Muut soittimet ›

onkos kenelläkään tuommoista mikkiä, jota käytetään kitaran nauhoitukseen. siis että mikki vahvarin eteen? pitäis ostaa joku mikki siihen tarkoitukseen ja luin täältä että tuo olis pakko-ostos tai jotain sellasta. mites laulun nauhotus tuollasella luonnistuis?
 
http://www.thomann.de/thoiw3_shure_sm57_lc_prodinfo.html

Eikös laulaminen tuohon 57 mikkii aiheuta poksuntaa, jos sitä ei osaa käyttää??? Tuttu oli miksaamassa jotain amerikkalaista lauluyhtyettä, ja he olivat välttämättä halunneet juuri 57 mikit, äänimies oli meinannut että alkaa poksuun, mutta jenkit olivat osanneet lauleskella niihin ammattimaisesti(kovat ja korkeat, automaattisesti mikki kauemmas suusta jne.) että soundi oli ollut aivan mahtava!

Eikös laulaminen tuohon 57 mikkii aiheuta poksuntaa, jos sitä ei osaa käyttää?
 
Yhtä paljon se poksuu kuin mikä tahansa kapseli ilman kunnon kuolaus/pöhinäsuojaa. Viisseiskassa sitä ei juurikaan ole, joten sitä on näppärä käyttää esim. virpassa kun ei ole semmosta tennispallon kokoista tuulisuojaa kapuloiden tiellä.

onkos kenelläkään tuommoista mikkiä, jota käytetään kitaran nauhoitukseen. siis että mikki vahvarin eteen? pitäis ostaa joku mikki siihen tarkoitukseen ja luin täältä että tuo olis pakko-ostos tai jotain sellasta. mites laulun nauhotus tuollasella luonnistuis?
 
http://www.thomann.de/thoiw3_shure_sm57_lc_prodinfo.html
 
Mulla on 57 mutta se on mielestäni huono instrumentaalimusan äänittämiseen. Tää syystä, että se filtteröi yläpään taajuuksia, taajuusvaste päättyy jonnekin 15-16 kHz tienoille. Mun ääninäytteessä kitara on 57:lla otettu. Maniskaa äänittäessä oli pakko ottaa konkkamikki käyttöön (ja villasukka mikin päälle) koska 57 muuttaa äänen todellisuutta vastaamattomaksi. Kitarakin on oikeasti paljon heleämpi ja parempi kuin miltä tuossa kuulostaa. Voi 57:aa kuitenkin johonkin käyttää.

Mulla on 57 mutta se on mielestäni huono instrumentaalimusan äänittämiseen.
 
Kannattaa muuten lukea omaa allekirjoitusta aina toisinaan: "Ne jotka eivät ymmärrä kokonaisuuksien kauneutta ovat kärkkäitä osoittamaan sormella yksityiskohtien näennäisiä epäloogisuuksia. Mietelause by Risto 2005, Inspired by Platon 427-347eKr."
 
Vähän ajattelematta oot nyt kommenttisi heittänyt, varsinkin kun otetaan huomioon, että erittäin suuri osa kaupallisesta (ja epäkaupallisesta) musasta sisältää vähintään yhden viisseiskaoton. :)

Vähän ajattelematta oot nyt kommenttisi heittänyt, varsinkin kun otetaan huomioon, että erittäin suuri osa kaupallisesta (ja epäkaupallisesta) musasta sisältää vähintään yhden viisseiskaoton. :)
 
En niin.
 
On tuossa itsellänikin yksi 57 otto kuten sanoin. Riippuu tietenkin ihan siitä mitä äänittää ja mikä kelpaa itse kullekin. (EDIT: puhuin nimenomaan instrumentaalimusasta, en laulusta). Repliikkini on täysin yhdemukainen sen kanssa mitä monet ammatti-ihmiset ovat mieltä 57:sta. Toimiihan se yleismikkinä, mutta konkkamikkejä ei tehtäisi jos kaikki vaan voisi ottaa 57:lla. Ei niitä kukaan huvikseen ostele. Taisit itse heittää ajattelemattoman kommentin:-)
 
EDIT: Ja miten muuten osaa noin poskelleen ymmärtää ton mun mietelauseeni, eihän sillä ole mitään tekemistä mikrofonien valinnan kanssa.

Sanoit että "57 on huono instrumentaalimusaan" kun taas minusta sitä ei voi noin yleistää, eli tuossa tavallaan kiinnität nyt huomiota siihen yksittäiseen asiaan kokonaisuuden unohtaen.
 
