Kitarat: soittaminen ›

Itse oon kyllä huomannut että ei kitaroiden välttämäti tartte olla esim. drop-d:tä alempana saavuttaakseen "raskaan" ja "rankan" soundin. Hyvä perussoundi kitaraan ja bassokitaraan hieman säröä. IMHO hyvin samanlainen lopputulos.
 
Jos päästä löytyy korvat, niin havaitsee kyllä yleensä melko pikaisesti että Drop-D ja F-viritys tuottavat aivan helvetin erilaiset soundit. Matalissa virityksissä on vain kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että sillä tavalla saadaan selkeästi erilainen soundi ulos.

Hyvänä esimerkkinä Mokoma.
 
...jossa toinen kitaristi käyttää 7-kielistä jossa alin kieli on A.
 
nojoo, ohannuo kyllä raskaita nuo pelkillä dropped d:llakin vedetyt junttaukset. todettu omasta ja mokoman toimesta.

ZZ Topin Gibbons vritti jollain levyllä 008-kielet kvinttiä alemmas eli A:han. Idea oli saada löysä pörinäsoundi. Kyllä matalammat vireet sopii muuhunkin kuin metalliin, esmes rämebluesia kannattaa koittaa vähän löysemmillä kielillä.

Hoho, just vähän aikaa sitten lensi koulussa Leper Messiahin ja Julmetun kanssa seuraavanlaista läppää:
 
"Miettikää kun ois kitaristilla tyyliin 20 hertsin vire ja kolme senttiä paksut kielet!"
"Joo, sit siitä viritystapeista ja tallasta lähtis traktorit eri suuntiin ja vetäis niitä kieliä kireälle..."
"Ja kukaan ei ees kuulis sitä soittoa, porukalla vaan valuis veret korvista!"
...
"Niin tai jos ois sellanen helvetin iso lap-kitara joka on tyyliin kymmenen jätkän syleissä ja kuudes jätkä steppaa täpäten kaulalla!"
"Ja sointuja rämpytettäis semmosella isolla koukulla!"
 
Muusikon mielikuvitus on kyllä ihmeellinen.

Jos päästä löytyy korvat, niin havaitsee kyllä yleensä melko pikaisesti että Drop-D ja F-viritys tuottavat aivan helvetin erilaiset soundit. Matalissa virityksissä on vain kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että sillä tavalla saadaan selkeästi erilainen soundi ulos.
 
Erilainen saundi tai ei, samalla tavalla hyvä riffi potkii missä tahansa vireessä. Tämä on tutkittu juttu.

Vasenniplaajalle + :D

Hoho, just vähän aikaa sitten lensi koulussa Leper Messiahin ja Julmetun kanssa seuraavanlaista läppää:
 
"Miettikää kun ois kitaristilla tyyliin 20 hertsin vire ja kolme senttiä paksut kielet!"
"Joo, sit siitä viritystapeista ja tallasta lähtis traktorit eri suuntiin ja vetäis niitä kieliä kireälle..."
"Ja kukaan ei ees kuulis sitä soittoa, porukalla vaan valuis veret korvista!"
...
"Niin tai jos ois sellanen helvetin iso lap-kitara joka on tyyliin kymmenen jätkän syleissä ja kuudes jätkä steppaa täpäten kaulalla!"
"Ja sointuja rämpytettäis semmosella isolla koukulla!"
 
Muusikon mielikuvitus on kyllä ihmeellinen.
 
tämä oli kyllä loistelias keskustelu!
 
vielä kun tuli lahjakkaasti demonstroitua ne elkeet niin...

tämä oli kyllä loistelias keskustelu!
 
vielä kun tuli lahjakkaasti demonstroitua ne elkeet niin...
 
...niin tyttösten kiinnostus oli taattu.

Erilainen saundi tai ei, samalla tavalla hyvä riffi potkii missä tahansa vireessä. Tämä on tutkittu juttu.
 
