jossa oli saxofoni, basso ja rummut. Aika haasteellinen biisi ao. instrumentaatiolla.-

Siinä tuli sellainen fiilis että ammattiveljet keskustelivat asiallisesti musiikista ja sen tekemisestä.
 
Mut oli kerran tilattu väitöskaronkan jatkoille soittelemaan taustoja ja kauhukseni huomasin, että siellä oli toinenkin pianisti, Sibiksen oppilas (hyvännäköinen tyttö, mutta se ei liity mitenkään tähän).
Se aloitti soittamalla kevyttä klassista viimeisen päälle ja sit oli mun vuoro jotain evergreen-jazz-balladeja.
 
Kun meille tuli tauko, lähdin kehumaan sitä, koska se soitti todella hienosti, mutta se antoi takaisin, oli kiinnostunut "jazz-soitosta", sanoi, ettei pystyisi sellaiseen ja meillä oli todella kiva ilta, kaksi toisiaan arvostavaa ammattitoveria.

Mut oli kerran tilattu väitöskaronkan jatkoille soittelemaan taustoja ja kauhukseni huomasin, että siellä oli toinenkin pianisti, Sibiksen oppilas (hyvännäköinen tyttö, mutta se ei liity mitenkään tähän).
Se aloitti soittamalla kevyttä klassista viimeisen päälle ja sit oli mun vuoro jotain evergreen-jazz-balladeja.
 
Kun meille tuli tauko, lähdin kehumaan sitä, koska se soitti todella hienosti, mutta se antoi takaisin, oli kiinnostunut "jazz-soitosta", sanoi, ettei pystyisi sellaiseen ja meillä oli todella kiva ilta, kaksi toisiaan arvostavaa ammattitoveria.
 
Hienoja kohtaamisia tuollaiset. :)

Eilisellä keikka yks katteli kelloo ja loput nauro vedet silmissä.
 
No hymyili lopulta se ykskin.
 
Hilanderin Hessu sano lauantaina hyvin.
 
Jos ei homma toimi, pitää ajatella, että se oli vain yksi huono työpäivä. Sattuu niitä muissakin ammateissa.

E. Pakarinen (senior) aikoinaan sanoi mulle joskus vähän ennen kun se sitten kuoli... kun yhdessä yhden sairaalan illanvietossa, jossa sillon olin töissä, se oli siellä "katsomossa" istumassa. Meikäläinen oikein "nuoruuden" innolla koitti jotain "vitsejä" kertoa ja "hupia" pitää yhdessä illanvietossa"paskajäykkänä", hapot suussa ja naama punasena mestaria jännittäen:"Kuules Peku! Sie oot kuule vielä ihan huvittava...mutta lopeta hommas heti jos muutut naurettavaksi!