Musiikin teoria ja säveltäminen ›

:):) Nyt kun ollaan piruja niin ollaan sitte. :) Minkä hiton kakkosvitosen kautta? En näe sitä missään.
 
Huomasin itsekin ennen kuin kirjoitit!

Huomasin itsekin ennen kuin kirjoitit!
 
;) Se on V/V

;) Se on V/V
 
Kvinttikierto?

;) Se on V/V
 
Jep, dominantti viidennelle asteelle, joka myös on dominantti.

Kvinttikierto?
 
Jotain semmosta. Dominantin dominatti. Dominantti-ketjut on aika yleisiä "standardeissa"/"tin pan alleyssa" (miksi miitä kukanenki haluaa sanoa), muussakin jatsimusiikeissa ja rytmimusiikissa muutenki. Tutkaile huviksesi realbookkia tällö silmällä.

Joo, ymmärrän. Mutta duuriasteikon kautta on kuitenkin helppo omaksua tuo asia.
 
Tässä on se olettamus, että duuriasteikko osataan jo niin hyvin, että sen kautta on helppo ajatella.

"Lester Leaps In" B-osa:
D7-G7-C7-F7
 
Just näin, hyvä Baron. Jos sävellaji on olis vaikka esim. Bb, niin tolpat vois laittaa vaikkapa: V/ V/ V/ V

Tässä on se olettamus, että duuriasteikko osataan jo niin hyvin, että sen kautta on helppo ajatella.
 
Ja nimenomaan se C-duuri. Mistäköhän tuoki on peräisin? Niin Tohtori: Millon koululle tulee ne liitutaulu joiihn se C-duuri on painettu valmiiksi?? :)

Vielä tuosta systeemistä vähän...
 
Varmasti näppärä systeemi kielisoittimille, mutta se vaatii vaan pohjatietoutta jonkin verran.
 
Alkuperäinen kysyjä kirjoitti:
...Katselin suuresta kitarakirjasta, mutta siitä selvisi vain, että yhtä sormitusta liikuttamalla ylös/alas otelautaa noita saa soitettua, mutta muodostamisen logiikka ei sillä selvityksellä auennut..
 
Ja tätä logiikkaa on helpompi selittää intervalli-lähestymistavalla kuin "verrataan duuriasteikon numeroihin", koska seuraavaksi saisi tod.näk. selittää "duuriasteikon muodostamisen".

Just näin, hyvä Baron. Jos sävellaji on olis vaikka esim. Bb, niin tolpat vois laittaa vaikkapa: V/ V/ V/ V
 
Tai paremminkin | V/VI | V/II | V/V | V | I |

Tai paremminkin | V/VI | V/II | V/V | V | I |
 
Mutta kun kappaleen sävellaji on Bb-duuri niin olisiko
 
| V/III | V/VI | V/II | V |
 
ja sitten A-osan I-VI-II-V kiertoon oikein?
 
Minkä arvosanan mä saan tästä "tolppologian" tentin vastauksesta?

virhe

Mutta kun kappaleen sävellaji on Bb-duuri niin olisiko
 
| V/III | V/VI | V/II | V/V |
 
ja sitten A-osan I-VI-II-V kiertoon oikein?
 
Minkä arvosanan mä saan tästä "tolppologian" tentin vastauksesta?
 
Se kautta-viivan jälkeinen tolppa merkitsee "kohdetta", eli mille sävellajin asteelle se dominantti purkautuu. Eli tuo V/III olisi Bb-duurssa jo A7.

Se kautta-viivan jälkeinen tolppa merkitsee "kohdetta", eli mille sävellajin asteelle se dominantti purkautuu. Eli tuo V/III olisi Bb-duurssa jo A7.
 
OK, takaisin koulunpenkille.
(tai itseasiasse keikalle reaalisointujen pariin)

OK, takaisin koulunpenkille.
 
Eiköhän ne kohta saa sen Dr.Dominant:n opuksen sinne vantaallekin...:)

Tai paremminkin | V/VI | V/II | V/V | V | I |
 
Tuo on ehkä eksaktimpi. Mun mielestä tuo V/ V/-systeemi antaa vaan samaninformaation nopeammin. Muistaakseni tuo kelpaa 2. kerroksessaki.

Tuo on ehkä eksaktimpi. Mun mielestä tuo V/ V/-systeemi antaa vaan samaninformaation nopeammin. Muistaakseni tuo kelpaa 2. kerroksessaki.
 
Joo kelpaa hyvin.
 