Harvemmin minä viisseiskaa lauluun laittaisin, se on nimenomaan instrumenttikäyttöön tarkoitettu. Mutta kun mikrofoneissakaan ei voida ajatella, että hinta (tai toimintaperiaate) sanoo suoraan, mihin mikkiä voi ja mihin sitä ei voi käyttää. Kyllä ne mikit ihan tietoisesti valitaan halutun soundin aikaansaamiseksi, eikä vain napata laatikosta sitä kalleinta mahdollista konkkaa joka ikiseen tarkoitukseen.
 
Joskus paska anttilamikkikin saattaa johtaa haluttuun lopputulokseen paremmin kuin mikään superputkikonkkanauhahässäkkä :)

Sanoit että "57 on huono instrumentaalimusaan" kun taas minusta sitä ei voi noin yleistää, eli tuossa tavallaan kiinnität nyt huomiota siihen yksittäiseen asiaan kokonaisuuden unohtaen.
 
Harvemmin minä viisseiskaa lauluun laittaisin, se on nimenomaan instrumenttikäyttöön tarkoitettu. Mutta kun mikrofoneissakaan ei voida ajatella, että hinta (tai toimintaperiaate) sanoo suoraan, mihin mikkiä voi ja mihin sitä ei voi käyttää. Kyllä ne mikit ihan tietoisesti valitaan halutun soundin aikaansaamiseksi, eikä vain napata laatikosta sitä kalleinta mahdollista konkkaa joka ikiseen tarkoitukseen.
 
Joskus paska anttilamikkikin saattaa johtaa haluttuun lopputulokseen paremmin kuin mikään superputkikonkkanauhahässäkkä :)
 
No jos noin niin sitten ihan miten vaan. Jos kerran haluaa mikrofonista apuvälineen muuttaa luonnollinen soundi joksikin muuksi, niin mitäs siihen voi sanoa. Itselläni kuitenkin on käsitys hyvästä mikistä sellainen että se tallentaa otoksen mahdollisimman vähän sitä muuuttaen. Soundien vääristelyyn tai parante,uun voi sitten halutessaan käyttää muita apukeinoja jos se on tarkoitus. IMHO.

No jos noin niin sitten ihan miten vaan. Jos kerran haluaa mikrofonista apuvälineen muuttaa luonnollinen soundi joksikin muuksi, niin mitäs siihen voi sanoa.
 
Mikäs siinä, sulla on lähtösoundi sellainen kuin sen tarkalleen haluat, etkä koe että nyt paljon puhuttu viisseiska sopis sun soundille. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö se sopisi moneen muuhun tarkoitukseen.
 
Itselläni kuitenkin on käsitys hyvästä mikistä sellainen että se tallentaa otoksen mahdollisimman vähän sitä muuuttaen.
 
Kyllä se toisinaan on niinkin, mutta käytännössä mikään mikrofoni -- ja ennenkaikkea tila -- ei mahdollista tuota täysin. Aina ei kuitenkaan olla hakemassa sitä 1:1 soundia, vaan jotain sellaista, joka sopii muun materiaalin kanssa yhteen.
 
Soundien vääristelyyn tai paranteluun voi sitten halutessaan käyttää muita apukeinoja jos se on tarkoitus. IMHO.
 
Kyllä äänityksessä kaikki lähtee sieltä alkupäästä, että niitä muita apukeinoja ei ole aina järkevää -- tai edes mahdollista -- käyttää. EQua on ihan turhaa vääntää jos matskusta puuttuu jotain.
 
Esimerkki: Otetaan rumpusettiä narulle ja laitetaan kaksi maailman kalleinta ja parasta konkkaa tallentelemaan setin soundia. Toimii. Miksausvaiheessa huomataan, että virppa on liian pienellä. Paskat housuun, vitutus päälle ja uusi narutus. Tungetaan virpan päälle paut maitopurkin kokoinen putkikonkka ja vannotetaan hevirumpalia osumasta siihen. :)
 
En minäkään viisseiskaa miksikään huippumikiksi sano; se on vaan ihan käyttökelpoinen moneen hommaan niin kokonsa kuin paskan soundinsakin puolesta.

Jos jaksat kelata vähän taaksepäin, niin minä puhuin istrumentaalimusiikista, en rummuista tai muusta ja siitä että siinä on havaittavissa korvin erotettavaa lähtösoundin manipulointia. Mutta uskoisin että tämä asia tuli jo kaluttua. Ei jaksa turhasta kinastella.

Jos jaksat kelata vähän taaksepäin, niin minä puhuin istrumentaalimusiikista, en rummuista tai muusta ja siitä että siinä on havaittavissa korvin erotettavaa lähtösoundin manipulointia. Mutta uskoisin että tämä asia tuli jo kaluttua. Ei jaksa turhasta kinastella.
 
