ten 10.10.2005 10:17:27 | |
---|
mitä esimerkiksi? Bloodpit? Ehkä joskus muinoin oli soitossa vielä jotain jyräävyyttä, mutta pitkäsoiton kuultuani tuntui että kaikki sellainen on hävinnyt johonkin kajalin sekaan. Sama juttu vähän Day Elevenissä. Niillä on sentään ihan hyvä groove mutta ei tarpeeksi hyviä biisejä. Oma asiansa ovat tietysti amerikan kiillotetut rokkibändit tyyliin Nickelback, Creed, Puddle of Mudd ja Three Doors Down. Joku kutsuu niitä nu-grungeksi. Itse kutsuisin lähinnä paskaksi. Enhän mäkään sitä musiikkia hyväksi haukkunut. :) Kunhan ilmaisin mielipiteeni tähän kyseiseen asiaan. THV-klubi #44.
"Mä oon kyllä semmonen ateisti, että mä tommoset jeesukset upotan!" -mohkis |
Cathi777 10.10.2005 11:34:47 | |
---|
Epicillehän bändi sainattiin vuonna 2002. Debyytti Between The Never And The Now pitäisi hankkia hyllyyn. Hyvä yhtye kyseessä. Ei mitenkään erikoiselta tämä bändi kyllä kuulostanut. Tuollaista aika peruskamaa mitä nyt on niin paljon liikkeellä muutenkin. Ei erotu millään tavoin edukseen tai edes niin, että erottuisi massasta jollain tavoin. Only pop music can break my heart... |
Stain 10.10.2005 14:34:59 | |
---|
Oma asiansa ovat tietysti amerikan kiillotetut rokkibändit tyyliin Nickelback, Creed, Puddle of Mudd ja Three Doors Down. Joku kutsuu niitä nu-grungeksi. Itse kutsuisin lähinnä paskaksi. Hoho. Puhut asiaa ystäväiseni.
We had some good times
But they're gone
The winter's comin' on
Summer's almost gone |
käsi 10.10.2005 21:45:33 (muokattu 10.10.2005 23:53:01) | |
---|
mrq:n kirjoitus oli loistava. harvat jotka jauhavat grungesta edes tietävät että oli aikoinaan semmoisia bändejä kuin green river ja mother love bone. syytä ei ole unohtaa sellaist abändiä kuin temple of the dog. en nyt muista jäikö se vaan yhden levyn mittaiseksi projektiksi vai tekivätkä enemmänkin musaa. (yksi levy on itellä) soundgardenia laitetaan myös kovasti aina grungeen. blind melon on loistavaa musaa. mad season ja niiden ainoa levy above on jotain mikä mun mielestä edustaa grungea tai ns seattlerockia parhaimmillaan. kokeilevaa, alakuloista, elävää. listaan bändejä tähän joita ns grungeen mun mielestä kuului ja joihin kannattaa tutustua. - green river - mother love bone - temple of the dog - alice in chains - pearl jam - soundgarden - mudhoney - mad season - nirvana - stone temple pilots - screaming trees - mark lanegan (soololevyt) - neil young (joo, ei ole ehkäpä grungea mutta samaa meinikiä monilla levyillä) - blind melon - smashing bumpkins (vai miten se kirjoitettiin) kaippa tuossa nyt iso osa tuli mainittua. ja tuskinpa tuo seattle ilmiö on toistumassa. jos joku sitä tuputtaa niin se on levy-yhtiöiden mainosmiesten ja naisten hapatusta jotta levyjä menisi kaupaksi. toivottavasti "grunge" aikakautta ei pilata sillä että yritetään uudelleen lämmittää sitä jollain nugrungella edit: kirvoitus härö jos olet korvias myöten paskas ja kuses on paras pitää suu kiinni |
Stain 10.10.2005 21:50:35 | |
---|
- smashing bumpkins (vai miten se kirjoitettiin)
Ai ai.. Pumpkins ei ole grungea. Ei todellakaan. Bändi ei edes ollut Seattlesta.