Siis jos bändin kaikki soittimet viritettäisiin vaikka 5 oktaavia ylöspäin, riffit potkisivat yhtä hyvin? Itse soittelen myös perusvireellä, mutta olen kyllä sitä mieltä, että puolen sävelaskeleenkin muutos vireessä muuttaa jo kitaran saundia selvästi. Omasta mielestä ainakin musiikissa sävelten korkeus on yhtä oleellinen asia, kuin se missä suhteessa ne ovat toisiinsa. Onhan ihmisillä muutenkin yleensä mielipiteensä sanottavana biisin saundeista. Miksi sävelkorkeudella ei ole väliä?

Siis jos bändin kaikki soittimet viritettäisiin vaikka 5 oktaavia ylöspäin, riffit potkisivat yhtä hyvin? Itse soittelen myös perusvireellä, mutta olen kyllä sitä mieltä, että puolen sävelaskeleenkin muutos vireessä muuttaa jo kitaran saundia selvästi. Omasta mielestä ainakin musiikissa sävelten korkeus on yhtä oleellinen asia, kuin se missä suhteessa ne ovat toisiinsa. Onhan ihmisillä muutenkin yleensä mielipiteensä sanottavana biisin saundeista. Miksi sävelkorkeudella ei ole väliä?
 
Siinäpähän virität soittimesi ihmiskorvalle jo vähitellen luonnottomiin korkeuksiin, mutta itse vastaat korjauskuluista. Jos nyt kuitenkin pysytään fyysisesti realististen ääniskaalojen sisällä, niin latelen esimerkkejä.
 
Killswitch Engagen The End of Heartache menee drop-C:stä ja Damageplanin Pride drop-B:stä. Jos samoja riffejä soittaa drop-D:stä, on nopeasti huomattavissa, kuinka samalla tavalla ne potkivat ahterille kuin alkuperäisissäkin sävellajeissaan. Kyse on siitä, kuinka, millä energialla ja millaisella yleissaundilla sen riffin soittaa, ei siitä, millä vireellä. Tottakai eri sävellajit kuulostavat erilaisilta, mutta siitä ei kannata tehdä ensisijaista juttua. Ennemmin kannattaa huomio kiinnittää siihen, kykeneekö vokalisti toimimaan käytettävässä sävellajissa.

Siinäpähän virität soittimesi ihmiskorvalle jo vähitellen luonnottomiin korkeuksiin, mutta itse vastaat korjauskuluista. Jos nyt kuitenkin pysytään fyysisesti realististen ääniskaalojen sisällä, niin latelen esimerkkejä.
 
Killswitch Engagen The End of Heartache menee drop-C:stä ja Damageplanin Pride drop-B:stä. Jos samoja riffejä soittaa drop-D:stä, on nopeasti huomattavissa, kuinka samalla tavalla ne potkivat ahterille kuin alkuperäisissäkin sävellajeissaan. Kyse on siitä, kuinka, millä energialla ja millaisella yleissaundilla sen riffin soittaa, ei siitä, millä vireellä. Tottakai eri sävellajit kuulostavat erilaisilta, mutta siitä ei kannata tehdä ensisijaista juttua. Ennemmin kannattaa huomio kiinnittää siihen, kykeneekö vokalisti toimimaan käytettävässä sävellajissa.
 
Huoh, en kyllä ymmärrä miksi tuosta pitää tehdä noin vaikea asia. Eri viritys = eri soundi. Ja omasta mielestäni on mukavaa että on mahdollisuus käyttää erilaisia soundeja.

Tulipa tossa nyt koitettua ihan sitten mielenkiinnosta. Homma eteni niin, että ensin perusvireessä paria riffiä. Sen jälkeen virettä puolitoista sävelaskelta alaspäin ja vastaavasti kolme nauhaa korkeammalta soitellen. Tuloksena oli hieman erilainen soundi: alapää ei ollut ihan yhtä puhdas, vaan soundiin tuli sellasta rutinaa ja "munaa". Joku varmaan kuvailisi tuota sanalla murina. Eli sävelkorkeus oli melko tarkalleen sama, mutta soundi muuttui sen verran, että aika monet puukorvatkin sen varmasti huomaisivat.
 