Eihän tästä toki mitään sotaa ole tarkoitus aloittaa. Ehkä se mun eka kommentti meni vähän turhan henkilökohtaiselle tasolle. :)
 
Mutta tuota, rummutkin on -- viimeksi kun minä semmoiset näin -- yhdenlainen instrumentti ja mualima on pullollaan pelkästään rummuilla soitettua instrumentaalimusaa.
 
Ja kyllä se mun rumpuesimerkki pätee kielisoittimillekin. Pikkusella mikillä saatetaan nappailla kaulan kohdalta lähimikityksellä esmes jotain preesensiä ja putkella sitten vähän kauempaa kokonais/tilasoundia.

Haluaisin lisätä käytyyn keskusteluun oman allekirjoitukseni. Siis sen, että mikään äänitetty tai vahvistettu ääni ei ole sama kuin alkuperäinen. Se, että useissa tapauksissa tallennettu/toistettu ääni pyritään saamaan mahdollisimman paljon alkuperäisen kaltaiseksi, ei tätä totuutta muuta. Pääasia on kuitenkin kai se, että musiikki ja sen tunne välittyy kuulijalle sellaisena kuin muusikko, säveltäjä ja/tai tuottaja on sen tarkoittanut.
 
Itse en lähtisi studiossa äänittämään mandoliinia 57:lla, mutta en myöskään laittaisi isokalvoista konkkamikkiä virppaan rokkikeikalla. En kuitenkaan kieltäytyisi näin tekemästä, jos siihen löytyy hyvä peruste. "Ainoa sääntö on se, että ei ole sääntöjä. Ja tästäkin voidaan joustaa."
 
Viisseiska on loistava yleismikki sähköiseen musiikkiin, se toimii rummuissa, vahvistimissa ja jossain tapauksissa laulussakin. Maailmalta löytyy parempia mikrofoneja akustisen materiaalin äänittämiseen, tosin ne ovat useimmiten kovin kalliita. Omassa peruskäytössäni näen mielelläni useita viisseiskoja, mutta myös monia muita laatumikkejä.

Jep... tässä on jo eksytty aika pitkälle alkuperäisestä aiheesta kun kiistellään makuasioista tuollalailla.
 
Tsot Tsot poijjaaat!
 
onkos kenelläkään tuommoista mikkiä, jota käytetään kitaran nauhoitukseen. siis että mikki vahvarin eteen?
 
Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä näkisin että kyse oli nimenomaan VAHVISTIMEN mikityksestä ja omakohtaisen kokemuksen perusteella ainakin livekäytössä 57 on aivan ykkönen tuohon puuhaan.
 
Kyllähän sitä varmasti parempiakin on, mutta 57 ei ole kovin kiertoherkkä ja sen voi heittää siihen styrkkarin eteen suurinpiirtein miten vaan. Nykyään tulee melkein aina laiskuuttaan heitettyä se vaan siihen elementin reunalle johdostaan roikkumaan ja soundi on aivan kelvollinen.
 
Jos taas ketjun aloittaja halusi nimenomaan äänityskäyttöön mikkiä niin sitten varmasti joku konkkamikki on parempi.
 
Mutta kaikinpuolin 57 on hyvä perusmikki (eritoten livekäytössä). Itse soittelen humppapumpussa ja meillä mikitellään skebat ja virveli 57:lla ja hyvin toimii.
 
Kaikki äänitysmenetelmäthän jokatapauksessa vääristää nauhoitettua ääntä. Ensin sitä vääristää mikki, sitten piuhat, sitten mikseri ja vieläpä tallennusvälinekin kantaa kortensa kekoon!
 
Jos sitten tarvitaan luonnollisen akustisen soundin tallentamista varten mikki niin siinä 57 ei todellakaan ole omimmillaan.
 
Mää nyt olen paljon kaikenlaista nauhoitellut 57:lla ja tuollaisiin omaksi huviksi tehtyihin juttuihin se on loistava.
 
Hinta/ laatusuhde on erittäin hyvä.
 
57 kuitenkin maksaa vain satasen. Konkkamikit halvimmillaankin jo huomattavasti enemmän ja niillä halvoilla ei yleensä tee mitään!
 
Eikös mm. Rainbown laulusolisti Joe Lynn Turner (muistinkohan etunimet oikein?) laulanut 57:aan?

Haluaisin lisätä käytyyn keskusteluun oman allekirjoitukseni. Siis sen, että mikään äänitetty tai vahvistettu ääni ei ole sama kuin alkuperäinen. .... .
 