We had some good times
But they're gone
The winter's comin' on
Summer's almost gone |
Lähikauppias 10.10.2005 21:52:40 (muokattu 10.10.2005 21:54:16) | |
---|
Kah, mäpä luulin että Death Cab on New Yorkista, kun New Yorkista varmaan puolissa biiseistään laulavatkin (esim. Coney Island, Marching Bands of Manhattan) (no joo, keksin näin äkkiä vain kaksi). Kuuntelin Death Cab for Cutielta äsken kasan kappaleita, ja jos tämä on teille uutta ja jänskää pop-musiikkia, niin puhdistaa vittu korvanne! Jos DCfC on uutta ja jänskää musaa, niin nykymusiikki ei ole muuttunut mihinkään sitten Pavementin (joka myöskään ei jaksa minua hirveästi kiinnostaa). En tiedä uudesta, jänskästä tai innovatiivisesta, mutta aivan jumalaisen hienoja ja kauniita pop-biisejä tavallista laadukkaammilla lyriikoilla DCFC:ltä tulee. Ja ainakaan mulle oikeastaan mikään bändin biisi ei auennut kertakuulemalta, eli suosittelen kuuntelemaan lisää. Toisaalta, pidän kyllä tosi paljon Pavementistakin, joten mauissamme saattaa olla eroja. |
miscage 10.10.2005 22:09:46 | |
---|
Ai ai.. Pumpkins ei ole grungea. Ei todellakaan. Bändi ei edes ollut Seattlesta. Minä en osaa genrettää Pumpkinsia, jos on pakko niin sanon alternative. Bändi on itselleni eräänlainen käsite. Grunge ei oikeastaan nykyään elä valtavirrassa mitenkään. Jo mainitut Nickel-Creedit ovat grungen irvikuvia, paskaa. Ainoa "suosittu"-bändi jossa näen vielä yhtäläisyyksiä grungen kanssa on Queens Of The Stone Age. "Fuck that. When did mediocrity and banality become a good image for your children? I want my children to listen to people who fucking rocked. I don't care if they died in puddles of their own vomit. I want someone who plays from his fucking heart." |
Exhausted 10.10.2005 22:33:14 | |
---|
älkääpä unohtako bändiä nimeltä Melvins |
Dr. Muff 10.10.2005 22:58:16 (muokattu 10.10.2005 22:59:04) | |
---|
harvat jotka jauhavat grungesta edes tietävät että oli aikoinaan semmoisia bändejä kuin green river ja mother loce bone. Eiköhän kaikki seattlemusaan perehtyneet noi tiedä. Mother Love Bone on ihan hauskaa, Green Riveristä en oikein diggaa. Kuriositeettinä sitäkin on tietysti tullut kuunneltua syytä ei ole unohtaa sellaist abändiä kuin temple of the dog. en nyt muista jäikö se vaan yhden levyn mittaiseksi projektiksi vai tekivätkä enemmänkin musaa. Toihan oli Andrew Wood-tribuutti. Jäi sikseen. Tuumasta toiseen. |
etnopoju 11.10.2005 00:43:18 | |
---|
mad season ja niiden ainoa levy above on jotain mikä mun mielestä edustaa grungea tai ns seattlerockia parhaimmillaan. kokeilevaa, alakuloista, elävää. mitähän kokeilevaa bluesissa on...? |
jannu 11.10.2005 00:47:06 | |
---|
älkääpä unohtako bändiä nimeltä Melvins Mutta tässä tullaan taas siihen pikku pointteriin, että Melvins ei ole Seattle-bändi, vaan kotoisin Aberdeenista. Sama osavaltio kylläkin. Mitä sinäkään mistään muka tiedät, hä? |
käsi 11.10.2005 00:48:23 (muokattu 11.10.2005 00:48:43) | |
---|
mitähän kokeilevaa bluesissa on...? mun mielestä toi levy on aika progressiivista kamaa, löytyy viiitteitä aika moneen musiikkityyliin jos olet korvias myöten paskas ja kuses on paras pitää suu kiinni |
etnopoju 11.10.2005 01:08:42 | |
---|
Mutta tässä tullaan taas siihen pikku pointteriin, että Melvins ei ole Seattle-bändi, vaan kotoisin Aberdeenista. Sama osavaltio kylläkin. no joo; ne kyl muutti myöhemmin seattleen. mulvins vaikutti grunge saundiin ihan sikana. kim thayil väitti jossain haastattelussa, että se koko matalavireisen ja hitaan rockin idea tuli melvinseiltä. siihen aikaan kaikki muut veti seattlessa jotain speed metalia ja nopeuskilpailua, kun taas buzz vaan jostain syystä halus virittää kitaran vitun matalalle ja soittaa hidasta drone noisea. mun mielestä toi levy on aika progressiivista kamaa, löytyy viiitteitä aika moneen musiikkityyliin mun mielestä blues, rock + jazz yhdistelmässä ei ole mitään progressiivista. |