EDIT: Poistin aiheeseen kuulumatonta jorinaa...

Eli Dim soinnut (Esim. Edim7 ) ?? Katselin suuresta kitarakirjasta, mutta siitä selvisi vain, että yhtä sormitusta liikuttamalla ylös/alas otelautaa noita saa soitettua, mutta muodostamisen logiikka ei sillä selvityksellä auennut..
 
Eli asia rautalangasta väännettynä, niin että 5 vuotiaskin sen ymmärtää ?
 
Haaste otettu vastaan. Rautalangasta rautalankakitarointiin.
 
Täällä länsimaisessa käytetyssä asteikossa on 12 säveltä, kukin puolen sävelaskeleen päässä toisistaan.
 
Puolisävelaskel kitaristille tarkoittaa "yhtä väliä" tai "pykälää", siis yhtä nauhaväliä. ("Biisi menee E:stä. Vedetääns pykälää ylempää äffästä"... vulgääria eikö?)
 
Tällainen dimisointu kitaralla tarkoittaa yleensä sellaista astemerkillä (tai dim merkinnällä) merkittyä sointua, jossa sointuun kuuluvat sävelet ovat kolmen puolisävelaskeleen päässä toisistaan ja niitä on soinnussa neljä kappaletta. Esimerkiksi C dim pitää sisällään sävelet C, D#, F# ja A.
 
Koska kitaralla tavataan soittaa vähän leveämpiä sointuja sävelet yleensä soitetaan mainitussa soinnussa järjestyksessä (matalasta korkeampaan) C, F#, A, D#. Noin, nakeille löytyikin mukavasti omat paikkansa, kun aloitit asettamalla keskisormen A-kielen kolmosväliin.
 
Kun jokaisen sointuun kuuluvan sävelen keskinäinen suhde on sama, voidaan sekä C, D#, F# ja A dimejä pitää saman soinnun eri käännöksinä, jotka siis oikein mukavasti soivat yhteen. Näin ollen sointua voi siirtää otelaudalla eri paikkoihin Suuressa Kitarakirjassa kuvatuin tavoin. Jos siirrät C dimiin käyttämäsi otteen alkamaan D#:stä sointuun tulee vaivatta sävelet D#, A, C ja F#. Matalin sävel kertoo, mistä vaihtoehtoisesta dimistä on kyse.
 
Koska kolmen puolisävelaskeleen välein sointu tavallaan toistuu, ei oikeastaan ole olemassakaan kuin kolme olennaisesti erilaista dimiä. C, C# ja D. Loput ovat vain noiden käännöksiä.
 
- - -
 
Toinen dimisoinnun kaltainen ilmiö on plusmerkillä varustetut soinnut. Tässä sävelet ovat neljän puolisävelaskeleen päässä toistaan ja sointuun kuuluu kolme säveltä. Esimerkiksi C+: C, E ja G#. Symmetrisyys aiheuttaa samanlaltaisen kertautumisilmiön kuin dimissäkin.

Haaste otettu vastaan. Rautalangasta rautalankakitarointiin.
 
Täällä länsimaisessa käytetyssä asteikossa on 12 säveltä, kukin puolen sävelaskeleen päässä toisistaan.
 
Puolisävelaskel kitaristille tarkoittaa "yhtä väliä" tai "pykälää", siis yhtä nauhaväliä. ("Biisi menee E:stä. Vedetääns pykälää ylempää äffästä"... vulgääria eikö?)
 
Tällainen dimisointu kitaralla tarkoittaa yleensä sellaista astemerkillä (tai dim merkinnällä) merkittyä sointua, jossa sointuun kuuluvat sävelet ovat kolmen puolisävelaskeleen päässä toisistaan ja niitä on soinnussa neljä kappaletta. Esimerkiksi C dim pitää sisällään sävelet C, D#, F# ja A.
.
 
Hauskaa sikäli että näin yksinkertaisesta (?) asiasta riitti yllättävänkin paljon sanottavaa.. :-)
 
En vielä sisäistänyt asiaa, mutta tuon kitarakirjan "perussävel 4. kieleltä" esityksen mukaan homma toimii myös ko. sormituksella katsottuna 1. kieleltä..
..siis yksi "dim" sormitus on yhtäaikaa useampi "dim" sormitus...
 
Kiitos kaikille asiaan vastaamaan jollakin tavalla vaivautuneelle, ainakin paljon uusia ajatuksia ne pieneen soikeaan päähäni saivat pyörimään, ehken jonakin päivänä ne vielä saan sisäistettyä..