Muut soittimet ›

Tää on paha kysymys... Jos kysytään keskiarvokuuntelijalta, ei eri vermeiden välillä ole juuri mitään eroa. Mutta eroa on todellisuudessa pahimmillaan huikean paljon.
 
Yritän listata tässä muutaman asian, joilla erottaa jyvät akanoista. Koitan olla kehumatta tai haukkumatta mitään järjestelmiä liiaksi. En myöskään halua olla liian tekninen.
 
Ensinnäkin speksit. Laitteiden tekniset tiedot kertovat jo kovin paljon. Paremman (kalliimman) pään laitteiden speksit kertovat hyvin tarkkaan, mistä on kysymys. On täysin eri asia käyttää laitetta jonka taajuusvaste on 80-18 000Hz kuin laitetta jonka taajuusvaste on 80-18 000Hz (-3dB). Eli täsmälliset tiedot helpottavat järjestelmän suunnittelua ja toteutusta. Esim d&b audiotechnic ilmoittaa mm. kaiuttimien suuntaavuuden paitsi astelukuina myös graafisena esityksenä, jossa suuntaavuuden suhde taajuuteen on helposti havaittavissa.
 
Kestävyys, takuu ja huolto. Soundata Oy järjesti alle päivässä subbasen uuden elementin Kuopion matkahuoltoon edellisenä iltana Tampereella rikkoutuneen tilalle. Ei kustannuksia asiakkaalle, takuuhomma. d&b audiotechnic antaa kaiuttimille 5 vuoden takuun. Monilla laitteilla takuu loppuu siihen kun kajariin kytkee piuhan inputtiin. Toisaalta em. merkki edellyttää valmistajan omien vahvistimien ja prossukorttien käyttöä (lähes aina).
 
Muu tekninen tuki. Huippulaitteiden valmistajien käyttäjä voi aina kääntyä laitteen maahantuojan tai valmistajan puoleen, jos ilmenee ongelmia. Nettisivuilta ja pyytämällä myös paperiformaatissa saa tietoa, joka auttaa vermeiden käytössä, huollossa ja asennuksessa. Tuolta löytää tietoa, joka toimii myös yleispätevästi järjestelmien käytössä tai suunnittelussa. Isoissa järjestelmissä valmistajan edustaja saattaa tulla paikan päälle auttamaan järjestelmän pystytyksessä ja käytössä.
 
Soundi. Järjestelmän hyvyyden mittari on aina loppujen lopuksi se, miltä kokonaisuus kuulostaa. Taitava miksaaja saa yleesä läjän kuin läjän kuulostamaan asialliselta, mutta joidenkin (halvempien/huonompien/huonosti toteutettujen) järjestelmien oikein soimaan saamisessa on tolkuttoman paljon enemmän tekemistä. Työmäärä moninkertaistuu ja saattaa itse keikalla viedä liiaksi huomiota varsinaisesta tehtävästä, eli musiikin tunteen välittämisestä. Jos järjestelmä toimii hyvin, ei esimerkiksi ekvalisaattoriin tarvitse paljoa kajota.
 
Osana edellistä, laadukas äänentoisto toimii myös monenlaisissa tiloissa ja ympäristöissä. Tarkka ja luvatunlainen suuntakuvio helpottaa pystytystä. Kaiuttimen sointi suuntakuvion ulkopuolella ei saa olla liian vääristynyt, tämä yhdistettynä mahdollisiin tilan ongelmiin on joskus todella työlästä peittää.
 
Käytön helppous ja nopeus. Laatujärjestelmissä osat on suunniteltu yhteensopiviksi, jonka johdosta pystytys ja kytkeminen on nopeata ja vaivatonta. Valmistaja on tutkinut esim. jakotaajuudet ja järjestelmän osien keskinäiset suhteet valmiiksi eikä jätä näitä käyttäjän huoleksi. Vähintään valmistaja antaa hyvät suositukset ja ohjeet siitä miten toimia.
 
Koko, paino, roudattavuus. Rakastan prosessoriohjattuja järjestelmiä ja nykyisen suunnittelun pyrkimystä pienempiin ja kevyempiin laitteistoihin. Ja onhan se jo sähköntarpeen takia helpompaa saada sama äänenpaine vaikka 2400W pääteteholla 8500W sijaan. Ja roudarin selkä kiittää. Kalusto saadaan mahtumaan pienempään tilaan ja säästetään esim. kuljetuskustannuksissa.
 
Yleisesti, korkealaatuisesta äänijärjestelmästä saa ilman taistelua ulos juuri sellaisen soundin kuin käyttäjä haluaa. Heikommilla, jopa hyvää keskitasoa edustavilla vehkeillä tämä ei aina onnistu. Tai ainakin se vaatii henkilökunnalta moninkertaisen määrän aikaa ja ammattitaitoa.
 
Tässä on sitten toki se toinenkin puoli... Eli raha. Laatu maksaa. Parhaassa tapauksessa sillä ei ole juuri merkitystä. Isot vuokrafirmat eivät katso yksittäisten purkkien hintaa vaan sitä, miten saadaan toimitettua mahdollisimman monelle asiakkaalle mahdollisimman laadukasta tekniikkaa kustannustehokkaasti. Eli, jos järjestelmä ei ole tarpeeksi hyva, ei tule kauppaa - tai jos vehkeet ovat koko ajan huollossa, ei toiminta kannata.
 
Yksittäisellä "pienellä" toimijalla tällä (rahalla) on merkitystä. Jos laitteita käytetään vain yhteen tarkoitukseen voidaan tietyistä ominaisuuksista tinkiä. Jos vaikkapa sama orkesteri käyttää samaa kalustoa samankaltaisissa tiloissa ilta illan jälkeen, systeemi voidaan täsmähankkia tähän tarkoitukseen. Samoin kiinteissä asennuksissa voidaan roudattavuudesta tinkiä tms.
 
Laatu maksaa. Täytyy kuitenkin muistaa tietynlainen "heikoin lenkki" -ajattelu. Järjestelmä on juuri niin laadukas kuin sen heikoin komponentti. Jos hankkii liian hyvät kaiuttimet, huomaa äkkiä että laulukompressori onkin aika kehno... :) Eli koko järjestelmän täytyy olla ns. linjassa keskenään. Käyttäjää myöten.
 
Mutta köyhällä ei ole varaa halpaan. Laatujärjestelmien kanssa ei tule yllätyksiä eikä ylimääräisiä kustannuksia. Se mikä luvataan, se myös toimitetaan.