Sikälikin grungeosastosta leuhottaminen on jotenki hölmöä, kun ysärin taitteen Seattleskenessä vaikutti samaan aikaan niin paljon erilaisia bändejä. The Presidents of The United States of America on mun mielestä loistoesimerkki siitä, että mestoilta tuli muutakin kuin alavirekurnutusta. Mutta ehkä tässäkin piilee monella taas sitä teini-iän ehdottomuutta. Mitä sinäkään mistään muka tiedät, hä? |
FlatOutFucked 11.10.2005 01:34:03 (muokattu 11.10.2005 01:35:05) | |
---|
The U-Men Ai kuka? niinpä niin... It´s making me sick, I want no part of it. Stop waving that flag. |
jannu 11.10.2005 01:39:59 | |
---|
The U-Men Ai kuka? niinpä niin... Hmm... muistelenko väärin vai oliko Hype-dokkarissa pätkä U-menin keikalta? Jonkun pätkän olen kuitenkin joskus nähnyt. Melkoisen maanista rähinää oli. Mitä sinäkään mistään muka tiedät, hä? |
Prome 11.10.2005 09:34:41 | |
---|
Kuuntelin Death Cab for Cutielta äsken kasan kappaleita, ja jos tämä on teille uutta ja jänskää pop-musiikkia, niin puhdistaa vittu korvanne! Jos DCfC on uutta ja jänskää musaa, niin nykymusiikki ei ole muuttunut mihinkään sitten Pavementin (joka myöskään ei jaksa minua hirveästi kiinnostaa). En näe kyllä oikein mitään yhteistä Pavementin ja Death Cabin musassa. |
MrQ 11.10.2005 10:19:34 | |
---|
mrq:n kirjoitus oli loistava. harvat jotka jauhavat grungesta edes tietävät että oli aikoinaan semmoisia bändejä kuin green river ja mother love bone. syytä ei ole unohtaa sellaist abändiä kuin temple of the dog. en nyt muista jäikö se vaan yhden levyn mittaiseksi projektiksi vai tekivätkä enemmänkin musaa. (yksi levy on itellä) Temple of the Dog teki yhden EP:n ja yhden levyn. Sitten Antti teki klassiset ja läpimurron kynnyksellä oleva nuorehko yhtye jäi vähän jäihin. Mainittakoon että yhtyeen meikkihevi-altsurok paatos toimi erittäin hyvin ja musiikilliset yhteydet pealr jamiin olivat selkeät. Kappale nimetä Stardog Champion kannattaa kuunnella. Ja tästä bändistä Gossard duunasi Pearl Jamin ja Kornelius kiikutti vedderin demottamaan ja myöhemmin laulamaan näille.
soundgardenia laitetaan myös kovasti aina grungeen. Mä en laittaisi. Liian kokeilevaa ja poikkitaiteellista sekä imi vaikutteensa jostain aivan muualta kuin punkista ja sellaisesta. mad season ja niiden ainoa levy above on jotain mikä mun mielestä edustaa grungea tai ns seattlerockia parhaimmillaan. kokeilevaa, alakuloista, elävää. Sen elävyyden muodostaa Laynen tulkinta. Ne piisithän on mekaanisesti periaatteessa alakuloitettuja perusmeininkipastisseja mutta tästä päästään tulkintaan ja assosiointiin. |
Dr. Muff 11.10.2005 10:33:23 (muokattu 11.10.2005 13:06:27) | |
---|
Temple of the Dog teki yhden EP:n ja yhden levyn. Sitten Antti teki klassiset ja läpimurron kynnyksellä oleva nuorehko yhtye jäi vähän jäihin. Mainittakoon että yhtyeen meikkihevi-altsurok paatos toimi erittäin hyvin ja musiikilliset yhteydet pealr jamiin olivat selkeät. Kappale nimetä Stardog Champion kannattaa kuunnella. Ja tästä bändistä Gossard duunasi Pearl Jamin ja Kornelius kiikutti vedderin demottamaan ja myöhemmin laulamaan näille. Taitaa mennä Templet ja Motherit sekaisin. Temple Of The Dogilta tuli vain levy. Sehän oli Nykyinen PJ kokoonpano höystettynä Cornelilla. Niijasiis Vedderhän sai Jack Ironsilta Mookie Blaylockin(myöhemmin PJ) instrumentaalidemon jonka dubbas himassaan jossain San Diegossa ja lähetti takaisin. Kait sit tykkäsivät. Mul on toi demo. Siinä on ihan huonot laulusoundit. EDIT: Eikä se ollut tossa vaiheessa (ennen vedderiä) vielä mikään Mookie Blaylock vaan tosiaan 'Gossman Project' tai jotain semmosta. Tuumasta toiseen. |
MrQ 11.10.2005 10:58:24 (muokattu 11.10.2005 11:00:10) | |
---|
Taitaa mennä Templet ja Motherit sekaisin. Temple Of The Dogilta tuli vain levy. Sehän oli Nykyinen PJ kokoonpano höystettynä Cornelilla. Niijasiis Vedderhän sai Jack Ironsilta Mookie Blaylockin(myöhemmin PJ) instrumentaalidemon jonka dubbas himassaan jossain San Diegossa ja lähetti takaisin. Kait sit tykkäsivät. Mul on toi demo. Siinä on ihan huonot laulusoundit. Ei niinkään. Andy oli Motherin laulaja, Kornelli ja Vedder tribus Templessä. Kuten sanoin kiertoilmaisuin, Gossard lähti duunaama MLB:n jäämistöstä (TotD) Pearl Jamia ja Maissitus järkkäs niille vedderin. |