Tässä olet oikeassa ja suurin ongelma on omalla kohdallani juuri tässä. 57:n ja konkamikin ero on omassa tapauksessani räikeästi korvin erotettavissa, niin että siitä ei ollut mitään epäselvyyttä. Mutta maniskan äänitys onkin tunnetusti ongelmallista ja tästä olen käynyt mandoliinien jenkkipalstoilla useita keskusteluja ja kaikki asiaa tuntevat tyrmäävät 57:n ja suosivat konkkamikkiä; maniska on vaikea kaikkine yläharmonioineen. (Btw, tunnettu suomalainen maniska ja banjoguru käyttää venäläisiä konkkamikkejä).
 
Vaikka kaikki mikit väkisinkin vääristävät totuutta kuten sanoit, on niissä kuitenkin huomattavia aste-eroja jotka on normaalilla korvalla heti havaittavissa. Pienellä lisäbudjetilla tilanne voi kohentua olellisesti. Pitää vaan tietää mitä ollaan tekemässä ja mitä haetaan. Mielestäni on kuitenkin vastuutonta heitellä 57 suosituksia lonkalta kuin joku guru, tietämättä paremmin todellista tilannetta. Tässä mielessä kommenttini oli ihan paikallaan kertomassa että kaikki ei välttämättä ole niin suoraviivaista kuin joku saattaisi luulla.
 
Toisaalta äänityshommissa on pakko lähteä siitä että tekee ensin virheitä että oppii. Ei kukaan voi tietää miltä jokin otos jollakin mikillä kuulosta ja miltä se kuulostaa jollakin toisella otettuna jos ei kokeile. Tämän ole itse selvästi oppinut kun aimmin tehtii vain harkkaottoja joissa laadulla ei ollut mitään väliä. Silloin 57 kelpaa koska ääni saakin olla vähän etäältä otetun puuroisen oloista.
 
Ikävä kyllä mulla ei ole tallessa niitä maniskan ottoja jotka otin 57:lla mutta yläpään filtteröityminen oli niin huomattavaa että niitä ei voinut hyväksyä. Olis pitänyt säästää ja ens kerralla teenkin sen että tallennan otot kitaralle ja maniskalla sekä konkalla että 57:lla. Tuosta kitaran soundista sanon vielä vaan sen, että kun kuuntelija ei tiedä miltä se kuulosti oikeasti, niin silloin se tietysti kelpaa kuuntelijalle. Minä taas tiedän tarkalleen miten se muuttui, mutta annoin olla koska jäi taustalle ja tää äänitys on tehty vain meidän slowsession jutun tarpeita varten.

Mielestäni on kuitenkin vastuutonta heitellä 57 suosituksia lonkalta kuin joku guru, tietämättä paremmin todellista tilannetta.
 
Ei kai täällä kukaan ole niin tehnytkään?-)

Jep... tässä on jo eksytty aika pitkälle alkuperäisestä aiheesta kun kiistellään makuasioista tuollalailla. Tsot Tsot poijjaaat!
 
No kyllä tässä edelleen minusta poristaa Shure SM57LC-mikkendaalista, kuten otsikko antaa ymmärtää. Yksi sanoo, että se on kaikkiaan huono instrumenttimikki, kun taas toinen sanoo, että se on käyttökelpoinen moneen hommaan. Pelkällä kielisoitintestillä tehty mikkivertaus ei IMHO oikeuta sanomaan jotain mikkiä "huonoksi instrumentaalimusaan".
 
Ei saa ihmiset yleistää :)
 
Tässä on myös moneen otteeseen todettu, ettei se ole mikään optimaalisen hyväkään mikki (kelataanpa ihan sinne threadin alkupäähän :).
 
Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä näkisin että kyse oli nimenomaan VAHVISTIMEN mikityksestä ja omakohtaisen kokemuksen perusteella ainakin livekäytössä 57 on aivan ykkönen tuohon puuhaan.
 
Mutta eikös tämäkin ole makuasia? :)
 
Ja vielä muutama hymiö varalle, ettei läski ala tummua :) :) :) :)

Mutta eikös tämäkin ole makuasia? :)
 
Ja vielä muutama hymiö varalle, ettei läski ala tummua :) :) :) :)
 
Riita poikki ja voita väliin sanoi aina vanha mummoni. Konsensus saattaisi olla se että kyselijä hankkikoon mikkejä ja kokeilkoon itse ja tehköön sitten omat valintansa. Mitäs tulee tänne moisia kyselemään:-) Jos olis kysynyt että onko se mikki puuta vai mitä, niin sit olisi voinut saada kuoropoikien yhteislausunnon unisonissa:-)