EDIT: Mä luulen, että toi liittyy jotenkin kielien paksuuteen ja kireyteen. Ohuemmat kielethän on löysempiä, mutta niillä ei saa samanlaista ääntä ulos e-vireestä. Sitten taas kun paksummat kielet virittää matalammalle (eli löysemmiksi) soundi muuttuu huomattavasti, vaikka soittelisikin samalta sävelkorkeudelta. Jos tuo selittyisi jollain tapaa magneettikentän kautta? Paksummat kielet=enempi tapahtumaa magneettikentässä? En mä tiiä... Mä ainakin luulen kuulevani eroa.

EDIT: Mä luulen, että toi liittyy jotenkin kielien paksuuteen ja kireyteen. Ohuemmat kielethän on löysempiä, mutta niillä ei saa samanlaista ääntä ulos e-vireestä. Sitten taas kun paksummat kielet virittää matalammalle (eli löysemmiksi) soundi muuttuu huomattavasti, vaikka soittelisikin samalta sävelkorkeudelta. Jos tuo selittyisi jollain tapaa magneettikentän kautta? Paksummat kielet=enempi tapahtumaa magneettikentässä? En mä tiiä... Mä ainakin luulen kuulevani eroa.
 
Samanlainen ilmiö on kuultavissa, jos vertaa vapaata kieltä yhtä korkeaan painettuun säveleen, tai jos soittaa Paranoidin sekä E-kieleltä 12. välistä että A-kieleltä 7. välistä. Mitä korkeammalle kaulalla mennään, sitä tummempi saundi tulee.
 
Kokeile muuten samalla soittaa riffit samoista asemista, mutta eri vireistä. Saundinmuutos johtuu tällöin lähinnä sävellajinmuutoksesta, mutta sama riffi siellä edelleen soi. Vastapainoksi soita vaikka Children of the Gravea C#-vireessä ja vedä se sen jälkeen normivireessä.

Mitä korkeammalle kaulalla mennään, sitä tummempi saundi tulee.
 
Joo, muttakun nyt ei ollut ainoastaan sellanen tummempi soundi. Toi nyt on varmaan jokaisella 2 viikkoa enempi kitaraa soittaneella tyypillä tiedossa. Soundiin tuli ihan selvä muutos. Siitä tuli sellanen muroisempi. Meneeköhän tää psykoakustiikan piikkiin, vai tapahtuuko vireen madaltuessa jotain muutosta vahvistimen särökäyttäytymisessä, taajuusvasteessa tai jossain?

Milloinkohan te tulette siihen johtopäätökseen, että kielten paksuuksilla on yhtä paljon eroja kuin esim. Lespalla ja Stratolla?

EDIT: Mä luulen, että toi liittyy jotenkin kielien paksuuteen ja kireyteen.
 
Luultavasti lähinnä kielien soivaan pituuteen. Eri nauhoilta painaessa kielen soiva pituus vaihtelee ja sitä myötä myös värähtelevän kielen solmukohtien paikat, mikä puolestaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen äänensävyyn, joka mikrofoneille välittyy. Ne kun pysyvät paikallaan solmukohtien siirtyessäkin, tuloksena erilainen äänenväri eri asemista soittaessa.

Voisiko joku valaista tämmöstä vanhempaa hinaajaa, mikä tässä matalassa vireessä viehättää ihmisiä? Ts. miksi haluaisit virittää kitaran normaalivirettä (A = 440 Hz) alemmas, tai saada kitarasta matalia taajuuksia ulos.
 
Se groove. Sit se on seksikästä kans ku kitara murisee basson taajuuksilla. Basso sitten murisee norsujen taajuuksilla.

E-Vire on tarpeeksi raskas minulle kun vaan junttaa kunnolla.
 
Asiaa :D.

Eikös tällä kyseisellä bändillä muuten ollut musiikissa sellaisia taajuuksia, että jotkut saattavat oksentaa sitä kuunnellessaan?
 
No semmonen bändihän sopisi hyvin radioiden soittolistalle, muiden vastaavaa reaktiota aiheuttavien biisien perään.